en tykkää

[*äippä*]

puolison terapiasta, muuten olisi hyvä asia mutta kun tämä on täysin hänen omaa elämää,jotain niinsalattua,minulle ei näköjään ole mitään tarvetta puhua niistä käynneistä mitään. siihen lisätään se että varmaan tämän terapeutin kanssa puhuu tunteista yms mutta minun kanssa ei, ei vaikka olen kertonut kuinka pahalta asia tuntuu.

en vaan käsitä miksi minulle ei voi puhua,asia loukkaa ihan hirveästi,eikä muutu vaikka olen kertonut sen.(siis ei se loukkaa että käy terapiassa, vaan se että minun kanssa ei ikinä puhuta syvällisiä) :'(

 

["Piika-äiti"]

Ehkä hänellä ei ole vielä voimia eikä keinoja puhua sinun kanssasi? Jos hän tarvitsee terapiaa, niin hän on hankkimassa itselleen keinoja ja taitoja puhua ja käsitellä tunteitaan.

Nyt sinun tehtäväsi on tukea miestäsi, sillä hän tarvitsee tukeasi tuossa prossessissa. Sillä hänhän siinä tekee kaikin voimin töitä jotta hänen elämänsä ja sinunkin elämäsi olisi jatkossa helpompaa.

 

[terapiassa ollut]

Terapiassa ei ole tarkoituskaan repostella asioita muiden kanssa, ei edes vaimon. oikein annetaan ohjeetkin että terapia-asiat pidetään omina sillä terapia on kahden kauppa: potilaan ja terapeutin. Se siis EI OLE mitään RYHMÄ- tai pariterapiaa jos se on YKSILÖTERAPIAA.

Terapia kärsii siitä jos kaikki asiat laverrellaan kotona ja puoliso kommentoi. Tarkoitus on että potilas puhuu ja analysoi eikä että puoliso ajatuspoliisina mustasukkaisesti hyväksyy ne terapiassa käsitellyt asiat.

Mene sinäkin terapiaan niin ei tarvitse olla mustis miehesi terapiasta!

 

[Hra Majuri]

Ehkäpä ap on luonteeltaan sellainen, jolle ei kannata puhua mistään

 

[Näin on!]

Ehkäpä ap on luonteeltaan sellainen, jolle ei kannata puhua mistään

Homoja on jo kiusattu ihan riittävästi. Tarviiko laittaa vahinko kiertämään?

 

[Ohis]

Ei hitto.. mies ei saa edes käydä terapiassa ilman raporttivelvollisuutta vaimolle??? Ei ihmekään että mies on terapian tarpeessa