En taas ymmärrä omaa äitiä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras..

Vieras
Täytti kesällä pyöreitä. Olivat reissussa silloin. Nyt sitte sisko tuli toiselta puolen Suomea käymään ja äiti haluaa tarjota synttäri kahvit meille muillekin sisaruksille jotka asutaan lähempänä.

Soitin ja kysyin et millon sit passaa tulla. No ei osannu sanoa mitään. Ite ehdotin huomista kun passaa omaan aikatauluun paremmin.
Sano että päivällä pitäs ehtiä kauppaan ja sitte heti perään että no ei sitä kakkua kukaan halua illallakaan syödä.

Sit vaan sanoin et monelta tuun. Tuntu käyvän mutta sitte alko murehtimaan että kakku on niin pieni ettei siitä oikein riitä kellekään. Oli siis tilannu hlö määränkin jo aika alakanttiin ja sit kakku varmaan vielä aika mini siihenkin verrattuna.

Itellä vaan tulee taas jälleen kerran olo että onko tuonne edes tervetullut kun on noin vaikeaa. Rahasta ei niin tiukkaa etteikö vois käydä leipomosta toista kakkua tms. Eikä ole ensimmäinen kerta kun ei osaa varautua vieraisiin.
 
Yksi vaihtoehdoista tosiaan on se että kauempana asuvat ovat tervetulleempia kuin sinä, mutta vaihtoehtoja kyllä löytyy muitakin. Epävarmuus yhdistettynä osaamattomuuteen tai... jotakin muuta.
 
Käyt hakemassa kakun leipomosta ja jotain muuta pullaa lisäksi ja menet vierailulle esim. iltapäivällä.

No ei mun budjetti taas veny siihen että käyn sen kakun hakemassa. Mietin että leivonko jonku hyytelökakun ja vien sen..
Mutta en tiedä tää on taas jotenkin sellanen asetelma että äiti syyllistää asioista mihin mulla ei oo osaa eikä arpaa. Sen jo päätin että osa lapsista jää kotiin (ihan omasta tahdostaan) .
 
Oma 85-vuotias äitini osaa vielä suunnitella omat syömisensä ja hankkia sen mukaan ruokaa, mutta ison joukon kestitseminen on tullut iän myötä vaikeammaksi. No, kun tietää että tahtoa on mutta taidot eivät enää riitä ei siitä kannata mieltänsä pahoittaa.
 
[QUOTE="tytär";30352498]Oma 85-vuotias äitini osaa vielä suunnitella omat syömisensä ja hankkia sen mukaan ruokaa, mutta ison joukon kestitseminen on tullut iän myötä vaikeammaksi. No, kun tietää että tahtoa on mutta taidot eivät enää riitä ei siitä kannata mieltänsä pahoittaa.[/QUOTE]

Mun äiti kylläkin on vielä työelämässä. Eli ei pitäs vanhuus ihan niin pahasti vielä vaivata. Ja apua kyllä saa pyytää mutta kun se on aina tuollaista kummallista vihjailua mistä jää itelle niin epämääräinen olo että odotetaanko multa nyt jotain vai ei. Ja joo saan toki tehdä niinku parhaimmalle tuntuu.

Ennen olisin varmaan leiponut sen täytekakun. Nyt olen ajatellut ettei ole pakko.
 
Ala ala tulkitsemaan aitisi vaikeaa kaytosta. Sen takia sinusta on varmasti tuollainen tullutkin eli murehdit liikaa miten pitaisi olla. Reippaasti menet sinne ja et huolehdi kakuista ja muista, vaan menet siskoasi tapaamaan. Jos aitisi haluaa olla tuollainen , niin et sina voi sita mitenkaan muuttaa.
 
Jotenkin noloa äidiltäsi. Kutsuiko hän sinut oikeasti, kun kirjoitat, että itse soitit ja kysyit monelta passaa tulla. Itse en ehkä menisi, kun noin vaikea on oikein kutsua esittää.
 
[QUOTE="a p";30352544]Tätä siis itekin miettinyt että kuvittelenko vaan ite kaiken niin negatiiviseksi vai onko se oikeasti sitä.[/QUOTE]

Mitä jos kokeilet olla menemättä? Jos tulee kyselyä miksi et ollut paikalla, sano suoraan ettet tiennyt oletko tervetullut.
 
Jotenkin noloa äidiltäsi. Kutsuiko hän sinut oikeasti, kun kirjoitat, että itse soitit ja kysyit monelta passaa tulla. Itse en ehkä menisi, kun noin vaikea on oikein kutsua esittää.

Soitti siis ensin ja sano että tänä viikonloppuna tarjoaa synttärikahvit. Sovittiin että nyt lähempänä sitten sovitaan tarkempi aika. ja äiti soitti vielä tuossa viikollakin ja kysy että oonko millon tulossa mutta oma aikataulu oli sen verran auki että lupasin soittaa kun tiedän paremmin. eli siis siksi soitin tuon viimeisen puhelun.
 
Mitä jos kokeilet olla menemättä? Jos tulee kyselyä miksi et ollut paikalla, sano suoraan ettet tiennyt oletko tervetullut.

Tätäkin oon aikanaan kokeillut. Helpommalla pääsen kun käyn ne kahvit hätäsesti juomassa tai sit valehtelen jotain.

Ja siis oon aikanaan rautalangasta vääntänyt miltä tuntuu ja millaiseksi koen tän mun kohtelun. Ei edennyt mihinkään. Laitoin välit poikki ja oli todella rankkaa henkistä painostusta ja syyllistämistä. He pyysivät anteeksi ilman että asioita käsiteltiin ja nykyinen tilanne on tämä.

Mutta näköjään aika ajoin taas kärjistyy nää tilanteet kun ei ite osaa kaikkea suodattaa tarpeeksi.
 
Mulle jäi nyt kyllä epäselväksi, että haluaako hän oikeasti tarjota kaikille sisaruksille kahvit, vai oliko tilanne mennyt kuitenkin niin, että te muut sisarukset olette itse sinne tuppautumassa?
 
Mulle jäi nyt kyllä epäselväksi, että haluaako hän oikeasti tarjota kaikille sisaruksille kahvit, vai oliko tilanne mennyt kuitenkin niin, että te muut sisarukset olette itse sinne tuppautumassa?

Äiti soitti itse ja pyysi kakkukahveille nimenomaan tänä viikonloppuna kun siskokin on paikalla.
Tarkempi aikataulu jäi epäselväksi ja siksi soitin että milloin oli tarkoitus tulla. Mutta ei tuntunut sitä ajankohtaa löytyvän mikä olisi hyvä siksi sitten sanoin kellonajan mikä itelleni sopii parhaiten. Ja siis itsekin asun 70 km:n päässä että joutuu nyt vähän suunnittelemaan millon on menossa.
 
Sinun tilanteessasi en varmaan lähtisi käymään, kun matkaa on noinkin paljon ja tilanne epäselvä. Pienen pistäytymisen vuoksi ei viitsi noin pitkää matkaa tehdä. Olisiko äitisi väsähtänyt, kun sisko (etenkin jos on perhettä) on ollut vierailulla useamman päivän. Hyvinkin on voinut alkaa vieraiden kestitsiminen kyllästyttämään ja mieli on sen vuoksi muuttunut viikon aikana.
 
Jos sinut on kutsuttu ja et ole voinut vastata omien suunnitelmiensi takia JA olet soittanut uudelleen ja kysynyt sopivaa kellonaikaa, ehdotan, että soita uudelleen ja kysy milloin on parasta tulla. Jos SUORAA vastausta ei tule, voit sanoa, että SORI, mutta en voi tulla täältä 70km päästä. Mitä sitä ruveta kenekään kanssa leikkimään...
 
Tulipahan tuolla käytyä. Aika meni kun vaihdettiin kottikärryyn rengas (meni kaks tuntia kun piti ajaa huoltoasemalle täyttämään se ja sit lähteä vielä ostamaan työkaluja et saa vaihdettua sen) ja haravoitiin piha siskon kans loppuun (mitä oli aloittanu ennen meidän tuloa).
Että se niistä juhlista. Kakkua ja muuta tarjottavaa oli kyllä vaan eipä tuota juuri tehny mieli..

Mutta jos sitä sit ens vuoden puolella kävis seuraavan kerran sitten, äitienpäivänä viimestään.
 
[QUOTE="a p";30357389]Tulipahan tuolla käytyä. Aika meni kun vaihdettiin kottikärryyn rengas (meni kaks tuntia kun piti ajaa huoltoasemalle täyttämään se ja sit lähteä vielä ostamaan työkaluja et saa vaihdettua sen) ja haravoitiin piha siskon kans loppuun (mitä oli aloittanu ennen meidän tuloa).
Että se niistä juhlista. Kakkua ja muuta tarjottavaa oli kyllä vaan eipä tuota juuri tehny mieli..

Mutta jos sitä sit ens vuoden puolella kävis seuraavan kerran sitten, äitienpäivänä viimestään.[/QUOTE]
Eli juhlat olivat vain sivujuonne ja oikeastaan äitisi halusi teidät sinne rehkimään. Nice.
 

Yhteistyössä