En pidä kummipojastani:(

[harmaana]

tää on tosi ikävä tunne. tapaan kummipoikaa n. kerran kuukaudessa enkä osaa nauttia yhtään sen seurasta. ensimmäiset pari vuotta oli ihan mukavia mutta kun poika on kasvanut, en osaa kiintyä häneen ollenkan (on siskoni poika). hän on aina ollut tosi vilkas ja tekemässä jotain "kiellettyä", saa raivokohtauksia ym.. ikää hänellä on 6v. saa vanhemmiltaan kaiken mitä haluaa ja kiljuu kuinka hänen lelunsa on "paskoja" (hänellä on niitä tuhansien eurojen edestä) ja saattaa hajottaakin jonkun kalliin tavaran. samoin kiusaa muita lapsia puistossa (en edes enää halua mennä sen kanssa ulos), eikä osaa pyytää anteeksi. poika luulee olevansa paras ja ylivoimainen kaikessa. tuntuu oikein nauttivan siitä kun tekee kiusaa muille. en osaa tuntea mitään sitä kohtaan. olen varmaan paska ihminen?

 

[Rötväles]

No,en mäkään tykkäisi

 

[Nyt harmaana]

Kuin mun kirjoittama teksti.
Välillä vihaan ks lasta.
Ja äitinsä katsoo aina sopivasti muualle, kun hänen nuppunsa on lapseni kimpussa.

 

[clivia]

Mä en pidä lapsista ylipäätään.

 

[harmaana]

No täällä on sitte myös pjaska ihminen jos tolla mittarilla mitataan.

Mulla on kaks kummityttöä (kavereiden tyttöjä,n.10-vuotiaita kai molemmat?) eikä mulla ole ikinä mitään "tunteita"heitä kohtaan ollut,lahjat olen ostanut sillon kun on pitänyt ja kahvilla joskus käynyt äitiensä luona.Kai he ihan kivoja likkoja on,ihan niinku kaikki muutki vieraat tytöt.
Nykyään ei olla äitien kanssakaan isommin tekemisissä kun ei enää asuta samalla paikkakunnalla.

 

[harmaana myös]

No täällä on sitte myös pjaska ihminen jos tolla mittarilla mitataan.

Mulla on kaks kummityttöä (kavereiden tyttöjä,n.10-vuotiaita kai molemmat?) eikä mulla ole ikinä mitään "tunteita"heitä kohtaan ollut,lahjat olen ostanut sillon kun on pitänyt ja kahvilla joskus käynyt äitiensä luona.Kai he ihan kivoja likkoja on,ihan niinku kaikki muutki vieraat tytöt.
Nykyään ei olla äitien kanssakaan isommin tekemisissä kun ei enää asuta samalla paikkakunnalla.

 

[....]

Sama täällä.. Kummityttö menee nyt tokalle ja eipä pahemmin yhteyttä pidetä. Ärsyttävä lapsi. En tiedä onko osaksi kasvatuksesta kiinni vai siitä, että nähdään niin harvoin etten ehdi tottua mutta.. Päällimmäisiä ärsytyksiä on jatkuva mankuminen, kiittämättömyys, rikkominen, keskittymiskyvyttömyys, "minä itse ekana" ja mieletön epäsiisteys. Mutta mitäpä voi vaatia lapselta jonka äitikään ei pese käsiään käytyään vessassa..?

Synttäri-, joulu- ja nimpparilahjat lähetän jos ei kuljeta samoilla suunnilla mutta nytkään ei ole joululahjoista vielä edes kiitosta kuulunut ja nimpparilahjatkin olen sen jälkeen lähettänyt. Jos otan yhteyttä niin vanhemmat yrittävät tunkea lapsen tänne viikoksi rikkomaan paikkoja, "vähän kesälomaa viettämään kun olet XXX:lle NIIN tärkeä ja rakas.." No, tunne ei ole molemminpuolinen.

Tätä minun ja mieheni kauhua tätä lasta kohtaan kuvastaa hyvin se, että kun saimme kuulla, että odotamme itse tyttöä niin katsoimme toisiamme vähän pelästyneinä ja päästyämme ultrasta autoon aloitimme yhtä aikaa saman lauseen "Mutta kaikki tytöt ei oo niinkuin X.." Ja muutama päivä meni oikeasti pmiettiessä, että toivottavasti oma on sitten erilainen. Onneksi on. Ainakin omasta mielestä.

 

[harmaana]

no itse asiassa minäkin olen nyt raskaana ja jotenkin kauhulla ajattelen, jos oma lapsi on samanlainen. ja tuntuu väärältä ajatella lapsesta negatiivisesti. mutta se on tosiaan kiittämätön poika: vanhemmat ostaa kerralla esim. 150-200 euron edestä tavaraa (eli paljon tavaraa, kalliita legoja ym..) noin vaan kaupasta eikä lapsi ole edes kiitollinen. haukkuu leluja paskoiksi. huutaa koko ajan ja keksii jatkuvasti jotain älytöntä. mummolassa repii mummon vaivalla istuttamat kasvit eikä vanhemmat liikuta eväänsäkään eikä kiellä. äh.

sekin harmittaa kun äitini (ja siis tuon pojan mummo) on kertonut myös samanlaisista tunteista. ja on aina kauhuissaan kun poika tuodaan hoitoon.

 

[Kotiäiti Narniasta]

Ei lapsi opikaan olemaan kiitollinen, jos aina saa kaiken mitä keksii haluta ja vielä vähän päälle. Ei hänen tarvitsekaan olla siis kiitollinen eikä vanhemmat sitä vaadi.

 

[Kata1]

Tos on sit oikein hyvä esim.,mitä saadaan aikaan ku lapsel tehdään karhun palvelus ja
opetetaan saamaan kaik läpi,mitä mieli mielii!=loppujen lopuks kellään ei ole kivaa eikä tykkää.
Vanhempien on PAKKO oppia jaksamaan kuunnella huutoa ja alkuun usein ja paljon!
Vihdoin ku lapsi tajuaa et kiukku ei tu auttamaan,ku kerran on sanottu EI,kiukkua ei synny ja isompanakin tajuavat mielummin neuvotella,kauniisti pyytää ja perustella tarpeen.Ei lapset tyhmiä ole ja ovat sellaisia miks jaksetaan kasvattaa!En täydellinen viiden lapsen yksinhuoltaja äiti ole itsekään,mut itseni olen PAKOTTANUT pitämään rajoista ja sanomisistani,mut myös lupauksistni kii.
Voimia,jaksamista palleroistenne paris..ja jos saa mainostaa niin tervetuloa irc-gallerian nicciin Tenavaparkkiin,siitä tehdään yhd.aktiivinen yhteisö!

 

[KKP]

Teidän pitää sanoa suoraan siskollesi. Jos sinä ja äitisi otatte lasta hoitoon sanomatta mitään niin tuo tilanne menee vain pahemmaksi. Ja kuka kärsii eniten? Lapsi, joka tuntee turvattomuutta ilman rajoja. Antakaa siskosi suuttua, mutta sanokaa suoraan että tuollaisen on loputtava.