enpä olisi uskonut että meilläkin nyt sitten suositaan yhtä lastenlasta :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pettynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pettynyt

Vieras
Poikani täyttää 1v tammikuussa, haluan ehdottomasti pitää pojalleni synttärijuhlat, niin että paikalla on myös meidän vanhempien tätejä/setiä yms. Kokonaisuudessaan vieraslistalla n. 35hlö.

Siskoni sai lapsen reilu 3v sitten ja hänen lapselle kyllä on järjestetty nimiäiset ja 1v synttärit oikein kunnolla ja vieraita on ollut enemmän kuin tuo 35hlö.

Ei synttäreiden järjestämisessä muuten mitään, mutta meidän asunto on suht pieni niin oltiin äitini kanssa puhuttu että pidetään heillä kuten siskon lapsen juhlatkin.
Noh nyt äiti sitten löi jarrut pohjaan ja alkaa perumaan koko hommaa :(

Ristiäisetkin olivat hyvin pienimuotoiset ja meillä kotona, koska mummo ei halunnutkaan niitä heille.

Sanoin että kyllä minä leivon kaikki ja järjestän kaiken, ettei tarvitse heidän muuta kuin siivota koti.

Vanhempani ovat 50-60v, eli ei mitenkään että vanhuus estää tms.

Äitini viettää enemmän aikaa toisen lapsenlapsensa kanssa, ostelee lahjoja, ottaa hoitoon/kylään yms.

Tuntuu vaan pahalta tälläinen. En ikinä olisi uskonut että näin niitä suosikkeja meidänkin suvussa valitaan :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja pettynyt:
Poikani täyttää 1v tammikuussa, haluan ehdottomasti pitää pojalleni synttärijuhlat, niin että paikalla on myös meidän vanhempien tätejä/setiä yms. Kokonaisuudessaan vieraslistalla n. 35hlö.

Siskoni sai lapsen reilu 3v sitten ja hänen lapselle kyllä on järjestetty nimiäiset ja 1v synttärit oikein kunnolla ja vieraita on ollut enemmän kuin tuo 35hlö.

Ei synttäreiden järjestämisessä muuten mitään, mutta meidän asunto on suht pieni niin oltiin äitini kanssa puhuttu että pidetään heillä kuten siskon lapsen juhlatkin.
Noh nyt äiti sitten löi jarrut pohjaan ja alkaa perumaan koko hommaa :(

Ristiäisetkin olivat hyvin pienimuotoiset ja meillä kotona, koska mummo ei halunnutkaan niitä heille.

Sanoin että kyllä minä leivon kaikki ja järjestän kaiken, ettei tarvitse heidän muuta kuin siivota koti.

Vanhempani ovat 50-60v, eli ei mitenkään että vanhuus estää tms.

Äitini viettää enemmän aikaa toisen lapsenlapsensa kanssa, ostelee lahjoja, ottaa hoitoon/kylään yms.

Tuntuu vaan pahalta tälläinen. En ikinä olisi uskonut että näin niitä suosikkeja meidänkin suvussa valitaan :(



ikävää tuo on, mutta kokemuksen rintaäänellä pääset siintä kyllä yli....ja vaikka nyt tuntuukin pahalle niin eipä sillä asialla kannata montaa omaa päivä pilata.TSEMII!!!!
 
Kannattaisiko ottaa asia esille heti ja jutella hyvässä hengessä? Jos tuo 3 v. on se ensimmäinen lapsenlapsi, niin usein se on se suuri "ihme" ja hemmottelu jää helposti päälle. Kerro rohkeasti kuinka koet asian, niin ehkä isovanhemmatkin huomaavat asian.
 
meillä anoppi ja appiukko suosii meidän poikaa ja tytöt jäävät vähälle. vanhempi tyttö on cp-vammainen ja pienempi on vielä vauva, pelkää sitä että vauvan kasvaessa isompi tyttö jääaina vaan varjomon heillä enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuulostaa tosi ikävälle :(

Mitä äitisi on sanonut syyksi perumiselle?

'Olen nyt töissä en ehdi järjestää'
'ei ne nyt niin itsot juhlat sillon olleet'
'eihän näitä ole tapana juhlia niin kovin isolla porukalla'
'mutta ajateltiin että EHKÄ mahdollisesti voitais harkita lähtevän etelään tuolloin'
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuulostaa tosi ikävälle :(

Mitä äitisi on sanonut syyksi perumiselle?

'Olen nyt töissä en ehdi järjestää'
'ei ne nyt niin itsot juhlat sillon olleet'
'eihän näitä ole tapana juhlia niin kovin isolla porukalla'
'mutta ajateltiin että EHKÄ mahdollisesti voitais harkita lähtevän etelään tuolloin'

No hyvänen aika anna heidän mennä etelään jos haluavat. Järjestä juhlat ilman heitä:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sh-äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuulostaa tosi ikävälle :(

Mitä äitisi on sanonut syyksi perumiselle?

'Olen nyt töissä en ehdi järjestää'
'ei ne nyt niin itsot juhlat sillon olleet'
'eihän näitä ole tapana juhlia niin kovin isolla porukalla'
'mutta ajateltiin että EHKÄ mahdollisesti voitais harkita lähtevän etelään tuolloin'

No hyvänen aika anna heidän mennä etelään jos haluavat. Järjestä juhlat ilman heitä:)

Siis saavat mun puolesta lähteä sinne etelään, ihan millon haluavat, en minä sitä ole kieltämässä heiltä. Se mikä tympäsee on että ensin puhutaan että pidetään juhlat heillä, nyt kun on aikaa 1kk juhliin niin sitten tuleekin esteitä :(

Toivottavasti sopusijaa antaa, pidän mielelläni kotona juhlat, olisi vain ollut mukavaa jos isovanhemmat haluaisivat olla mukana tärkeässä juhlassa, kuten tuolle siskon lapselle :(
 
Puhu tuosta suosimisasiasta vanhempiesi kanssa heti, ja vaikka useampaan kertaan. Mitä pidemmälle homma ehtii mennä, niin sitä pahemmaksi yleensä muuttuu kun tuollainen toimintamalli entisestään vakiintuu.

Voihan tuossa juhlien järkkäämisen kieltämisessä olla siitäkin kyse, että äitisi on kokenut ne aikaisemmat juhlat itselleen isoksi rasitteeksi, vaikkakaan ei sitä ole koskaan myöntänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Puhu tuosta suosimisasiasta vanhempiesi kanssa heti, ja vaikka useampaan kertaan. Mitä pidemmälle homma ehtii mennä, niin sitä pahemmaksi yleensä muuttuu kun tuollainen toimintamalli entisestään vakiintuu.

tällähetkellä tuntuu siltä että antaa olla vaan, en jaksa alkaa taistelemaan että lapseni saisi ns väkipakolla huomiota. Jos mummo ei sitä halua antaa niin en voi siihen pakottaa.
Isäni on kyllä mahtava lapseni kanssa, ollut usein hoitamassa lyhyitä hetkiä yms.
 
Minulla oli myös isoäiti , joka antoi muille serkuillemme karkkia, mutta ei minulle ja eikä siskolleni, koska äiti ei ollut tykätty miniäehdokas. muistan hyvin nuo hetket, kun muut serkut kutsuttiin limsalle ja karkeille ja me (minä ja siskoni) jäätiin pöytään ihmettelemään. Ei koskaan yhtäkään lahjaa isoäidiltä tullut syntymäpäivisin, jouluisin, ei ripille pääsystä jne. Jäätiin aina ilman. Kuitenkin äitimme leipoi aina jouluksi isämme äidille laatikollisen leipomuksia jouluisin, jotka me lapset veimme isämme kanssa.
Tiedän, miltä tuntuu. Nyt olen jo iso ja isoäitimme on edesmennyt. Olen antanut toki anteeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja voi:
Ei yks vuotiaalle tarvii kyllä nuin isoja juhlia järjestää. Olkoonkin että siskos lapselle järkättiin.
Ei kantsi tuosta pahottaa mieltään.

Tuohan on ihan makuasia, jotkut tykkää että kaikki kekkerit pitää järjestää isosti. Itse nautin suuresti kun 1-vuotis synttäreille ei tarvinnut kutsua kun ne pakolliset isovanhemmat ja kummit. !-vuotias ei vielä osaa itse kamuja kekkereille vaatia, sen aika on meillä sitten myöhemmin.
 
Haluaisin että nämä 1v juhlat olisivat kunnolla sukulaisille, olen kovin ylpeä lapsestani ja hirmusti haluaisin muiden näkevän onnemme ja ihanan lapsemme. Pidän juhlista joten minusta tuntuu pettymykseltä jos olisi tosi pienet juhlat.
Ristiäisetkin hieman edelleen harmittavat, kun oltiin taas äidin kanssa juteltu että pidetään kunnolla isot juhlat ja sitten taas pidettiinkin tosi pienet :/
 
ymmärrän täysin mille sinusta tuntuu. Meilläkin toiset lapsenlapset ovat jatkuvasti isovanhemmilla kylässä. Heistä toinen jo koululainen toinen useampana päivänä viikossa hoidossa ja äiti työttömänä kotona. Silti näitä pyydetään kylään jatkuvasti, otetaan mukaan kauppaan ja kyläreissuille.
Meillä lapset ovat kanssani kotona vanhin käy kaksi kertaa viikossa kerhossa, kerran/pari isovanhemmillani joskus ei kahteen viikkoon käy oolenkaan kerhon lisäksi muuaalla(jos kerhossakaan). Vaikka en itse kaipaa lepoa lapsistani. Kaipaan saman laista huoletonta kanssakäymistä kuin omien isovanhempieni kanssa. He pöllähtävät ohi mennessään kysymään haluaisiko vanhin lapsemme heille.
vaikka olen monesti sanonut, että soittakaa, kun teille sopii tai tulkaa vai ohimennessä kysymään, voi kahden käden sormilla nämä kerrat laskea, kun meidän lapsia on kylään ilman meidän kysymistä pyydetty.
 
ymmärrän, että on kurja tilanne.
Meilläkin on vastaava tilanne, tosin se suosikki on meidän keskimmäinen lapsi. Kaikista lapsenlapsista isovanhemmat kyllä tykkää, mutta kyllä tuo tyttö on nostettu ihan jalustalle. Harmittaa tosi paljon, kun varsinkin nuo vanhemmat lapset ymmärtävät, että yksi on suosikki :(
 
Meilläkin on valitettavasti tuo tilanne ja vähän pahempikin, yksi lapsenlapsi saa samanarvoiset lahjat mummolta kuin muut yhteensä ja se on mummosta reilua. Jos olisikin niin, että tuon lapsenlapsen vanhemmat olis vaikka taloudellisessa ahdingossa eikä olisi varaa kustantaa lahjoja tms. niin asia olisi minusta ok, mutta ei ollenkaan sinne päinkään.
Lahjojen eriarvoisuutta pahempaa on tietenkin se huomion, rakkaudenosoitusten ja annetun ajan määrä.
Eipä sitä voi ketään pakottaa tykkäämään toisista lastenlapsista yhtä lailla, mutta kyllähän se lapsiakin ahdistaa, jos ovat sen ikäisiä että jo huomaavat.
 
mua on alkanu jo valmiiks hirvittämään,et miten meidän käy ton asian suhteen. Poikamme on saanut nauttia ainoana lapsenlapsena olosta 4-vuotta,nyt siskoni sai vauvan ja mekin saamme pian toisen. Mua jopa pelottaa,että oma esikoisemme saa erikoiskohtelua..
 
Alkuperäinen kirjoittaja pettynyt:
...Sanoin että kyllä minä leivon kaikki ja järjestän kaiken, ettei tarvitse heidän muuta kuin siivota koti...

Pisti silmään tuo lause. Oisko sun kannattanut tarjoutua myös siivousavuksi, monia hirvittää jo se siivousurakka, joka kuuluu juhlien järjestämiseen. Etenkin, kun koko suku tulis paikalle, niin on paineita sen suhteen, että koti on tip top-kunnossa.
 
Taloyhtiön kerhotilat on kanssa joskus hyvä vaihtoehto. Ainakin mun lapsuudenkodissa sai varata kerhotilan yksityskäyttöön.

Lisäys: Oli naapureiden suosiossa tuo kerhotila, siellä vietettiin milloin kenenkin naapurin lapsen synttäreitä.
 
näistä kannattaa ottaa aina se oppi, että kohtelee omia lapsiaan tasa-arvoisesti. pieni lapsi nimittäin mittaa vanhempiensa rakkautta ihan suoraan konkretian kautta eli tavarat, ruoka ja huomio. sanat eivät ole pienille niin tärkeitä mittareita. toki sitä varmasti näissä tapauksissa miettii, että onko itsessä jotain vikaa kun omat lapset "eivät kelpaa". mutta tulisi muistaa, että isovanhempien huomio ei ole se, mitä lapset tarvitsevat noin niinkuin ykkösenä. itse aikanaan lapsena en saanut vanhemmiltani sitä, mitä olisin tarvinnut mutta sain sen mummolta. voisiko joissakin tapauksissa olla siis kyse siitä, että isovanhemmat näkevät, ettei lapsi saa kaikkea rakkauden tarvettaan tyydytettyä kotona? ja ap:n lapsi saa kotoa tarvitsemansa huomion? mene ja tiedä, tässä aamupohdintaa sairaslomalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:
Alkuperäinen kirjoittaja pettynyt:
...Sanoin että kyllä minä leivon kaikki ja järjestän kaiken, ettei tarvitse heidän muuta kuin siivota koti...

Pisti silmään tuo lause. Oisko sun kannattanut tarjoutua myös siivousavuksi, monia hirvittää jo se siivousurakka, joka kuuluu juhlien järjestämiseen. Etenkin, kun koko suku tulis paikalle, niin on paineita sen suhteen, että koti on tip top-kunnossa.

koti on aina tip tip, eli siivous ei oikeastaan vaadi kuin ehkä imuroinnin jos sitäkään...
 

Yhteistyössä