En voi sille mitään, mutta ärsyttää kun kaveri vie esikoisen hoitoon..

[ropsu]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

 

[tiina]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Kyllä tuntuu kalahtavan, tosin kuvittelisi ihan jokaissen tajuavan ettei ole ihan "normaalia" viedä 2-vuotiasta koko päiväksi pois jaloista neljä päivää sisaruksen syntymän jälkeen, ja niin että isäkin vielä lomalla kotona.

Mutta kai se joidenkin mielestä on ok, varmaankin ovat itse toimineet juuri näin.

 

[tiki]

Meidän 2v jatkoi 3pv/vko 5h/pv hoitoa, koska RAKASTAA hoidossa käymistä. Oli kylläkin kaksi viikkoa kotona vauvan synnyttyä. Nyt poika oli kuukauden kotona, kun oltiin mahatautiepidemiaa välttelemässä, niin poika käveli seinille, kun ehdi hänelle tarpeeksi tekemistä järjestää vauvan kanssa. AIvan loistava tämä meidän ratkaisu ollut MEIDÄN perheelle. En kokopäiväiseksi kylläkään laittaisi. Vauva on nyt puolivuotias ja herää edelleen 10-15 kertaa yössä, joten kyllä tuo hoito on tarpeen myös äidin jaksamiselle.

 

[no]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

 

[totta]

Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

 

[vieras]

Jos äiti ei meinaa olla vauvan kanssa kuin sen äitiysloman jos sitäkään loppuun kun palaa töihin. Nyt jos ottaa isomman pois tarhasta voi hyvinkin olla mahdollista että samaan paikkaan ei saa lasta Ja jokainenhan sen tietää että pk täti kun ei niitä lakeja keksi vaan ne on siellä pöydän takana olevat herrat kenestä tämä on ok.
Myös se että toinen sisarus on jo tuossa pk:ssa antaa tavallaan vähän etuoikeuden päästä tälle nuoremmallekin hoitoon kun taas aivan uusi lapsi joka hakee vasta hoitopaikkaa.

 

[tiina]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

Toisaalta jos mistään asioista mitä ei pysty muuttamaan ei saisi/olisi turha puhua, olisi palsta kai aika hiljainen.
Turhaa tai ei, on ihan ok jokaisen ilmaista mielipiteensä, kukin toimikoon kuten parhaaksi katsoo.
MINÄ en tajua tuollaista ap:n kuvailemaan tilannetta ja on surku lasta, mutta meitä vanhempia on erilaisia, osa haluaa viettää aikaansa KAIKKIEN lastensa kanssa, osa ei jne.

 

[hv]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

Toisaalta jos mistään asioista mitä ei pysty muuttamaan ei saisi/olisi turha puhua, olisi palsta kai aika hiljainen.
Turhaa tai ei, on ihan ok jokaisen ilmaista mielipiteensä, kukin toimikoon kuten parhaaksi katsoo.
MINÄ en tajua tuollaista ap:n kuvailemaan tilannetta ja on surku lasta, mutta meitä vanhempia on erilaisia, osa haluaa viettää aikaansa KAIKKIEN lastensa kanssa, osa ei jne.

Taas löytyi yksi täydellinen äiti sieltä jostain... Musta on niin kamalaa että tuollaiset toisia äitejä arvostelevat äidit pitävät omat lapset kotona oppimassa tuollaista ihan turhanaikuista toisten haukkumista ja itsensä ylentämistä.

 

[mie]

Jos äiti ei meinaa olla vauvan kanssa kuin sen äitiysloman jos sitäkään loppuun kun palaa töihin. Nyt jos ottaa isomman pois tarhasta voi hyvinkin olla mahdollista että samaan paikkaan ei saa lasta Ja jokainenhan sen tietää että pk täti kun ei niitä lakeja keksi vaan ne on siellä pöydän takana olevat herrat kenestä tämä on ok.
Myös se että toinen sisarus on jo tuossa pk:ssa antaa tavallaan vähän etuoikeuden päästä tälle nuoremmallekin hoitoon kun taas aivan uusi lapsi joka hakee vasta hoitopaikkaa.

Tämä oli nimenomaan meillä suurin syy (tosin kuopus aloitti hoidon 1 vuotiaana, ei 9kk iässä), MUTTA toinen syy oli kyllä ihan tuo jonka aiemmin mainitsin: eli esikoinen TUNTUI 2 vuotiaana muka jo tooosi isolta ja siltä, että hän tarvitsee kavereita jne. Mutta tosiaan nyt tekisin toisin, jos kyseessä olisi 2 vuotias. (Vaikkakaan en voi todellakaan kiistää etteikö ne päivät, kun esikoinen oli hoidossa, olisi olleet helpompia kuin kotipäivät. Tottakai olivat!)

MUTTA sillloin tein ratkaisuja sen hetkisten tuntemusteni mukaan. Ja vaikka nyt voisin tehdä toisin, niin en missään olosuhteissa kuitenkaan kadu sitä, että esikoinen jatkoi hoidossa osa-aikaisena.

 

[ropsu]

Mä ymmärrän kyllä osapäivähoidon/kerhot sikäli, että isolle on kavereita kun äiti ei vauvalta ehkä pääse viemään lasta paljon minnekään, ja äidille ja vauvalle jää aikaa olla kaksinkin. Täyspitkää päivää on jo vaikeampi ymmärtää, lapsi väsyy hoidossa kuitenkin eri tavalla kuin kotona.

Eipä se ole minulta pois, miten kukin asian ratkaisee, mutta joskus tilanteet näyttävät siltä, että isompi halutaan vain työntää pois jaloista. Miksi ihmeessä tehdä enemmän lapsia kuin jaksaa hoitaa? Ja ei, en tarkoita, että "jaksaminen" tarkoittaisi sitä, ettei koskaan saa olla väsynyt ja tarvita apua. Mutta jos pysyväisratkaisu tulee olemaan vanhempien lasten työntäminen muualle kotoa valveillaolon ajaksi, vain "jaksamisen" tähden, se kummastuttaa.

 

[jaa]

En ymmärrä minäkään tuollaista, eipä tulis mieleen laittaa tuota meidän 2,5v. neitiä tarhaan vaikka on Down lapsi, sitten kun vauva syntyy.

niinhän sinä nyt sanot.

ei vaan oikeasti aina kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. tai niin kuin on suunnitellut, kuvitellut, uskonut, luullut.

 

[Mun mielipide]

Täyspitkä hoitopäivä tässä tilanteessa kuulostaa hurjalta, jos taustalla ei ole äidin psyykkistä/fyysistä sairautta tai sosiaalisia ongelmia. Osapäivähoito on ihan ok, mun mielestä kelle vaan.

 

[Lisäys]

Täyspitkä hoitopäivä tässä tilanteessa kuulostaa hurjalta, jos taustalla ei ole äidin psyykkistä/fyysistä sairautta tai sosiaalisia ongelmia. Osapäivähoito on ihan ok, mun mielestä kelle vaan.

Tai vauvan sairaus.

 

[tiina]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

Toisaalta jos mistään asioista mitä ei pysty muuttamaan ei saisi/olisi turha puhua, olisi palsta kai aika hiljainen.
Turhaa tai ei, on ihan ok jokaisen ilmaista mielipiteensä, kukin toimikoon kuten parhaaksi katsoo.
MINÄ en tajua tuollaista ap:n kuvailemaan tilannetta ja on surku lasta, mutta meitä vanhempia on erilaisia, osa haluaa viettää aikaansa KAIKKIEN lastensa kanssa, osa ei jne.

Taas löytyi yksi täydellinen äiti sieltä jostain... Musta on niin kamalaa että tuollaiset toisia äitejä arvostelevat äidit pitävät omat lapset kotona oppimassa tuollaista ihan turhanaikuista toisten haukkumista ja itsensä ylentämistä.

Minä olen kaukana täydellisestä äidistä ja ihmisestä, tai jos mittana pidät sitä että tuuppaanko 2-vuotiaan kokopäivähoitoon kun koko muu perhe viettää yhdessä aikaa kotona, niin taidan sitten olla ihan helvetin täydellinen äiti.
Mutta niin kuin sanoin osa meistä haluaan viettä aikansa kaikkien lastensa kanssa jos mahdolista, osa ei. Ei minun tarvitse ap:n kuvailemaan tilannetta ymmärtää, eikä siinä minkäänlaista itsensä ylentämistä luulisi tarvittavan tajutakseen miten pyllystä tuollainen tilanne on.

 

[mie]

Mä ymmärrän kyllä osapäivähoidon/kerhot sikäli, että isolle on kavereita kun äiti ei vauvalta ehkä pääse viemään lasta paljon minnekään, ja äidille ja vauvalle jää aikaa olla kaksinkin. Täyspitkää päivää on jo vaikeampi ymmärtää, lapsi väsyy hoidossa kuitenkin eri tavalla kuin kotona.

Eipä se ole minulta pois, miten kukin asian ratkaisee, mutta joskus tilanteet näyttävät siltä, että isompi halutaan vain työntää pois jaloista. Miksi ihmeessä tehdä enemmän lapsia kuin jaksaa hoitaa? Ja ei, en tarkoita, että "jaksaminen" tarkoittaisi sitä, ettei koskaan saa olla väsynyt ja tarvita apua. Mutta jos pysyväisratkaisu tulee olemaan vanhempien lasten työntäminen muualle kotoa valveillaolon ajaksi, vain "jaksamisen" tähden, se kummastuttaa.

Aika samoilla linjoilla. Lisään vielä, että osapäivähoito/kerhot ovat minusta ihan ok ratkaisua isomman, siis ainakin yli 3v kohdalla. Alle 3v kyllä saa mielestäni kotonakin ollessa kaiken tarvittavan seuran ja virikkeet, ainakin minun mielestäni.

 

[näin meillä]

Meillä jatkaa lapset hoidossa kun vauva syntyy..ovat tuolloin 3v ja 4v. Lapset tykkäävät olla hoidossa ja heillä on siellä kavereita.Kotona taas näin ei ole.Meillä vauva tulee meidän elämään, eikä se heitä kokonaan häränpyllyä vauvan syntymän takia.

 

[niinpä]

En ymmärrä minäkään tuollaista, eipä tulis mieleen laittaa tuota meidän 2,5v. neitiä tarhaan vaikka on Down lapsi, sitten kun vauva syntyy.

niinhän sinä nyt sanot.

ei vaan oikeasti aina kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. tai niin kuin on suunnitellut, kuvitellut, uskonut, luullut.

Voi olla, että Down-lapsen kanssa joudutte olemaan tutkimuksissa ja jopa osastolla pitkiä aikoja. Otatko esikoisen mukaan, vai onko sulla onnekkaalla isovanhemmat jotka auttaa?

 

[tiina]

Mä ymmärrän kyllä osapäivähoidon/kerhot sikäli, että isolle on kavereita kun äiti ei vauvalta ehkä pääse viemään lasta paljon minnekään, ja äidille ja vauvalle jää aikaa olla kaksinkin. Täyspitkää päivää on jo vaikeampi ymmärtää, lapsi väsyy hoidossa kuitenkin eri tavalla kuin kotona.

Eipä se ole minulta pois, miten kukin asian ratkaisee, mutta joskus tilanteet näyttävät siltä, että isompi halutaan vain työntää pois jaloista. Miksi ihmeessä tehdä enemmän lapsia kuin jaksaa hoitaa? Ja ei, en tarkoita, että "jaksaminen" tarkoittaisi sitä, ettei koskaan saa olla väsynyt ja tarvita apua. Mutta jos pysyväisratkaisu tulee olemaan vanhempien lasten työntäminen muualle kotoa valveillaolon ajaksi, vain "jaksamisen" tähden, se kummastuttaa.

Minäkin ymmärrän osapäivähoidon vähän isommalla lapsella ja tietysti kerhot, sekä jos äidin väsymys/vointi isomman lapsen hoitoa vaatii.

 

[qwerty]

Meillä jatkaa lapset hoidossa kun vauva syntyy..ovat tuolloin 3v ja 4v. Lapset tykkäävät olla hoidossa ja heillä on siellä kavereita.Kotona taas näin ei ole.Meillä vauva tulee meidän elämään, eikä se heitä kokonaan häränpyllyä vauvan syntymän takia.

Totta, leikki-ikäiset tarvii omat kaverit, ja ois törkeetä viedä tarhakaverit ja tutut rutiinit heidän elämästään vauvan takia. Lyhyempää päivää tietenkin kannattaa pitää tuolloin.

 

[no isseasiassa]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

Toisaalta jos mistään asioista mitä ei pysty muuttamaan ei saisi/olisi turha puhua, olisi palsta kai aika hiljainen.
Turhaa tai ei, on ihan ok jokaisen ilmaista mielipiteensä, kukin toimikoon kuten parhaaksi katsoo.
MINÄ en tajua tuollaista ap:n kuvailemaan tilannetta ja on surku lasta, mutta meitä vanhempia on erilaisia, osa haluaa viettää aikaansa KAIKKIEN lastensa kanssa, osa ei jne.

Taas löytyi yksi täydellinen äiti sieltä jostain... Musta on niin kamalaa että tuollaiset toisia äitejä arvostelevat äidit pitävät omat lapset kotona oppimassa tuollaista ihan turhanaikuista toisten haukkumista ja itsensä ylentämistä.

Minä olen kaukana täydellisestä äidistä ja ihmisestä, tai jos mittana pidät sitä että tuuppaanko 2-vuotiaan kokopäivähoitoon kun koko muu perhe viettää yhdessä aikaa kotona, niin taidan sitten olla ihan helvetin täydellinen äiti.
Mutta niin kuin sanoin osa meistä haluaan viettä aikansa kaikkien lastensa kanssa jos mahdolista, osa ei. Ei minun tarvitse ap:n kuvailemaan tilannetta ymmärtää, eikä siinä minkäänlaista itsensä ylentämistä luulisi tarvittavan tajutakseen miten pyllystä tuollainen tilanne on.

olisi hienoa että ihmiset ymmärtäisivät toisten erilaisuuden! sitä ei tarvitse hyväksyä, mutta juuri ymmärtämättömyys on tämän yhteiskunnan ongelma. eikä ihmiset edes yritä ymmärtää toista näkökantaa, tilannetta.. plaah.

 

[mie]

Meillä jatkaa lapset hoidossa kun vauva syntyy..ovat tuolloin 3v ja 4v. Lapset tykkäävät olla hoidossa ja heillä on siellä kavereita.Kotona taas näin ei ole.Meillä vauva tulee meidän elämään, eikä se heitä kokonaan häränpyllyä vauvan syntymän takia.

Meillä syntyy kanssa kolmenen syksyllä, 5v ja reilu 3v jatkavat näillä näkymin 10-12pv/kk osapäiväsinä. Esikoisen kohdalla hoito on kuntouttavakin, esim. hänellä on paha puheviivästymä ja vaikeuksia toimia ryhmässä. Kuopuksen osalta katson viellä syksyllä tarkemmin hoidon tarpeen. Jos tuntuu, että hän jää mielellään kotiin eikä halua mennä hoitoon (vaikka nyt viihtyy), niin otan hänet ainakin pois.

 

[tiina]

Kalahtaako tämä asia monelle kipeästi omaan nilkkaan, vai miksi tällaisesta ei saa puhua? Keskustelua voi käydä yleisellä tasolla, ap:lla nyt sattui olemaan esimerkkikin. Ja tuntuu teitä kiinnostavan ap:n murehtiminenkin, miksei sitten häntä se kaverin 2v?

Tästä asiasta on aloituksia harva se päivä. Jotkut on sitä mieltä, että pienet lapset hoidetaan kotona, varsinkin jos vauva on äidin kans kotona. Toisten mielestä ns. virikehito on ok. Ihmiset pysyvät kannassaan, kirjoittelu täällä ei ole keskustelua vaan toisten nälvimistä. Turha täällä on voivotella toisten asioita, ei ne siitä miksikään muutu, kuten ei ihmisten kanta tämä asian suhteen.

Saahan tästä puhua, ehkä keskustelun taso ei kiinnosta.

Toisaalta jos mistään asioista mitä ei pysty muuttamaan ei saisi/olisi turha puhua, olisi palsta kai aika hiljainen.
Turhaa tai ei, on ihan ok jokaisen ilmaista mielipiteensä, kukin toimikoon kuten parhaaksi katsoo.
MINÄ en tajua tuollaista ap:n kuvailemaan tilannetta ja on surku lasta, mutta meitä vanhempia on erilaisia, osa haluaa viettää aikaansa KAIKKIEN lastensa kanssa, osa ei jne.

Taas löytyi yksi täydellinen äiti sieltä jostain... Musta on niin kamalaa että tuollaiset toisia äitejä arvostelevat äidit pitävät omat lapset kotona oppimassa tuollaista ihan turhanaikuista toisten haukkumista ja itsensä ylentämistä.

Minä olen kaukana täydellisestä äidistä ja ihmisestä, tai jos mittana pidät sitä että tuuppaanko 2-vuotiaan kokopäivähoitoon kun koko muu perhe viettää yhdessä aikaa kotona, niin taidan sitten olla ihan helvetin täydellinen äiti.
Mutta niin kuin sanoin osa meistä haluaan viettä aikansa kaikkien lastensa kanssa jos mahdolista, osa ei. Ei minun tarvitse ap:n kuvailemaan tilannetta ymmärtää, eikä siinä minkäänlaista itsensä ylentämistä luulisi tarvittavan tajutakseen miten pyllystä tuollainen tilanne on.

olisi hienoa että ihmiset ymmärtäisivät toisten erilaisuuden! sitä ei tarvitse hyväksyä, mutta juuri ymmärtämättömyys on tämän yhteiskunnan ongelma. eikä ihmiset edes yritä ymmärtää toista näkökantaa, tilannetta.. plaah.

No niinhän minä juuri olen sanonut; me vanhemmat olemme erilaisia ja jotkut haluavat olla lastensa kanssa ja jotkut eivät.
Onko sinun mielestäsi (nyt puhun vain ja ainoastaan ap:n kuvailemasta tilanteesta) ihan oikeasti ok että pieni lapsi hoitoon vauvan tieltä ja äiti ja isi hellittelevät vauvaa kotona?

 

[...]

Jokainen osaa tehdä omat ratkaisunsa varmasti itselleen parhain päin, turha niistä on ärsyyntyä, ei sitten toivon mukaan muutkaan mieti liikaa sinun asioitasi ja ärsyynny niistä

 

[vieras]

Mä jäin yksin lasten kanssa odottaessani kolmatta. Mulle ei tullut mieleenkään viedä keskimmäistä hoitoon, kun vauva syntyi, esikoinen on jo koulussa. Mä jouduin sitten tätä päätöstä perustelemaan ihmisille, kun heidän mielestään tämän keskimmäisen olisi pitänyt jatkaa päiväkodissa! Tämän keskimmäisen jouduin erinäisistä syistä viemään päiväkotiin 1 vuotiaana ja nyt aion olla kotona pidempään, vaikka ei sitten saataiskaan paikkoja edellisestä huippuhyvästä hoitopaikasta.

Kyllä niille isommillekin tekemistä keksii ja seuraa löytää, jos on halua. Me käydään perhekerhossa ja kyläillään vuoroin muiden lapsiperheiden kanssa. Aikuisen homma on tehdä ne sosiaaliset verkostot, kyllä niitä löytää ja saa, kun lähtee avoimin mielin liikenteeseen. Pieneltä vauvalta saa tehtyä asioita paljonkin isomman kanssa, lukemista, leikkimistä, ihan vaan olemistakin joskus. Meillä on askartelu se juttu, lapselle vaan liimaa, sakset, pahveja, tarroja ja se keksii itse millon mitäkin.

Musta tuntuu, että vanhemmat ei vaan jaksa/viitti/huvita... miksi niitä lapsia on tehtävä, jos ne on niin hankalia/vaativia jne.

 

[Madicken04]

En ymmärrä minäkään tuollaista, eipä tulis mieleen laittaa tuota meidän 2,5v. neitiä tarhaan vaikka on Down lapsi, sitten kun vauva syntyy.

niinhän sinä nyt sanot.

ei vaan oikeasti aina kaikki ei mene niin kuin elokuvissa. tai niin kuin on suunnitellut, kuvitellut, uskonut, luullut.

Voi olla, että Down-lapsen kanssa joudutte olemaan tutkimuksissa ja jopa osastolla pitkiä aikoja. Otatko esikoisen mukaan, vai onko sulla onnekkaalla isovanhemmat jotka auttaa?

Heillä siis down-lapsi on tuo 2,5v.

Meillä down-lapsi on esikoinen ja kuopus on autisti. Varhain otetut päivähoitopaikat ovat molempien kohdalla helpottaneet tutkimuksissa, lääkäreissä ja kuntoutuksissä käyntejä kun ei ole tarvinut ottaa sisarusta mukaan eikä etsiä paniikissa hoitajia keskellä päivää kun ihmiset usein ovat töissä.