Moikka. Tässä mun tarina:
Yrittäminen alkoi keväällä 2008. Siitä vuoden päästä tutkimuksiin, joissa todettiin 4-luokan endo - vähän hämmentävää, sillä mulla ei onneksi ole ollut siitä mitään kipuja. Syksyllä 2009 ekassa laparoskopiassa poistettiin 2 valtavaa suklaakystaa ja 1 pienempi. Kun raskaus ei edelleenkään alkanut, toisessa laparoskopiassa syksyllä 2010 tukittiin oikea munatorvi klipsillä, jottei oikeassa munasarjassani ollut hydrosalpinx myrkyttäisi nesteillään kohtua ja alkiota... tai näin ainakin lääkäri sen meille selitti. Molemmissa laparoskopioissa myös poistettiin kiinnikkeitä ja siivottiin endoa muuten.
Marraskuussa 2010 olisi pitänyt alkaa julkisella eka IVF, mutta silloin todettiin, että FSH-arvoni oli liian korkea, merkkinä munasarjojen toiminnan hiipumisesta - ja meille suositeltiin siirtymistä suoraan luovutussoluihin. Mentiin sitten kysymään toista mielipidettä yksityisklinikalta. Heidän mielestään pitäisi ainakin kokeilla ensin omilla soluilla... Mutta sitten multa löydettiin immuuniongelmia: immuunijärjestelmäni on ylitehokas, mahdollisesti endon aiheuttamana/siihen liittyen, ja epäiltiin, että se on onnistunut aina tuhoamaan alkiot tai estämään niiden kiinnittymisen alkuunsa. Sain tuohon lääkkeeksi Humira-nimistä reumalääkettä (en ole kuullut, että Suomessa sitä määräisi vielä mikään klinikka; mä olen hoidoissa Englannissa). Humira-kuurin tuloksena immuuniarvoni paranivat (tai siis heikkenivät, mikä oli tarkoitus), mutta sivuoireita sain ihottumaa ja iskiaksen...
Kun sitten viimein päästiin IVF:ään asti (inssejä sun muita mulle ei koskaan edes ehdoteltu), ekasta kerrasta saatiin vain 2 munasolua ja niistä vain toinen hedelmöittyi => nega. Lääkkeinä oli Synarel, 450iu Menopuria, irrottajana Pregnyl 10,000iu, tukena Cyclogest 400mg ja Prednisolone 25mg - tuo viimeisin on siis kortisonia, jonka tarkoituksena on myös hillitä kohdun limakalvon immuunisysteemiä. Sivuoireena siitä sain vyöruusun... Nice.
Toka IVF tehtiin samoilla järeillä lääkkeillä, mutta lyhyeen kaavaan ja kortisonin sijasta otin punktiopäivänä annoksen intralipidejä, suonensisäistä rasvalitkua, jonka pyrkimyksenä on "harhauttaa" immuunisysteemi hyökkäämään sitä vastaan eikä alkiota. No, eipä tällä kertaa päästy edes siirtoon asti; taas vain 2 munista eikä kumpikaan hedelmöittynyt.
Kolmanteen IVF:ään vaihdettiin lääkäriä, lääkkeitä ja asennetta: olin 2kk kuurilla, johon kuului 75mg DHEA:ta ja 600mg ubikinonia päivässä nuorentamaan munasoluja, 2 Prostap-pistosta kuukauden välein tuottamaan keinotekoiset vaihdevuodet eli kuivattamaan endon, ja sitten pitkällä kaavalla Synarelaa, 300iu Fostimonia ekat 6 päivää, sit loppustimmaus 300iu Gonal-F:ää ja irrotuspiikki Gonasia, 15,000iu. Prednisolone 25mg ja Cyclogest 400mg taas kuvioissa. Ja varjelesiunaa, 5 munasolua saatiin tällä kertaa, 2 hedelmöittyi ja pantiin takaisin 2-päiväisinä top-alkioina - ja tänä aamuna olen testannut elämäni ensimmäisen plussan.
Eihän tätä lopputulosta vielä ole kirkossa kuulutettu, ehei, mutta ainakin parempaa kohti ollaan menossa...! Eli
Piude, aina on toivoa! Toivottavasti löydät lääkärin, joka on valmis kokeilemaan uusia hoitomuotoja. Mä esimerkiksi uskon vakaasti, että tuo endon kuivattaminen minivaihdevuosilla auttoi mua (vaikka kuumat aallot olivatkin aika argh) ja rauhoitti immuunijärjestelmääni. Teoria kun on, että endo aiheuttaa jatkuvan tulehdustilan lantion alueella, mikä saa immuunisysteemin toimimaan ylikierroksilla ja hyökkäilemään kaikkea "ulkopuolista" vastaan, ja siksi endonaisilla on usein myös esim. ihottumia, allergioita ja muita autoimmuunioireyhtymiä, Crohnin tautia, reumaa... Ei tietenkään aina, huom!! Mutta ne kuuluvat silti samaan kirjoon.
Ja loppukevennykseksi vielä: tiedättehän jo, että endonaiset ovat miesten mielestä viehättävimpiä?
Ks.
Tutkimus: Endometrioosia sairastavat naiset tavallista viehättävämpiä - Ulkomaat - HS.fi - Tekstiversio Marilyn Monroellakin oli endo...