En ulkoile taaperon kanssa :/

Olenko kauhean huono äiti?!

Minulla on yksi kouluikäinen tyttö ja pikku taapero 1v2kk ja olen viime päivinä miettinyt mistä saisin intoa ulkoilla enemmän taaperon kanssa.
Sairastin synnytyksen jälkeen vakavan masennuksen ja sen myötä jäin jokseenkin neljän seinän vangiksi.
Käymme kyllä vaunuilemassa ja kaupoilla useamman kerran viikossa mutta emme edes päivittäin. Puistoilua emme harrasta lähes koskaan sillä emme vaan saa aikaa kulumaan puistossa. Kesällä oli helpompaa mutta nyt pikku taaperon kanssa talvikamppeissa ryömiminen ei jaksa innostaa. Sisällä sen sijaan puuhataan paljon yhdessä eikä poika vaikuta tyytymättömältä.

Älkää pliis syyllistäkö, sillä haluan muuttua ja antaa pojalleni laatuaikaa raikkaassa ilmassa mutta se on vaan joten ylivoimaisen vaikeeta minulle.

Vinkkejä kaipaan kovasti, mitä ulkona voisi tehdä pikku taaperon kanssa. Asumme pk seudulla joten metsä/luonto-reissut ei onnistu helposti.

Kiitos jo etukäteen :flower:

 

Pystytkö ottamaan mukaan jonkun helposti luettavan jutun, esim. aikakauslehden jossa on lyhyitä juttuja jota voisi lueskella toisella silmällä samalla?

 

keskuspuistoon kävelylle? Pidennät matkaa vähitellen? Saisit samalla ite liikuntaa, auttaa epämääräisen leijumisen tunteeseen

 

oisko teillä ketään kaveria sinne ulos - edes sulle - ni menis se aika kivemmin ?

 

Nukkuuko lapsi päiväunet ulkona?

 

Mulla on sama tilanne. Meillä on oma piha, joten välillä taapero on esikouluikäisen veljensä kanssa tuossa minun valvovien silmien alla.

 

Me käydään pojan 1v10kk kanssa ulkona aamuisin ja ollaan tunnista kahteen tuntiin. On tää syksy varsinkin inhottavaa aikaa ulkoilla kun on niin rapaista, mutta päivä kuluu tosi hitaasti ilman ulkoilua. Ja toisaalta koira täytyy käyttää ulkona joten ensin käydään rattailla pari kilsaa.

Meillä se ulkoilu on lähinnä sitä että pyöritään tätä rivarialuetta ympäri ja katsellaan autoja ja puita ja marjoja. Meidän poika ei tykkää yhtään istuksia paikallaan esim hiekkiksellä, 10min taitaa olla ennätys. Tuon ikäinen tykkää vielä katsella ja opetella uutta, joten ei miun mielestä tarvii vielä keksimällä keksiä leikkejä. Mut tosiaan vauhti on kova paikasta toiseen.

 

Meette johonkin lähipuistoon vähän keinumaan ja laskemaan liukumäkeä. Mee ensin edes vähäksi aikaa, ei mitään tunteja tarvii olla.

 

Voi ap, tuttua minullekkin. Inhoan ulkona oloa, olen inhonnut lapsesta saakka. Olen aina ollut sisäihminen
Mulla 1v 4kk tyttö ja ihan pakosta sen kanssa ulkona käyn seisomassa. Mutta se on kuin tervanjuontia.....

 

Mulla hieman sama juttu-- mä inhoan vaunuilua (lähinnä siks että oon vikalla kolmanneksella raskaana ja työntäminen yksinkertasesti RASKASTA)- tyttö 1v1kk ei vielä kävele eikä osoita minkäänlaista kiinnostusta hiekkiksellä touhuamiseen, istua nököttää vaan paikallaan ja hakkaa ehkä lapiolla mun tekemiä kakkuja, aika ei kulu millään, ilmat on kamalat, keinuakaan ei varttia kauempaa oikeen jaksais. Tehdään niin että päivittäin vaunulenkki niin et mies työntää ja mä lyllerrän perässä... Viikonloppuisin ehkä hieman enemmänkin sitten jäädään keinumaan tjt, mut mä en kertakaikkiaan myöskään saa aikaa kulumaan ulkona! Joten ymmärrän, ja tahtoisin myös muuttua, ehkä sit helpottaa kun saa tämän toisen puserrettua ulos.....

 

Itselläni on sama tilanne ollut aiemmin, mutta silloin en liiemmin käynyt edes kaupassa...Nyt käyn kävelyllä lasten kanssa kaupassa (joka kylläkin sijaitsee 3,5km päässä). Puistossa en viihdy, meillä on omakotitalo joka toisinaan vaatii pihatöitä ja niitä teen samalla kun ulkoilen lasten kanssa. Jotakin tekemistä kun keksii samalla kun ulkoilee. On minulla ollut puistossa kesällä kudelmatkin mukana että saan siellä ajan kulumaan. Viime keväänä olin kuin lapsi pihalla kun sain tehdä rapakosta "puron" ojaan päin, jotta pihalta vedet lähtisi pois. Mielestäni myös aikuista saa lapsettaa ja aikuinenkin saa tehdä asioita jotka saa hymyilemään. Kyllä jotkin naapurit on hymyillen katsellut joskus minun touhuja mutta tällainen minä olen =)

tsemppiä sinulle!

 

Minäkin vihaan ulkoilua, mutta ulkona ton taaperon kanssa on PAKKO olla 2 kertaa päivässä ja tuntikaupalla Muuten menee kirjaimellisesti pisin seiniä täällä sisällä. Meillä poika kävelee itse monien kilometrien matkoja. On todella kova liikkumaan ja ilman ulkoilua sisällä oleminen on yhtä tuskaa, kun poika pursuaa energiaa yli äyräiden

 

Kiitos ymmärtävistä vastauksista!
Vaunulenkit ei ole niin tervaa mutta se puistoilu, tarvitseeko tuon ikäinen sitä rymyämistä tuolla pihalla? Sisällä kuitenkin saa paljon liikuntaa, meillä on iso asunto ja poika kyllä puuhastelee aamusta iltaan eikä koskaan ole kiinnostunut esim telkkarista.

 

ei ulkoilla mekään kuin joka toinen päivä. ja ei tuo lapsi näy kärsivän, tyytväisenä leikkii sisälläkin.

 

Minäkin vihaan ulkoilua, mutta ulkona ton taaperon kanssa on PAKKO olla 2 kertaa päivässä ja tuntikaupalla Muuten menee kirjaimellisesti pisin seiniä täällä sisällä. Meillä poika kävelee itse monien kilometrien matkoja. On todella kova liikkumaan ja ilman ulkoilua sisällä oleminen on yhtä tuskaa, kun poika pursuaa energiaa yli äyräiden

Tuota minä suorastaaan odotan, että tyttö kävelisi, -- kun oikeasti pidän ulkoilusta mutta paikallaan nökötys / hikipäässä puskeminen on pakkopullaa :/ SIt on kiva kun voi mennä yhdessä vaikka metsään kävelylle EHkä tää tästä... AP:lle kovasti jaksuja

 

Luulin olleeni ainoa. Olen kyllä nyt alkanut jo muuttamaan asiaa, isä on onneksi vienyt ja paljon.