En tiedä mikä vauvaa itkettää :(

[yökyöpelin äiti]

Tuoreen esikoisvauvan äitinä olen täällä hukassa kun en tiedä miksi vauva itkee.. auttakaa viisaammat. Vauva siis vähän päälle pariviikkoinen. Päivät menee melkeinpä aina tyyliin nukkuu ja syö, siis syö yhdestä rinnasta tai molemmista ja nukahtaa > nukkuu 1-3 h. Mutta sitten myöhään illalla/alkuyöstä ja varhain aamulla ei sujukaan. Vauva syö ja alkaa kitistä jo rinta suussaan. Lopettaa syömisen, on vähän aikaa rauhallinen ja alkaa itkeskellä eikä huoli enää rintaa. Tätä itkemistä kestää jonkin aikaa, välillä vauva rauhoittuukin. Rinta kelpaa taas ja vauva nukahtaa (tai sitten mennään uudelleen "kierros" ympäri). Jos vauvan nostaa syliin, hän on tosi virkeän oloinen eikä välttämättä enää itke ollenkaan. Onko kyse vain siitä että hän haluaisi seurustella? Vai onko kuitenkin vain kyse isommasta nälästä (kun se rinta kuitenkin auttaa loppujen lopuksi)? Mahavaivoja en oikein osaa epäillä kun vauva ei kuitenkaan itke taukoamatta.. Kiitos avusta!

 

[Kirsikka]

Illallahan on monesti noita kiukkumisia, eikä se aina selviä mistä se johtuu. Joskus vauva kitisee väsymystään, iltaisin tankataan ja maidostahan sanotaan että muuttuu iltaa kohti "luruisemmaksi" ja sitten taas toisaalta jos oikein tankkaa, se voi aiheuttaa jotain kipristelyjä. Ei niistä aina ota selvää ja varsinkaan noin pienestä kun on kyse. Mä muistan esikon kohdalla et mä menin monesti sekaisin siinä kun vauva yhtäkkiä alkoiki valvoa enemmän et mä vaan yritin toista maate vaikka vauvan ei ollu väsy ja olis halunnu seurustella. Ei muuta kun pitkää pinnaa vaan toivotan :wave:

Lisäyksenä muuten et rauhallinen ja lämmin kylpyhetki meillä monesti auttoi noihin "ei ota selvää"-kitinöihin :wave: Sen jälkeen yöpyt, kapaloon ja rinnalle niin pikkunen nukahti tyytyväisenä.

 

[vieras]

taitaa olla yliväsynyt ja sun tehtävänä on opettaa lapsi nukahtamaan kun on väsy.

 

[Vieras]

Meillä oli tollaista ekat pari kk ja olin ihan yhtä pulassa vaikka lapsi on jo kolmas. Ei siihen mitään syytä selvinnyt. Loppui itsestään kun aloin nukuttamaan vauvan mahalleen, jätin d-tipat pois ja voi olla että se ajan kuluminenkin auttoi. Me jaettiin noita yövuoroja kun vauva oli meillä korvikkeella, ei siinä oikein muu auttanut. Välillä kitisytti paljonkin ja välillä oli taas vain pirteä ja seurustelun haluinen vauva. Masukipuja oli varmaan ainakin jonkin verran mutta veikkaan sitä että myös se rytmi oli hukassa niin kuin vauvoilla kai usein onkin, ei aina osattu antaa tarpeeksi maitoa jne.. 2 ekaa lasta oli ihan erilaisia niin oltiin tämän kanssa vähän ihmeissämme.

Raskaat pari kk ne oli mutta sitten se loppui. Kannattaa kokeilla kantoliinassa oloa, mahallaan nukuttamista, röyhtäyttää extrahyvin ja vaihtaa d-tippoja jos niitä jo syötte. Ja sitten jossain vaiheessa me vaan annettiin periksi ja ajateltiin että kyllä se oikea rytmi sieltä löytyy. Loppuihan ne yöseurustelut sitten aikanaan. Jaksamisia!

 

[Vieras]

Edellinen lisää vielä, että kapalointi/unipussi on kai joillain myös auttanut.

 

[Bööna]

Ei varmaan nyt hirveästi auta mutta toivottavasti helpottaa oloasi, että kuulostaa aika normaalilta vastasyntyneeltä. Tuotahan voi jatkua muutaman kuukauden, että suosittelen että yrität käyttää itsekin päivällä aikaa nukkumiseen niin jaksat sitä kukkumista. :I

 

[joo]

Saattaahan olla, että on vähän päivärytmit hukassa, ja kaipaisi seurustelua... Meidän vauvakin herää hyvin virkeänä yleensä ekan yösyötön jälkeen ja on aivan silmät pyöreinä. Kitisee kun ei kukaan seurustelekaan hänen kanssaan. Tutilla saan yleensä uudestaan nukahtamaan.

 

[Vieras]

Kirjoitin tossa aikaisemminkin ja lisään vielä sen että meillä toi pari kk ikä oli se raja siinäkin mielessä, että silloin vauvaa pystyi jo vähän pitämään hereillä päiväaikaan. Eli lelut ja laulut sun muut alkoi piristämään niin paljon että pystyi vähän sitä rytmiä alkaa varovasti muokkailemaan. Ilmeisesti sekin auttoi, kun ei enää sitä seurustelua kaipaa yöllä.

Kylpy unohtui listasta, meillä ainakin melko varma unen auttaja.