En pysty viemään koiraa lopetettavaksi

Miten siihen kukaan kykenee? Tarttumaan puhelimeen ja soittamaan ajan. Odotella aikaa mahdollisesti päiviä ja sitten lopulta menemään sinne.... ehei. Mahtaako eläinlääkärit käydä kotikäynneillä?

 

Joskus sitä vaan on pakko pystyä tekemään asioita, joita ei mistään hinnasta haluaisi tehdä. Jotkut eläinlääkärit tekevät kotikäyntejä.

 

Kyllä siihen pystyy. Olen ollut lopettamassa koiria useamman kertaa ja vaikkei ne päivät kuulukaan elämäni iloisimpiin, niin kyllä siihen pystyy.

Vaikeinta on ollut kävellä autolta klinikalle. Silloin on tehnyt mieli heittäytyä maahan huutamaan tai juosta pois. Mutta jos koira on lopetettava, se on lopetettava eikä siinä karkuun juoksemiset tai maahan heittäytymiset silloin auta.

Jotkut eläinlääkärit tekevät kotikäyntejäkin.

 

tietäisikö joku eläinlääkärin Turun seudulta joka tekisi kotikäyntejä?

 

voisiko joku ystävä viedä sen sun puolesta tai ainakin tulla mukaan? raskasta se on mutta parempi niin kuin että eläin kärsii.

 

[QUOTE="vieras";24968998]tietäisikö joku eläinlääkärin Turun seudulta joka tekisi kotikäyntejä?[/QUOTE]

Turun seudulla on ollut 2 kotikäyntejä tekevää eläinlääkäriä, mutta olen kuullut niistä senvertaa huonoa, että itse hoidan lopetukset osaavien lääkäreiden klinikoilla.

Voin lämpimästi suositella Raision kaupunkin eläilääkäriä. Auli on ollut meidän koirien ensivaiheista alkaen sinne ihan hamaan loppuun saakka mukana. Hyvä lääkäri ja ihana ihminen.

 

Meillä eläinlääkäri viimeksi tuli antamaan piikit autoon. Oli kyseessä tosi arka koira, ja ajateltiin sen olevan niin helpompaa, tutussa autossa oman emännän sylissä nukahtaa. Lemmikistä on pidettävä huoli loppuun saakka, kyllä sä pystyt siihen kun se on tehtävä.

 

Mulla oli vaikeinta se ajan varaus. Kun sensain tehtyä, oli helpottunut olo. Ei se tietenkään ollu helppoa avata eläinlääkärin ovea, mutta onneksi siellä suhtautuivat tosi ymmärtäväisesti asiaan.

 

...Mutta joskus välttämätöntä. Jouduin keväällä lopetuttamaan oman koiravanhukseni, nivelrikko äityi yht'äkkiä todella pahaksi. Päätös oli vaikea, mutta soimaisin itseäni nyt, jos olisin antanut eläimen kärsiä pidempään.

Itse sain eläinlääkäriltä kotikäynnin, onneksi. En olisi halunnut raahata kipeää koiraa enää vieraaseen paikkaan, sai piikin tutussa kotipihassa auringon paistaessa :'/

 

[QUOTE="Yks";24969040]Mulla oli vaikeinta se ajan varaus. Kun sensain tehtyä, oli helpottunut olo. Ei se tietenkään ollu helppoa avata eläinlääkärin ovea, mutta onneksi siellä suhtautuivat tosi ymmärtäväisesti asiaan.[/QUOTE]

Peesi tähän.
Olihan se kamalaa luopua 16v ystävästään jonka kanssa ei yhtään vrk oltu erossa aivan kuin olisi viety "oikea käsi". Koira oli muuten terve, mutta toistuvia tulehduksia oli ja päätin ettei enää lääkkeitä. Häntä heiluen lähti mukaan ja rauhassa kaikki sujui, aurinkokin nousi sinä aikana...myrsky oli kun mentiin lääkäriin.
On se vaikeaa, mutta ihmisen on oltava reilu ja tehtävä päätös.

 

Olet eläinrääkkääjä, ellet vie kärsivää eläintä piikille.

 

meillä ainakin eläinlääkäri kävi kotona lopettamassa koiran, oli sen verran kipeä ettei olisi pystynyt enää liikkumaan muualle. tuli yllättäen..

 

[QUOTE="vieras";24968954]Miten siihen kukaan kykenee? Tarttumaan puhelimeen ja soittamaan ajan. Odotella aikaa mahdollisesti päiviä ja sitten lopulta menemään sinne.... ehei. Mahtaako eläinlääkärit käydä kotikäynneillä?[/QUOTE]

Mä voin viedä sen sun puolesta. Isällä on hirvikivääri.

 

Turun seudulla on ollut 2 kotikäyntejä tekevää eläinlääkäriä, mutta olen kuullut niistä senvertaa huonoa, että itse hoidan lopetukset osaavien lääkäreiden klinikoilla.

Voin lämpimästi suositella Raision kaupunkin eläilääkäriä. Auli on ollut meidän koirien ensivaiheista alkaen sinne ihan hamaan loppuun saakka mukana. Hyvä lääkäri ja ihana ihminen.

Kenestä olet kuullut huonoa? Löysin nimittäin yhden jota kehuttiin.

 

[QUOTE="vieras";24969700]meillä ainakin eläinlääkäri kävi kotona lopettamassa koiran, oli sen verran kipeä ettei olisi pystynyt enää liikkumaan muualle. tuli yllättäen..[/QUOTE]

Haluaisin ehdottomasti että se tapahtuu kotona sitten kun tapahtuu. Koira on niin arkakin ja en haluaisi että se joutuu viime hetket viettämään eläinlääkärissä, jossa se on jo joutunut ravaamaan ihan tarpeeksi.

Jos tilanne olisi tosi akuutti niin varmasti olisi jo soitettu. Koiralla on monia sairauksia joihin lääkkeet, nyt alkanut vähän näyttämään siltä että lääkkeet ei enään auta kunnolla ja sairaudet on etenemässä. On hyviä päiviä ja sitten välillä huonompia. Se tekee asiasta vaikean. Siksi olen asiaa nyt pohtimassa, koska en halua että tilanne etenee siihen että koira joutuu kovin kärsimään.

 

Mä ymmärrän sua ap täysin . Mä olen joutunut viemään vanhempieni koiran lopetettavaksi ja se oli yksi hirveimmistä asioista elämäni aikana. Pahinta oli tosiaan (kuten chef myös mainitsi) kävellä autolta eläinlääkäriin. Meillä tosin koira oli kuolemansairas ja oikeesti suorastaan veti mut sisälle lääkäriin. Vaikka siis kammoksui eläinlääkäreitä yli kaiken.

Lopetustilanne oli yllättävän rauhallinen, koira oli levollinen ja rohkaisi mua. Mutta silti se oli jotain ihan kamalaa ja itkuhan tässä taas tuli kun tätä kirjoitan. Lopettamisesta on sentään aikaa yli 7 vuotta...

 

Kamalaa on myös ajatella että tämä on viimeinen ilta ja yö kun koira on talossa Ja sanoa koiralle viimeisen kerran hyvää yötä ja pusu kuonoon
Sekä se päivä kun tietää että koira lähtee.
Ainakin mulla oli.
Sori, en auttanut ap sua yhtään.
Mutta kyllä se vaan on tehtävä jos siltä vaikuttaa.

 

Tähän saakka suurin menetykseni oli pitkäaikainen kissa, jonka kanssa kasvoin lapsuuteni aivan murrosikäiseksi saakka. Itselleni tilannetta kenties helpotti se, että en tiennyt lähteväni vanhempieni kanssa viemään kissaa viimeiselle matkalleen, vaan että saisimme sille lääkkeet ja kyllä se siitä. Tilanne kääntyi kuitenkin äkkiä huonoksi lekurilla ja lopulta vanhemmat tekivät vaikean päätöksen kissan lopettamisesta. Huusin ensin ei ja itkin toivottomasti, mutta kyllä me kaikki sisimmässämme tiedettiin, että ei tässä muuta mahdollisuutta ole. Itselleni oli parempi, että se tapahtui noin yllättäen, kuin että olisin joutunut päätöstä kieputtamaan päässäni päivätolkulla ja odottamaan sitä hetkeä. Sen vuoksi ymmärrän kyllä todella hyvin, miltä ap:sta tuntuu.

Tätä se on, ja kyllähän meistä jokainen lemmikin omistaja tietää, että tämäkin päivä on joskus koettava. :hug:

 

Turun seudulla on ollut 2 kotikäyntejä tekevää eläinlääkäriä, mutta olen kuullut niistä senvertaa huonoa, että itse hoidan lopetukset osaavien lääkäreiden klinikoilla.

Mitä olet kuullut? Olen nimittäin juuri sopimassa kissan eutanasiasta kaarinalaisen kotikäyntejä tekevän eläinlääkärin kanssa. Tuosta karvamakkarasta luopuminen on muutenkin aika kovaa, niin en haluaisi minun ja kissan viimeiseksi yhteiseksi muistoksi jäävän mitään kauhutarinaa.

 

Sniif....tuli ihan mieleen aika 15v sitten kun jouduin koiruuden viemään lopetuspiikille.....kamalaahan se on, mut parempi kun antaa koiran kärsiä! Nyt on pentu talossa ja toivottavasti on vielä monta monta vuotta

 

asia pitäisi jollain tasolla tehdä itselleen selväksi kun harkitsee koiran tai minkä tahansa lemmikin hankkimisesta: jonain päivänä tästä täytyy luopua ja pitää olla valmis viemään eläin nukutettavaksi. Tiukkaa se tekee, tiedän, mutta kuuluu eläimen omistajan vastuuseen.

 

Kun katsoo miten hoidosta huolimatta koira kärsii niin haluaa mieluiten kerätä kaikki sille tärkeät ympärille ja saattaa se sinne missä ei enää kärsimystä ole. Kamalmpaa olisi ollut, että se olisi kuollut yksin ilman ketään.