En saa erottua kun toinen puhuu ympäri

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Entinen talitintti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Entinen talitintti

Vieras
Olen sellaisessa tilanteessa, että olen rakastunut mutta tiedän että minun pitäisi lopettaa tämä suhde.

Mies asuu luonani ja on omistushaluinen, hankala, lapsellinen ja kännissä väkivaltainen (on töninyt). Tiedän, että suhde ei ole minulle hyväksi, vaan pikkuhiljaa syö sekä itsetuntoni että itsemääräämisoikeuteni.

Mies ei missään tapauksessa halua erota ja saa slaagin kun mainitsenkin asiata. Onko muilla kokemuksia? Onko jotain vertaistukea?

Miten voi jättää toisen jos oikeasti sydän haluaisi olla hänen lähellään mutta järki sanoo, että nyt jalat alle?
 
Niin, enää tarvitsee tietää että miten. Jos sanon että jätän sinut nyt, muuta pois, en halua olla kanssasi, ei herra kyllä hievahdakkaan. Sitten annan muutamassa päivässä periksi, kun tilanne rauhoittuu ja hän maanittelee.

Tiedän että pitäisi jotenkin päättää itsensä kanssa se asia, että nyt se tosiaan tapahtuu tuli mitä tuli, jotenkin vaan ei onnistu. Tarvitsisin sellaisen jättämisasiamiehen joka tulisi töistä kotiin kanssani ja pakottaisi tyypin ulos! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.....:
Tarvitsisin sellaisen jättämisasiamiehen joka tulisi töistä kotiin kanssani ja pakottaisi tyypin ulos! :)

Jättämisasiamies! Olen koko päivän miettinyt ammatinvalinnan asiantuntijoiden kanssa, mikä minusta isona tulee. Jättämisasiamies! Sen homman osaan.
 
Jos äijä vetelehtii sinun asunnossasi, vaihda lukot ja nosta sitä ennen sen kamat pihalle jätesäkissä tms.
Lähde jos voit pariksi päiväksi itse muualle, vaikka matkalle, lapsuudenkotiisi äitisi luo, kaverin luo tai jotain!
 
Pyydä vaikka joku kaveri tueksi, ja kaverin läsnäollessa sanot miehelle, että kerää kamasi ja häivy, tämä on loppu nyt. Tosiaan, toinen vaihtoehto on, että keräät kamat jätesäkkiin valmiiksi, ja sanot, että haluat hänen häipyvän elämästäsi. Jos alkaa uhoamaan eikä usko hyvällä, niin sano että soitat poliisille.
Jos mies jatkaa ahdistelua, hanki lähestymiskielto.

Kerran mies asuu SINUN luonasi, sinulla on myös oikeus hänet paiskata pihalle.

Miehesi vaikuttaa omistushaluiselta alistajalta, joka vielä joku kaunis päivä hakkaa sinut kunnolla, ellet nyt irroittaudu. Usko minua, ei sun sydän halua olla sen lähellä, jollain tasolla vaan säälit sitä etkä uskalla irroittautua.
 
Mene viikoksi vanhempiesi/kaverisi luokse ja sano miehelle, että painuu vittuun siihen mennessä kun tulet takaisin. Ei tuollaiseen kannata tuhlata elämäänsä.
 
No toivon aloittajan kumppanin puolesta, että hänellä on vuokrasopimus.

Vaikka asunto olisikin ap:n, niin ymmärsin sen silti olevan molempien koti. On epäinhimillistä ajaa ketään omasta kodistaan parin päivän varoitusajalla, saati että vaihtaisi lukot toisen poissaollessa. En tulkinnut aloittajan olevan välittömässä vaarassa miehen läsnäollessa, jolloin tälläinen olisi oikeutettua.

Jos tälläinen uhkaava tilanne tulee, turvakotiin voi hakeutua. Jos tilanne tuntuu ahdistavalta ja oikeasti pelottavalle, voi pakata laukunkin valmiiksi ja laatia toimintasuunnitelman.

Suhtaudun hyvin nuivasti kännissä toikkaroimiseen ylipäänsä, enkä jaksaisi itse ollenkaan tilannetta jossa toinen muuttuisi aggressiiviseksi humalassa. Jos tälläinen tilanne uhkaa, voisiko jompikumpi mennä muualle yöksi?

Ajatuksiaan ja elämäänsä voi selvitellä menemällä terapiaan yksin tai yhdessä, tai ottamalla toiseen maantieteellistä etäisyyttä vaikka lomamatkan muodosta.


 
Kuulostaa siltä, että olet rakentamassa varsin supisuomalaista parielämää:
"Illalla ollaan puukko hippasilla ja aamulla mennään käsikynkässä ja välillä pussaillen kaljaa ostamaan marketista". Lähes tällaiselta tuo sinun tilanteesi kuulostaa.
Vitsi vitsi, en tarkoita tällä, että sinä kaljottelisit, mutta taidat kuitenkin olla hiukan sinisilmäinen sen miehen suhteen.

On aivan luonnollista, että mies saa slaagin, koska hän joutuu ottamaan vastuun omasta asumisestaan ja huolehtimaan kaikesta itse.
Nääs onhan se helppoa kun on kotiapulain ja rakastaja samassa persoonassa.

Älä ole sinisilmäinen ja luota miehen muka rakkauteen ja slaageihin.
Mikäli asunto on sinun, sinulla on oikeus pyytää miestä poistumaan asunnostasi tai hanki virallinen häätömääräys.
 
Höh, ei tämä mitään sotaa ole, olemme kumminkaan suhteessa ei hän minua tähän pakottanut ole. En oikein osaa selittää tilannetta, siksi varmaan annan nyt katsoa miten tässä käy..

Hihhii tuo supisuomalainen perhe-elämä joo siihen suuntaan vaan! :D ei, ei me yhdessä juopotella, muutaman kerran ollaan oltu kavereiden kanssa ulkona ja riidaksi on mennyt, ja sitten tullut se töniminene.
 
Eli ymmärsinkö oikein, ap. ruikuttaa täällä että haluaa miehen ulos elämästään, ja nyt ei enää yhtäkkiä haluakaan?

Koittakaa nyt päättää mitä haluatte. Uskomatonta miten pöljästi suurin osa suomalaisista naisista ajattelee asioista.

Halutaan yhtä mutta tehdään toista.

Järki käteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Entinen talitintti:
---
Miten voi jättää toisen jos oikeasti sydän haluaisi olla hänen lähellään mutta järki sanoo, että nyt jalat alle?

AP kuvasi hyvin ristiriitaisen tilanteensa. Taitavat halusi jatkaa suhdetta, olla lähellä ja erota välittömästi vaihdella tilanteen mukaan...

Edellä on ollut viisaita kommentteja (eräsperäs, toimi nyt)!

Jos erohalu voittaa ja pelkäät miehen reaktiota, pyydä ystäväsi paikalle ja kerro tilanne. Sopikaa muuton takaraja. Jos tilanne on vaikea, sinun voi olla paras lähteä omasta kodista turvallisuutesi vuoksi. Jos mies ei ole rikollista tehnyt (töniminen on kyllä lievä pahoinpitely, asianomistajarikos), häntä ei voi virallisesti pakottaa heti lähtemään asunnosta, jossa on todellisuudessa asunut. Ei, vaikkei olisi siellä edes kirjoilla. Todennäköisesti pääsette sopimukseen muuttoajankohdasta. Pidä aikataulusta ehdottomasti kiinni. Ellette pääse sopimukseen, tarvitset viranomaisia apuun.

Jos et kuitenkaan halua erota, teidän täytyy pystyä ratkaisemaan ongelmanne. Yksin, kaksin tai ulkopuolisen avustamana. Mutta se onkin jo oma stoorinsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaapartainen mies:
Alkuperäinen kirjoittaja Entinen talitintti:
---
Miten voi jättää toisen jos oikeasti sydän haluaisi olla hänen lähellään mutta järki sanoo, että nyt jalat alle?

AP kuvasi hyvin ristiriitaisen tilanteensa. Taitavat halusi jatkaa suhdetta, olla lähellä ja erota välittömästi vaihdella tilanteen mukaan...

Edellä on ollut viisaita kommentteja (eräsperäs, toimi nyt)!

Jos erohalu voittaa ja pelkäät miehen reaktiota, pyydä ystäväsi paikalle ja kerro tilanne. Sopikaa muuton takaraja. Jos tilanne on vaikea, sinun voi olla paras lähteä omasta kodista turvallisuutesi vuoksi. Jos mies ei ole rikollista tehnyt (töniminen on kyllä lievä pahoinpitely, asianomistajarikos), häntä ei voi virallisesti pakottaa heti lähtemään asunnosta, jossa on todellisuudessa asunut. Ei, vaikkei olisi siellä edes kirjoilla. Todennäköisesti pääsette sopimukseen muuttoajankohdasta. Pidä aikataulusta ehdottomasti kiinni. Ellette pääse sopimukseen, tarvitset viranomaisia apuun.

Jos et kuitenkaan halua erota, teidän täytyy pystyä ratkaisemaan ongelmanne. Yksin, kaksin tai ulkopuolisen avustamana. Mutta se onkin jo oma stoorinsa.
Harmaapartainen mies on niin miehekäs!
 
Onhan se ihan kiva mies, MUTTA... Aloittajalta puuttuu se jokin, joka saisi kupin nurin. No, vähänhän tuo tönii, kännissä... ei se sentään lyö. Jos edes löisi, niin saisi hyvin perusteltua eron...

Eroaminen on vaivalloista. Ihminen on laiska olento. Status quo. Antaa asioiden olla, miten ne on saatu järjestettyä. Mitä siitä, että se muija kotona mäkättää/äijä makaa sohvalla, öllötellään nyt tämäkin päivä läpi.

Tuon sortin ihmistyypin kanssa ei kannata hirveästi neuvotella. Ei varsinkaan silloin, jos ei ole varma OMASTA valinnastaan.

Kuuntele sitä järkeäsi. Jos sitä aitoa rakkautta on, niin voitte löytää toisenne vaikka viiden vuoden kuluttua uudelleen ja jos mies on kasvanut tarpeeksi, hän osaa arvostaa sinua. Tai sitten hän jää toiseksi nakkikioskijonon tappelussa ensi kuussa. Ei tiedä. Mutta sinä tiedät, että suhteenne ei ole hyvästä SINULLE.

Tässä yhteydessä vielä tuosta eroamisasiamiehestä, joka edustaa sitä järkeä, henkistä tukea yms. Kiitos veljelleni, joka sattui olemaan samassa huoneessa kun eräs epätoivoinen suhde soitteli perääni ja yritti taivutella 'vielä yhteen tapaamiseen'. Olisin suostunut (säälistä varmaan, kiltteyttäni, kuudentoistavuoden iässä) mutta velipojan pelkkä läsnäolo riitti siihen, että pidin puoleni.

Voithan kokeilla sitä, että kuvittelet jonkun ihmisen paikalle, mietit mitä hän näkisi kun katselee kohtaamisestanne.
 
Tuttu tunne tämä raivostuttava ristirita: minäkin rakastan miestä, joka ei kertakaikkiaan ole hyväksi minulle. Hän on minun suklaani: hetken niin houkutteleva, hurmaava ja aisteja hellivä, mutta pitkän päälle vain katumusta aiheuttava sisällyksetön pettymys.
 

Yhteistyössä