En saakaan omaa kämppää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "turhautunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"turhautunut"

Vieras
Oli tänään sossupalaveri, johon en päässyt mukaan. Äiti oli sit jotain höpissyt siellä, suunnitelma tämä; tukihenkilö, jossain pajalla käyntiä, ja sit joskus vasta TUKIasunto? Äiti ajattelee, etten osaa elää itse, laittaa ruokaa yms. V*tuttaa, kun se päättää mun elämästä jonkun sossuntantan kanssa. Paremmin minä osaan ainakin eläimiäni hoitaa kun se, jolla on koira, jota ei enää edes pihalla käytä, vaan pikkusisko joutuu tekee senkin. Nyt odotellaan, et menen kotiin ja nään, onko ne hoitaneet mun eläimiä, kun ilmoittivat, ettei hoida.
 
sä oot aiemminkin kirjotanu täällä jtn - et päässy mummolaan vaiko isäsi luokse kun äitis ei luvannu ruokkia kania?

Ihan ekana: sulla on oikeasti nyt niin hankala alku aikuiseen elämääsi, että koitas nyt helpottaa sitä kaikin tavoin. Eli luovu eläimistä. On ne rakkaita jnejne, mutta sun pitää nyt keskittyä huolehtimaan itsestäsi.

Se on enemmän kuin se ruoanlaitto ja pyykinpesu - vaikka toki nekin tärkeitä on.
 
Mitä tukiasunto teillä päin tarkoittaa? Itse asuin silloin kun omilleni muutin niin tukiasunnossa koska muutin alaikäisenä ja olin huostaanotettu. Minulla se tarkoitti kaksioo keskustassa, kerrostalossa jossa kaikki muut asunnot olivat aivan normaaleja. Joku oli testamentannut asuntonsa kaupungille tähän tarkoitukseen. Tukihenkilökin minulla oli, mutta se tarkoitti sitä, että kahviteltiin ja juteltiin. Hänen kanssaan hoidin myös kela yms. virastoasiat. Ahdistavalta ajatus tukihenkilöstä alussa tuntui, mutta kun tutustuin häneen kunnolla, niin hänestä tuli ystäväni. Oikein harmitti kun täytin 21 ja tukisuhde päättyi :/
 
Jos sun on tosi vaikeeta asua äitisi kanssa, yritä saada sossu tukemaan sinua oman asunnon saannissa. Ellei se onnistu ovat vaihtoehdot vähissä. Pitäisi sitten kärvistellä kunnes täytät 18 - joko kotona tai lastenhuoltolaitoksessa.

Eläimet ovat tietysti sinulle rakkaita, mutta välttämättä et voi pitää niitä ennen kuin saat oman asunnon. Eivät muut niistä kuitenkaan huolehdi jos et itse ole paikalla.
 
Äiti sano, että sinä et sinne tule. Sai rauhassa puhua paskaa. Ja nyt en oo ees samassa kaupungissa, jossa se oli. Ja miten olisin sinne päässyt, kun ei äiti olis kyytiinsä ottanut? Linkullako? Joo, mut ei oo hajuakaan missä se on, en oo koskaan käyny.
Ite se valittaa, että haluu mut pois silmistään, vaan eipä näköjään ihan heti saa. Onneks ei oo montaa kuukautta, että täytän 18v sillon mua ei tantta määräile, että saanko asunnon vai enkö.

Ps. En edelleen ymmärrä, et miten sostantta, joka ei ole KOSKAAN minua nähnyt, voi päättää mun asioista!!
 
Kyllä sä kestät vielä muutaman kuukauden. Siten saat tehdä mitä itse tykkäät. Tee elämästäsi hyvä. Rakkautta sulla selvästi onkin kun oot niin eläinrakaskin.
 
Pakkohan äitin ja siskon niistä on huolehtia. Minä huolehin niitten koirasta. Ei se tantta oo mitään laitosta ees ehdottanu, en kyllä minnekään laitokseen enää meniskään.

En mä tiiä millanen se tukiasunto on. Äiti vaan sano, että jollakin? pitää olla avaimet sinne, että voi käydä kattomassa. No äiti ei ainakaan niitä avaimia sais. Sehän vois tulla sinne millon tahansa. Mut toki isosisko vois saahakin ne, kun siihen voi luottaa, toisinku noihin.

Se tukihenkilö saattas olla ihan jees.

^Ja enköhän mä ihan 17 ole, jos keväällä täytän 18v.
 
Mutta kun täytät 18, olet omillasi. Auttaako mikään sossu sua saamaan asuntoa?

Meinaan yksityisiltä markkinoilta sulla tuskin on mahdollisuutta edes saada kämppää - eikä sulla olisi siihen varaakaan.

Koita saada joku kunnallinen luukku, älä ole ylimielinen sossuille.
Oikeasti, työtätekevillä on hankaluuksia saada säädyllisen hintaisia vuokra-asuntoja, sinulle se on vielä vaikeampaa!
 
Etkö voisi laittaa sille sosiaalitantallesi sähköpostia tai vaikka soittaa? Olet sen ikäinen, että sinua kuuluu kuunnella ja kyl sossu sua jälihuoltona hoitaa kun täytät 18 jos on kyse lastensuojeluasiasta.
jos tukiasunnon saat, niin ei sulla oo lupaa jaella sitä avainta kellekkään. Ja eikä tarvitse sitä äidilleen antaa. Sehän on sun koti. Tukihenkilö on se, joka sua auttelee käytännön asioissa ja neuvoo.
 
[QUOTE="vieras";24799014]Miksi tarvitset tukihenkilön?[/QUOTE]

Sitä minä en tiedä. Äiti vaan jankkaa, että et pärjää yksinäs. Sehän sen varmaan tietääkin.
 
[QUOTE="turhautunut";24799364]Sitä minä en tiedä. Äiti vaan jankkaa, että et pärjää yksinäs. Sehän sen varmaan tietääkin.[/QUOTE]

saanko udella että mistäs ite tiedät pärjääväs.
 
Etkö voisi laittaa sille sosiaalitantallesi sähköpostia tai vaikka soittaa? Olet sen ikäinen, että sinua kuuluu kuunnella ja kyl sossu sua jälihuoltona hoitaa kun täytät 18 jos on kyse lastensuojeluasiasta.
jos tukiasunnon saat, niin ei sulla oo lupaa jaella sitä avainta kellekkään. Ja eikä tarvitse sitä äidilleen antaa. Sehän on sun koti. Tukihenkilö on se, joka sua auttelee käytännön asioissa ja neuvoo.

Taian laittaa sähköpostia, kun en tiiä ees sen numeroo. Tai äitin puhelimesta oon löytäny jonku tantan numeron, mut en tiiä onko oikea. AInakin ed. kaupungissa oli niin, että sosiaalityöntekijät ei saaneet vastata sähköposteihin, kun niille tuli joku juttu.
Tarkotin sitä, että jos joskus jää avain sisälle, niin siskolla on vara-avain, et pääsen sisälle. Kuulun jälkihuollon piiriin.
 
[QUOTE="turhautunut";24798748]Äiti sano, että sinä et sinne tule. Sai rauhassa puhua paskaa. Ja nyt en oo ees samassa kaupungissa, jossa se oli. Ja miten olisin sinne päässyt, kun ei äiti olis kyytiinsä ottanut? Linkullako? Joo, mut ei oo hajuakaan missä se on, en oo koskaan käyny.
Ite se valittaa, että haluu mut pois silmistään, vaan eipä näköjään ihan heti saa. Onneks ei oo montaa kuukautta, että täytän 18v sillon mua ei tantta määräile, että saanko asunnon vai enkö.

Ps. En edelleen ymmärrä, et miten sostantta, joka ei ole KOSKAAN minua nähnyt, voi päättää mun asioista!![/QUOTE]

Se sosiaalitantta päättää sun asioista siksi, että olet vielä alaikäinen. Jos siis äitisi luopuu huoltajuudestasi, niin se sosiaalitantta on huoltajasi, kunnes olet täysi-ikäinen. Myös minun tuttava tukiasuntolainen asui ihan tavis yksiössä, mutta hänellä oli sosiaalitoimistaossa "oma tantta" joka toimi holhoojana, eli auttoi kelan asioissa, tuissa yms jutuissa ja katsoi hiukan perään noissa tapaamisissa. Ei tietääkseni käynyt asunnolla ikinä, kun nuori huolehti, että saapui tapaamisiin.
 
[QUOTE="turhautunut";24799420]Kyllä mä itteni tunnen. Ja jos en pärjää, niin voi pyytää neuvoja. Mut enköhän kuiteskii.[/QUOTE]

Käytkö töissä? Jos et, mistä ajattelit saada elantosi? Sossun luukulta?
 
Juu ja eikä se varmaan nytkään vastaa, kun eivät saa spostilla vastata. Mutta voit laittaa hälle oman kantasi asiasta ja tuoda esiin, että mitä itse haluaist. Voit pyytää häntä soittamaan tai pyytää hänen numeronsa. jos tunnet, että sua ei kuunnella asiassa, voit ottaa yhteyttä lapsiasiamieheen tai sosiaaliasiamieheen tai pyytää itsellesi edunvalvojan. Tsemppiä!
jos kiinnostaa, niin voit katsoa netistä lastensuojelulain ja sieltäkin selkiää sulle oikeuksiasi ja mitä jälkihuoltoon kuuluu.
T: Juuri lastensuojelulain koulutehtävään opiskellut :-)
 
"Käytkö töissä? Jos et, mistä ajattelit saada elantosi? Sossun luukulta?"

Suosittelisin sun itte ensin tutustuvan asiaan!
Jospa hää vaikka opiskelee? Ja moni opiskelijanhan asuu yksin ja saa kelan tuet niinkuin muutkin. Toiset käy töissäkin ja hällä on se jälkihuolto, joka auttaa tarvittaessa....
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä