En ottanut äidin lahjaa vastaan, mitä mieltä?

["Katjuska"]

En tänä vuonna ottanut äidin hankkimaa lahjaa vastaan. Olimme sopineet, että aikuisten kesken ei lahjoja hankita. Monen vuoden ajan, kun olen hankkinut lahjan äidille jouluna tai syntymäpäivänään, olen saanut kuulla valituksia että ei olisi mitään lahjaa halunnut, ja syntymäpäivälahjoista saanut kuulla valitusta vielä vuosienkin jälkeen, että ei olisi pitänyt hankkia. Äiti myös kieltäytyy syömästä meillä meidän ruokaamme, jos olemme tarjonneet. Tämän kaiken johdosta sovimme, että emme hanki lahjoja kumminkaan päin. Nyt hänellä oli taas kuitenkin minulle lahja, mutta en ottanut sitä vastaan, lasten lahjat vain.

Olinko julma ja paha ihminen nyt?

 

[Kyllä vaan]

Olette pimeitä koko sakki. Näköjään.

 

[säpäle harmaana]

Ei tuo nyt ihan aikuisten käytöstä ole, mutta ymmärrän kyllä tekosi. Äitisi käytös on varmaan aika rasittavaa.

 

["Murmeli"]

Katjuska, Ymmärrän asenteesi. Minun äitini on myös samanlainen. Mikään asia mitä teen tai ostan ei ole sopivaa. Jos sovitaan jotain niin hänen kohdalta asia muuttuu. Aina löytyy jotain sanottavaa samoin on ruokailut. Yleensä ei syö mitään vaan heti meille tultuaan on jo kiire kotiaan. Aika vaikeaa siinä yrittää olla positiivinen ja ymmärtää käytöstä. Äitini on yleensäkin valittaja joka paikasta ja milloinkaan ei ole hyvästi asiat. Monenkin ja minunkin mielestä hänellä on ikäänsä ja tilanteensa huomioiden asiat hyvin. Toiset eivät osaa arvostaa omaa tilannettaan ja antaa arvoa myös toisille eikä olla kateellinen.