en ymmärrä ihmisiä jotka hankkivat lapsia vaikka talous ei ole kunnossa

Ihmisluonto vaan on sellainen ( Siis haluaa lapsia=lisääntyä)ei siinä mitään pahaa mun mielestä ole. Ei kai esim. kehitysmaissa kannattaisi tehdä lapsia lainkaan jos järjellä miettii. Silti siellä niitä syntyy, ja saman tuskan nekin äidit kokee kun mekin, jos lapsella ei ole asiat hyvin.

Tähän minäkin uskon.

Itselleni oli tärkeää saada opinnot valmikksi ennen lapsia, rahaa en pahemmin ajatellut, vaikka emme me varmaan missään riskiryhmässä olleet. Kun eka lapsi syntyi, miehellä oli jo vakituinen virka.

Minustakin pienituloisuus ja asioiden sotkeminen on kaksi eri asiaa. Tunnen monta 'köyhää' perhettä, joilla on asiat tosi hyvin, ja elämä vaatimatonta mutta henkisesti rikasta. Sitten kuulee näistä pikavippien ottajista, joiden on pakko saada kaikki pelit ja vehkeet vaikka rahaa ei ole..

 

Mä ainakin olen hankkinut tän toisen lapsen ihan vaan halusta saada lapsi.

 

voi ku se olisiki aina niin satavarma et talous pysyy kuosissaan..

 

Minua ei haittaa vaikka vähävaraiset tekisivätkin lapsia kunhan tulevat niillä tuilla toimeen. MUTTA kyllä pistää vituttamaan niitä perheitä joissa ei ole penniäkään rahaa! Siis mietitään että miten eletään kympillä kaks viikkoo? Ei ole ihmisten elämää sellainen. Mitäs jos joku tarvii vaikka antibioottikuurin ja ei ole rahaa? Ja sitten ollaan velkakierteessä. Multakin moni ystävä lainaa rahaa joka kuukausi, maksetaan takasi kun rahaa tulee ja sit menee viikko ja taas pyydetään lainaan. Ja en varmasti lainais mutta kun pitää saada lapselle ruokaa ja vaippoja! :kieh:

 

Minustakin pienituloisuus ja asioiden sotkeminen on kaksi eri asiaa. Tunnen monta 'köyhää' perhettä, joilla on asiat tosi hyvin, ja elämä vaatimatonta mutta henkisesti rikasta. Sitten kuulee näistä pikavippien ottajista, joiden on pakko saada kaikki pelit ja vehkeet vaikka rahaa ei ole..

Tää on niin totta.. ja usein tää jälkimmäinen ryhmä on niitä, joille mikään ei riitä. Vaikka rahaa saisi niin se menee samantien ja taas ollaan pulassa.

 

Minua ei haittaa vaikka vähävaraiset tekisivätkin lapsia kunhan tulevat niillä tuilla toimeen. MUTTA kyllä pistää vituttamaan niitä perheitä joissa ei ole penniäkään rahaa! Siis mietitään että miten eletään kympillä kaks viikkoo? Ei ole ihmisten elämää sellainen. Mitäs jos joku tarvii vaikka antibioottikuurin ja ei ole rahaa? Ja sitten ollaan velkakierteessä. Multakin moni ystävä lainaa rahaa joka kuukausi, maksetaan takasi kun rahaa tulee ja sit menee viikko ja taas pyydetään lainaan. Ja en varmasti lainais mutta kun pitää saada lapselle ruokaa ja vaippoja! :kieh:

Mä en kyllä usko, et suomessa on perheitä, joissa ei ole penniäkään rahaa. Täällähän saa avustuksia ja vaikka mitä. Eri juttu tietty jos on itse aiheuttanut itselleen, että luottotiedot on mennyt ja velkoja ulosmitataan. Sillon on aika vaikeeta,. mut sitä en ymmärrä, vaikkei lapsia oiskaan.

 

Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan sanonnalla "talous kunnossa"... Onko se sitä, et pankkitilillä on aina ainakin pari tonnia jemmassa, matkustellaan paljon, ja hankitaan kaikki mitä kaupasta halutaan.

Meillä näin EI ole, mutta meillä on lapsilla aina ruoka pöydässä, puhtaat vaatteet, ja mahdollisuuksien mukaan aina sillon tällön tehdään jotain mikä ehkä maksaakin, esim huvipuisto ym käyntejä. Ja ihan onnellisia meiän lapset on, vaikka ei rahaa olekaan niin kauheesti. Eikä me oltas koskaan lapsia varmaan voitu hommatakaan, jos rikastumista olis odotettu. Mä halusin lapset nuorempana, en 4-kymppisenä!

Ja vaikka tosiaan välillä tiukkaa rahasta onkin, etenkin jos hiukankaan isompaa pitää hommata, niin KOSKAAN ei ole meillä lasten tarvinnut kuulla tai nähdä rahan aiheuttamia huolia missään määrin, ei tappeluita, eikä muutakaan! Vaikka joskus miehen kanssa rahasta kinataankin!

 

Tämä ikuisesti kaluttu aihe jälleen....
mutta kun surettaa kun pitää niin viimeseen venyttää sitä penniä ja tinkiä lapsen hyvinvoinnista.

Minä en ihan yhtyis tähän asiaan.
Se vauva ei ole se, joka vaatii vanhemmilta uuden karhean omakotitalon, parit volvot / mersut pihaan, mökin saimaan / meren rannalle, ja vanhemmille huippupalkkaiset, modernit työt. Täämä on vain yhteiskunnan luomaa harhaa. Lapsi pärjää huomattavasti vähemmällä. Ja eniten lapsi tarvitsee rakastavia vanhempia, ja turvallista syliä.
Tottakai, mm. vaunut ja vaatteet on kallita ostaa. Mutta ei kaiken tarvitse olla huippulaatuista viimeisen päälle hienoa. Vähemmälläkin pärjää.

 

Minua ei haittaa vaikka vähävaraiset tekisivätkin lapsia kunhan tulevat niillä tuilla toimeen. MUTTA kyllä pistää vituttamaan niitä perheitä joissa ei ole penniäkään rahaa! Siis mietitään että miten eletään kympillä kaks viikkoo? Ei ole ihmisten elämää sellainen. Mitäs jos joku tarvii vaikka antibioottikuurin ja ei ole rahaa? Ja sitten ollaan velkakierteessä. Multakin moni ystävä lainaa rahaa joka kuukausi, maksetaan takasi kun rahaa tulee ja sit menee viikko ja taas pyydetään lainaan. Ja en varmasti lainais mutta kun pitää saada lapselle ruokaa ja vaippoja! :kieh:

Mä en kyllä usko, et suomessa on perheitä, joissa ei ole penniäkään rahaa. Täällähän saa avustuksia ja vaikka mitä. Eri juttu tietty jos on itse aiheuttanut itselleen, että luottotiedot on mennyt ja velkoja ulosmitataan. Sillon on aika vaikeeta,. mut sitä en ymmärrä, vaikkei lapsia oiskaan.

Kaikki tuet menee laskuihin, jotka on monesti kyllä sit ihan omia mokia. Ja sit ruokaan jää koko kuulle 50 ja sithän ne loppuu kesken... En ymmärrä.

 

Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan sanonnalla "talous kunnossa"... Onko se sitä, et pankkitilillä on aina ainakin pari tonnia jemmassa, matkustellaan paljon, ja hankitaan kaikki mitä kaupasta halutaan.

Meillä näin EI ole, mutta meillä on lapsilla aina ruoka pöydässä, puhtaat vaatteet, ja mahdollisuuksien mukaan aina sillon tällön tehdään jotain mikä ehkä maksaakin, esim huvipuisto ym käyntejä. Ja ihan onnellisia meiän lapset on, vaikka ei rahaa olekaan niin kauheesti. Eikä me oltas koskaan lapsia varmaan voitu hommatakaan, jos rikastumista olis odotettu. Mä halusin lapset nuorempana, en 4-kymppisenä!

Ja vaikka tosiaan välillä tiukkaa rahasta onkin, etenkin jos hiukankaan isompaa pitää hommata, niin KOSKAAN ei ole meillä lasten tarvinnut kuulla tai nähdä rahan aiheuttamia huolia missään määrin, ei tappeluita, eikä muutakaan! Vaikka joskus miehen kanssa rahasta kinataankin!

Teillä menee mun mielestä hyvin =) Just nuo lasten perustarpeet ja vähän ekstraa kun on vara tarjota, on kaikki ok. mut sit kun pitää olla miettimässä millä ostaa piltit ja soseet, ei oo kaikki kunnossa...

 

Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan sanonnalla "talous kunnossa"... Onko se sitä, et pankkitilillä on aina ainakin pari tonnia jemmassa, matkustellaan paljon, ja hankitaan kaikki mitä kaupasta halutaan.

Meillä näin EI ole, mutta meillä on lapsilla aina ruoka pöydässä, puhtaat vaatteet, ja mahdollisuuksien mukaan aina sillon tällön tehdään jotain mikä ehkä maksaakin, esim huvipuisto ym käyntejä. Ja ihan onnellisia meiän lapset on, vaikka ei rahaa olekaan niin kauheesti. Eikä me oltas koskaan lapsia varmaan voitu hommatakaan, jos rikastumista olis odotettu. Mä halusin lapset nuorempana, en 4-kymppisenä!

Ja vaikka tosiaan välillä tiukkaa rahasta onkin, etenkin jos hiukankaan isompaa pitää hommata, niin KOSKAAN ei ole meillä lasten tarvinnut kuulla tai nähdä rahan aiheuttamia huolia missään määrin, ei tappeluita, eikä muutakaan! Vaikka joskus miehen kanssa rahasta kinataankin!

Teillä menee mun mielestä hyvin =) Just nuo lasten perustarpeet ja vähän ekstraa kun on vara tarjota, on kaikki ok. mut sit kun pitää olla miettimässä millä ostaa piltit ja soseet, ei oo kaikki kunnossa...

Juu, sikäli on asiat kunnossa, et tosiaan lapsille pystytään tarjoon normaali elämä. Silti en koe, et meillä TÄYSIN olis talous kunnossa. Jos auto hajoo, tai vaik pesukone, niin saa sitä ihan miettiä et mistä rahat siihen tekee, ei oo mitään säästöjä kyl pystytty tekeen. Toistaseks ei mitään kovin isoa ole tullut, mut jos tulis, vetäs tiukemmalle, mut silti perustarpeet lapsille repisin kyllä!
eikä mitään heräteostosta voi oikein koskaan tehdä, vaik mieli tekis välillä esimerkiks vähän sisustusta muuttaa kotiin, se piristäs omaa mieltä.

Mutta sen tiesin kun lasten tekoon ryhdyin, et tiukkaa on, kun miehelläkään ei niin huiput tulot ole. Mutta näin valittiin, ja tyytyväisiä ollaan! =)

 

Olen osaltaan samaa mieltä mutta tiettyyn rajaan asti. Ja raja minulla menee siinä että en hyväksy sitä että tehdään lapsia joita ei pystytä elättämään itse vaan vaikka ollaan sosiaalituilla pelkästään toimeentulevia niin lapsia tehdään silti useampia. Ja tarkoitan sitä kun molemmat vanhemmat elävät tukien varassa. Elämäntilanteiden muutokset tietysti on toinen asia, mutta jos elellään lähinnä sosiaalituella vuosia niin jos ei pysty itsestään huolehtimaan niin kannattaako niitä lapsia vielä tehdä valtion elätettäväksi.

 

Minä "hankin" lapsia ollessani onnellisesti naimisissa ( 5 lasta) enkä todellakaan kuvitellut eroavani ja joutuvani tähän köyhyysloukkuun. Mutta elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan eikä erokaan ollut helppo vaikka ainoa vaihtoehto miehen lähdettyä toisen miehen matkaan.

 

Meillä on asuntolaina ja molemmilla omat laskut päälle. Tulot ei oo suuren suuret mutta lapselta ei tule koskaan puuttumaan mitään.

 

Olen osaltaan samaa mieltä mutta tiettyyn rajaan asti. Ja raja minulla menee siinä että en hyväksy sitä että tehdään lapsia joita ei pystytä elättämään itse vaan vaikka ollaan sosiaalituilla pelkästään toimeentulevia niin lapsia tehdään silti useampia. Ja tarkoitan sitä kun molemmat vanhemmat elävät tukien varassa. Elämäntilanteiden muutokset tietysti on toinen asia, mutta jos elellään lähinnä sosiaalituella vuosia niin jos ei pysty itsestään huolehtimaan niin kannattaako niitä lapsia vielä tehdä valtion elätettäväksi.

Meillä on ainakin niin "hubaisa" tilanne, et mä oon kotona lasten kans, mies töissä. Miehellä pieni palkka. Saadaan toimeentulotukea laskelman mukaan hieman vajaa 300e kuussa, aika täsmälleen sama määrä kuin mieheni maksaa palkastaa veroja! Joten mäpä ajattelen niin, et saadaan vaan omamme pois valtiolta! Keltään muulta se ei ole pois, ainakaan meidän toimeentulotuki. Minkäs sille voi, kun jotkut alat on niin surkeepalkkasia, vaikka niskalimassa raadetaan 9-10 tuntista päivää! Kyllä sillon voi ihan hyvällä omalla tunnolla hakee sossusta omansa pois, jos siihen tukeen on kerran oikeutettu!

 

Tämä ikuisesti kaluttu aihe jälleen....
mutta kun surettaa kun pitää niin viimeseen venyttää sitä penniä ja tinkiä lapsen hyvinvoinnista.

Milloin tingitään lasten hyvinvoinnista? Esimerkkejä? En lue ketjuja alusta joten olet saattanut tietenkin jo vastatakin.

 

Olen osaltaan samaa mieltä mutta tiettyyn rajaan asti. Ja raja minulla menee siinä että en hyväksy sitä että tehdään lapsia joita ei pystytä elättämään itse vaan vaikka ollaan sosiaalituilla pelkästään toimeentulevia niin lapsia tehdään silti useampia. Ja tarkoitan sitä kun molemmat vanhemmat elävät tukien varassa. Elämäntilanteiden muutokset tietysti on toinen asia, mutta jos elellään lähinnä sosiaalituella vuosia niin jos ei pysty itsestään huolehtimaan niin kannattaako niitä lapsia vielä tehdä valtion elätettäväksi.

Meillä on ainakin niin "hubaisa" tilanne, et mä oon kotona lasten kans, mies töissä. Miehellä pieni palkka. Saadaan toimeentulotukea laskelman mukaan hieman vajaa 300e kuussa, aika täsmälleen sama määrä kuin mieheni maksaa palkastaa veroja! Joten mäpä ajattelen niin, et saadaan vaan omamme pois valtiolta! Keltään muulta se ei ole pois, ainakaan meidän toimeentulotuki. Minkäs sille voi, kun jotkut alat on niin surkeepalkkasia, vaikka niskalimassa raadetaan 9-10 tuntista päivää! Kyllä sillon voi ihan hyvällä omalla tunnolla hakee sossusta omansa pois, jos siihen tukeen on kerran oikeutettu!

Niin jos luet tarkkaan niin siellä kyllä lukee että jos molemmat vanhemmat ovat sosiaalitukien varassa. Minusta on aina kunnioitettavaa se että ihminen edes yrittää pärjätä itse eli tekee töitä. Ainahan töitä ei heti saa ja joutuu olemaan työttömänä, mutta se on eri asia kuin olla elintapa pummina.
Ja sehän on lähinnä yhteiskunnan vika jos työstä ei makseta sellaista palkkaa jolla eläisi, joten on ihan perusteltua saada tukea.
Mutta tiedänpä paljon niitäkin kun molemmat vanhemmat nostaa sossun luukulta rahaa ja töitä tehdään just sen verran ettei tule karenssia.
Niiden lasten pitäis ainakin olla hyvin kasvatettuja kun vanhemmilla ei ole muuta kuin aikaa...

 

Se vauva ei ole se, joka vaatii vanhemmilta uuden karhean omakotitalon, parit volvot / mersut pihaan, mökin saimaan / meren rannalle, ja vanhemmille huippupalkkaiset, modernit työt. Täämä on vain yhteiskunnan luomaa harhaa. Lapsi pärjää huomattavasti vähemmällä. Ja eniten lapsi tarvitsee rakastavia vanhempia, ja turvallista syliä.
Tottakai, mm. vaunut ja vaatteet on kallita ostaa. Mutta ei kaiken tarvitse olla huippulaatuista viimeisen päälle hienoa. Vähemmälläkin pärjää.

Tämä on musta äärimmäisen tärkeä pointti. Nykyään tuntuu, että monet ihmiset haalii ihan hulluna materiaa ympärilleen isolla rahalla (suuri osa varmaan velaksi), ja sitten annetaan ymmärtää, että lapsi "tarvitsee" kaiken sen... Mutta eihän vanhemmuudessa nyt mistään kilpavarustelusta pidä olla kyse.

Tuon "talous kunnossa" voi käsittää niin monella tavalla. Nykymeno tahtoo olla sellaista, ettei monikaan onnistu saamaan talouttaan (ainakaan takuuvarmasti) kuntoon ennen keski-ikää... Pitkät opiskeluajat, työmarkkinoiden epävarmuus jne... Joskus on mietittävä, mitä elämältään kaikkein eniten haluaa. Jos se asia on perhe, ei välttämättä kannata odotella sinne lähelle neljääkymppiä ennen kuin aloittaa tän unelman toteuttamisen.

 

Olen osaltaan samaa mieltä mutta tiettyyn rajaan asti. Ja raja minulla menee siinä että en hyväksy sitä että tehdään lapsia joita ei pystytä elättämään itse vaan vaikka ollaan sosiaalituilla pelkästään toimeentulevia niin lapsia tehdään silti useampia. Ja tarkoitan sitä kun molemmat vanhemmat elävät tukien varassa. Elämäntilanteiden muutokset tietysti on toinen asia, mutta jos elellään lähinnä sosiaalituella vuosia niin jos ei pysty itsestään huolehtimaan niin kannattaako niitä lapsia vielä tehdä valtion elätettäväksi.

Meillä on ainakin niin "hubaisa" tilanne, et mä oon kotona lasten kans, mies töissä. Miehellä pieni palkka. Saadaan toimeentulotukea laskelman mukaan hieman vajaa 300e kuussa, aika täsmälleen sama määrä kuin mieheni maksaa palkastaa veroja! Joten mäpä ajattelen niin, et saadaan vaan omamme pois valtiolta! Keltään muulta se ei ole pois, ainakaan meidän toimeentulotuki. Minkäs sille voi, kun jotkut alat on niin surkeepalkkasia, vaikka niskalimassa raadetaan 9-10 tuntista päivää! Kyllä sillon voi ihan hyvällä omalla tunnolla hakee sossusta omansa pois, jos siihen tukeen on kerran oikeutettu!

Niin jos luet tarkkaan niin siellä kyllä lukee että jos molemmat vanhemmat ovat sosiaalitukien varassa. Minusta on aina kunnioitettavaa se että ihminen edes yrittää pärjätä itse eli tekee töitä. Ainahan töitä ei heti saa ja joutuu olemaan työttömänä, mutta se on eri asia kuin olla elintapa pummina.
Ja sehän on lähinnä yhteiskunnan vika jos työstä ei makseta sellaista palkkaa jolla eläisi, joten on ihan perusteltua saada tukea.
Mutta tiedänpä paljon niitäkin kun molemmat vanhemmat nostaa sossun luukulta rahaa ja töitä tehdään just sen verran ettei tule karenssia.
Niiden lasten pitäis ainakin olla hyvin kasvatettuja kun vanhemmilla ei ole muuta kuin aikaa...

juu luin tarkkaan kirjotukses, enkä sikäli itseäni tai perhettäni tuohon kuvailemaasi tilanteeseen samaistanutkaan. Kerroin vaan omakohtaisen kokemukseni siitä, että vaikka olisi töissä toinen, voi tulot silti olla niin pienet, että on oikeutettu saamaan perustoimeentulotukea. Tätä kun eivät kaikki tajua, eivätkä hyväksy, hokevat vaan että palkan pitäsi riittää!
Mutta tosiasia on, että jos perheen tulot jäävät sen perustoimeentulotuen alle, ja tukea saa, niin kyllä ne tulot silloin todellakin kattavat vain sen PAKOLLISEN elämisen, ei ylimääräsieen jää yhtään. Tiukkaa on, eikä kenenkään kannattaisi siitä nussuttaa, jos tälläinen perhe tukea nostaa!

 

Voisi varmaan sanoa, että syrjäytyneitä.
Heille nyt sitten on toinen lapsi tulossa.
Kitkutellaan toimeentulotuilla, usein rahat loppu. Äidillä ei esimerkiksi ole ollut "varaa" hankkia äitiysvaatteita, ahtautuu normaaleihin farkkuihin jne. Puhelin suljettu kun laskuja rästissä.

Kyllä kieltämättä vähän pistää mietityttämään, että millähän meinaavat uuden vauvan elättää, kun nytkin jo noin tiukkaa.

 

meidän perhe elää kyllä pienituloisena, mutta kyllä tuo talous on silti niinkin hyvässä kunnossa että joka kuu saa vuokran maksettua ja laskut, sekä ruokaakin kaapin täyteen. Jää jopa rahaa ostaa vaatteita yms. Tulot on kaikkine tukineen n.1500e kk yhteensä, joista vuokraan menee 690e kk.
Mutta koska joudumme hakemaan tukia niin meidät luultavasti lasketaan tähän ei talous kunnossa porukkaan , ja vielä siat toista lasta odotamme. Hyi meitä. =)

 

Kauttaaikojenhan lapset on tehty siinä samassa vaiheessa, kun uraa on luotu ja asuntolainoja otettu. Taasen ne ketkä oman taloutensa sählää niin se ei ole iästä kiinni.

Sen kuitenkin sanon, että koulut kannattaisi ainakin suurimmalta osin käydä ennen lapsia, kun opiskelu on taloudelle rankkaa. Meidän perhe ei ainakaan pitkään (3-5 vuotta) pärjäisi pelkällä miehen tulolla. Tilanne tietty muuttuu sitten kun lapset muuttavat pesästä, joten opiskeluja voin jatkaa jos haluan sitten.

 

Minä en ihan yhtyis tähän asiaan.
Se vauva ei ole se, joka vaatii vanhemmilta uuden karhean omakotitalon, parit volvot / mersut pihaan, mökin saimaan / meren rannalle, ja vanhemmille huippupalkkaiset, modernit työt. Täämä on vain yhteiskunnan luomaa harhaa. Lapsi pärjää huomattavasti vähemmällä. Ja eniten lapsi tarvitsee rakastavia vanhempia, ja turvallista syliä.
Tottakai, mm. vaunut ja vaatteet on kallita ostaa. Mutta ei kaiken tarvitse olla huippulaatuista viimeisen päälle hienoa. Vähemmälläkin pärjää.

Totta, vauva ei paljoa tarvitse. Mutta kun lapsi kasvaa, menotkin kasvavat. Ei silloin vauva-aikana tarvitse asioiden vielä olla "mallillaan", mutta jonkinlaisia suunnitelmia on hyvä olla olemassa esim. koulutus alalta, jolta työpaikkakin toivottavasti löytyy...

Tässä meinaan sitä, että sen vauvan voi tehdä nuorena, jolloin ei välttämättä koulujakaan olla loppuun käyty ja vakityöpaikkaa ole, omasta talosta puhumattakaan, mutta jonkunlainen suunnitelma sille, millä meinaa sen perheen jatkossa elättää pitäisi olla.