en vaan tajua. miten esim yh-äideillä ei olisi varaa jäädä lapsen kanssa kotiin ??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmmph
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hmmph

Vieras
kun tota mikkosta aina suomitaan siitä ,että vois ääni kellossa muuttuu jos asuis yh:na jossain, että ylistäiskö vielä sitä kotiäitiyden "paremmuutta".miksi ei ylistäisi ??

miten muka yh:lla ei ole varaa jäädä kotiin jos haluaa ???? kyllä mä tiedän montakin yh:ta jotka ovat olleet hoitovapailla jne.

ja kyllä, en avaa sateenvarjoa, vaikka tästä tuleekin niskaan vaikka mitä paskaa.
 
Joo mullakin tulot on ihan samat oonko töissä vai hoitovapaalla. Yhtälailla töissä ollessa sain asumistukea jne, kun on niin huonopalkkaista hommaa. Kirjanpitäjä/palkanlaskija olen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rokkimakkara:
Riippunee elämäntilanteesta. Kuinka kauan on töissä ollu, millasta äippärahaa ym saa, onko saanut säästettyä, onko asuntovelkaa...

suomessa on kuitenkin sosiaaliturva joka auttaa tarvittaessa niin että jokainen pärjää.. inoihin voi sopia lyhennysvapaita jne..
 
joilain yh:lla saattaa olla säästöjä,ei ole velkoja ja saa hyvät elatusrahat.
joillain saattaa olla velkoja niin että niihin uppoo iso osa rahoista.'jotkut on saattanu joutua yhtäkkiä yh:ksi niin että raha asiat on senvuoksi huonosti,juurikin velkoja jne.
ei luottotietoja oo hyvä menettää sentakia että sais olla lapsenkanssa kotona.
hyvä niille joilla mahdollisuus olla kotona lapseienkanssa.
mä oisin ollut vähälläkin rahalla viä vuoden,mutta sain tarjouksen mistä en halunnut kieltäytyä.
 
Hoitovapaa on vissiin vähän eri asia kuin se, että jää kotiäidiksi/kotirouvaksi forever, ja sitähän tuo Mikkonen toitottaa. Ja siihen on mahdollisuus vain a) hiton köyhillä (eli elämäntapasossunelätit) tai b) sangen varakkailla (eli yhden ihmisen palkalla, tai joillain muilla tuloilla, pystytään kattamaan kaikki menot).
 
kyllä vaan minä ainakin helsingissä pärjään kahden lapsen yh:na ihan hyvin, ja siis hoitovapaalla olen. autoa on varaa pitää (siis lyhentää lainaa), vanhempi lapsi harrastaa, omistamme 2 kissaa... siis kinkkinen tilanne tulee silloin jos esim.autoon tulee rempattavaa ja lapset sairastaa ja samassa kuussa tulee sähkö-ja vakuutusmaksut, mutta sukanvarressa aina onneksi jotain ;)
 
No tota, olin melkein kaksi vuotta lapsen kanssa kotona ja mun mielestä ihan hyvin pärjättiin vaikka säästöjä ei ollutkaan, ei kyllä sen puoleen velkaakaan. Kotihoidontuki, elatusmaksu, lapsilisä ja asumistuki. nyt kyllä jälkeenpäin olen miettinyt että millä me elettiin, kun nyt on rahatilanne huomattavasti parempi.
 
Mä olen ollut hoitovapaalla, vaikka olenkin ollut yh. Mutta silloina suin vuokralla. Kotiäidiksi ryhtyminen ei olisi onnistunut, sillä ei sossu montaa kertaa rupee elämistä makselemaan, jos kerta toisensa jälkeen kieltäytyy vastaanottamasta työtä ja saa siitä taas aina uuden karenssin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmph:
Alkuperäinen kirjoittaja Rokkimakkara:
Riippunee elämäntilanteesta. Kuinka kauan on töissä ollu, millasta äippärahaa ym saa, onko saanut säästettyä, onko asuntovelkaa...

suomessa on kuitenkin sosiaaliturva joka auttaa tarvittaessa niin että jokainen pärjää.. inoihin voi sopia lyhennysvapaita jne..


No mulla ei oo kokemusta, mutta luulempa, jos yh maksaa omistusasuntoa, niin soskun vastaus on myy asunto. Lyhennysvapaita saa, mutta jospa ne on joskus jo aiemmin käytetty? Kuka tietää.
 
On varmasti yksinhuoltajilla varaa jäädä kotiin -ei ne isot tulot vaan sopivat menot. Minulla ei ole ollut varaa jäädä kotiin, enkä pelkästään kirjoita taloudellisesta elämänlaadusta, saati vain omastani. Vaan lasten, miehen. Koko sakin.
Kaikki perheet eivät ole samasta puusta veistettyjä, kaikki eivät edes tee samaa -eivät edes lapset ole samanlaisia.
 
Olen mäkin ollut hoitovapaalla, vaikka yh olenkin, mutta se hoitovapaalla olo oli tulojen nousua minulle, ensin oltiin minimiäp-rahalla. Mutta halu mennä kouluun ja hankkia ammatti, oli tärkeämpää, kuin olla vuositolkulla lasten kanssa kotona.
 
Mitähän pahaa siinä on, että yh-äiti yrittää pärjätä menemällä töihin, jos töitä saa?! Itselläni oli aikoinaan vaikeuksia niitä töitä saada, kun aina sai olla vastailemassa kysymyksiin siitä, mites sitten jos lapsi sairastuu. Nyt sitten vielä naisetkin on potkimassa naisia. Totisesti nainen on naiselle susi! Mulla ei vaihtoehtoa ollut. Tuoreet maisterinpaperit taskussa ja opintovelat niskassa. Ei niitä maksella millään sossun tukiaisilla, hölmöt!
 
Ei mulla ollut mahdollisuutta jäädä kotiin lasten kanssa. Kun ero tuli, mä olin kotihoidontuella ja sain kuussa vähän päälle 300 e + lapsilisät. Elareita mies maksaa yhteensä 400 e / kk. Kolmion vuokra on 720 e /kk, siihen päälle sitten bussikortit mulle ja esikoiselle, sähkö, kännykkä, vakuutukset, jne. Kantti ei kestä elää tuilla ja toimitella kuukausi toisensa jälkeen kuitteja ja tiliotteita sossuun ja kerjätä... Juu ei. Mä lähdin töihin, vaikka olisin halunnut kotiäitinä olla vielä.
 
mulla ei ole varaa jäädä kotiin hoitamaan lasta vaikka mies on töissä ja tienaa
liki tuplat mun tuloista. Eli siin en halua olla yhteiskunnan hoidokki enkä mieheltä
rahaa ruinaamassa milloin mihinkin. Olen töissä ja laskut maksetaan tasan.
Mies kyllä enemmän. Itselleni kuitenkin jää monta sataa euroa kuukaudessa omiin menoin ja ostoksiin. Ne ei sillä vaippoja tai kakaran vaatteita..
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmph:
kun tota mikkosta aina suomitaan siitä ,että vois ääni kellossa muuttuu jos asuis yh:na jossain, että ylistäiskö vielä sitä kotiäitiyden "paremmuutta".miksi ei ylistäisi ??

miten muka yh:lla ei ole varaa jäädä kotiin jos haluaa ???? kyllä mä tiedän montakin yh:ta jotka ovat olleet hoitovapailla jne.

ja kyllä, en avaa sateenvarjoa, vaikka tästä tuleekin niskaan vaikka mitä paskaa.

Eiköhän se ole just niin tilanteesta kiinni, itse olen yksin lapseni kanssa ja hoitovapaalla. Tiukkaa toki on, mutta niin kai monilla muillakin jotka hoitavat kotona lastaan. Mutta onhan se niin että jos tähän nykyiseen tilanteeseen tulisi toisen ihmisen täysi palkka, stressitaso oli huomattavasti alempi ja voisin jatkaa hoitovapaata nykyistä pidemmälle, asuntolaina kun ei maksaa itseää takaisin. kaikilla yksinhuoltajilla ei ole lainaa, se toki helpottaa kotiin jäämistä, ja jos saa muutakin kuin kunnallista elatusapua.
Itse tunnen monia yksinhuoltajia joilla ei yksinkertaisesti ole varaa jäädä kotiin lastaan hoitamaan, vaikka se lapsuus onkin ainutkertaista aikaa, ja he tuntevatkin siitä suurta syyllisyyttä. Vaikea lähteä tällaisesta asiata tekemään mitään kovin kattavaa yleistystä.
Itse ihmettelen miksi äidit mollaavat ja syyllistävät toisia äitejä tietämättä heidän tilanteitaan tarkasti, empatiaa ja ymmärrystä vähän enemmän ja sormilla osoittelua vähän vähemmän.

 
Mä olin kotiäiti ja yh ja silti kävin esim risteilyillä ja ja hankin auton.
Helppoa se oli! Olin töissä aina kun lapsi oli isänsä luona, eli joka toinen viikonloppu ja aina siinä välissä tein iltoja ja lapsi oli mummun ja muffan luona.
Järjestelykysymys, ainakin mun tilanteessa oli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mä olin kotiäiti ja yh ja silti kävin esim risteilyillä ja ja hankin auton.
Helppoa se oli! Olin töissä aina kun lapsi oli isänsä luona, eli joka toinen viikonloppu ja aina siinä välissä tein iltoja ja lapsi oli mummun ja muffan luona.
Järjestelykysymys, ainakin mun tilanteessa oli.

Niin, tää onnistuu mikäli tosiaan on työ missä voi tehdä oman mielensä mukaan vuoroja...
 
miksi yh-äidin olisi luovuttava esim omakotitalosta, lapsen kotihoidon takia. pelkästään talon ylläpito ja lainat ovat usein aika isoja. Kaikki eivät asu pienessä asunnossa
 
kyse on kai siitä että mikkonen kannattaa kotiäitiyttä myös sen kolmen ikävuoden täyteen tulon jälkeen. minulla päättyi juuri kotihoidontuki kuopukselta ja lähdin työelämään, tämän pidemmälle ei rahkeet riitä rahallisesti. mikkosen omat lapset taisi olla jo lähellä kouluikää ja hällä on tosiaan hyvätuloinen mies joka mahdollistaa kotona olemisen myös tukien päättymisen jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ov:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mä olin kotiäiti ja yh ja silti kävin esim risteilyillä ja ja hankin auton.
Helppoa se oli! Olin töissä aina kun lapsi oli isänsä luona, eli joka toinen viikonloppu ja aina siinä välissä tein iltoja ja lapsi oli mummun ja muffan luona.
Järjestelykysymys, ainakin mun tilanteessa oli.

Niin, tää onnistuu mikäli tosiaan on työ missä voi tehdä oman mielensä mukaan vuoroja...

Niinpä. Mä olen tota samaa duunia tehnyt 5v aina silloin kun huvittaa. Joskus kuutena päivänä viikossa, joskus kerran kolmessa kuukaudessa.
En tosin oo enää yh.
 
3-vuotta, sillä korotetulla kotihoidontuella elettiin ja minimi kunnan elatusavulla. Hain soskusta loput. 14-vuotta olin ollut töissä eri paikoissa, keikkatöissä, pätkätöissä, joten olin maksanut veroja, eikä hävettänyt yhtään hakea sossusta toimeentulotukea. Noin 750e tulot kuussa, sisältää asumistuen. Tiukkaa teki, mutta välillä tuhlattiin johonkin vaatteisiin. Baarissa en käy.
 

Yhteistyössä