En ole tiennytkään, että lähihoitsukoulussa täytyy olla heilumassa päänäpäsmärinä joka paikassa

[H Moilanen]

Olen rauhallinen ja ystävällinen ja tasainen luonne olen. Puhun ja keskustelen, mutta en ole suuna päänä joka asiassa. Viihdyn toisten kanssa, mutta välillä toki olen yksin ja hoitelen esim. puhelimella asioitani, tai luen päivänlehdet. Koska kotona en sitä ennätä koulun jälkeen juuri tekemään. Kukaan ei ole aikaisemmin väittänyt mua yksinäiseksi ja liian hiljaiseksi. Koulussa osallistun tunneilla ryhmätöihin ja kaikkiin toimintoihin ja uskallan sanoa mielipiteeni ja vastata kysymyksiin.
No tänäänpä sitten tulivat koulukuraattori ja opo oikein kaksin miehin luokkaamme ja pyysivät minut mukaansa. Olin toki aivan ihmeissäni, että miksi. Nämä kaksi alkoi luettelemaan mulle, miten he on huolissaan, kun minä olen niin paljon yksin. Kun kuulema syön yksin ja käyn kahvilla yksin. Mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Toki muutaman kerran on varmaan näin ollut, mutta en mä ole ymmärtänyt, että se on jotenkin väärin.
Mua alkoi väkisin sitten naurattamaan. Sanoin, että en ole moista kyllä huomannut. Enkä tiennyt, että täällä pitää aina olla porukassa, yhdessä. Ja että pitää olla suuna ja päänä joka asiassa heilumassa. Että tykkääköhän ne potilaat oikeesti sellaisesta hoitsusta, joka ei anna sanan vuoroo muille.
Tuli kyllä sellainen olo, että olenko jostain syystä, jota en tiedä joudunut näiden kahden hampaisiin ja haluavat savustaa minut ulos koulusta.

 

["vieras"]

Huh. Sinulle on sattunut kivat tyypit. Jatka vaan samalla linjalla. Älä anna vaikutelmaa, että välittäisit yhtään heidän puheistaan, vaikka ikävältähän ja omituiselta tuon on täytynyt tuntua.

 

[Aloitaja]

nosto

 

["vieras"]

Jatka samaan malliin! potilaat tykkäävät rauhallisista ja aidoista hoitajista. Luottavat heihin enemmän kuin turhan höösääjiin joita on myös hoitajissa. Työkaverinakin on mieluinen järjestelmällinen, luotettava ja rauhallinen, mutta silti aikaan saava pari. Turhanhössöttäjien kanssa tulee vaan sekasorto ja hommat menee ihan miten sattuu.

 

[..]

Saman huomannut harjoitteluissa ja työpaikoissa, että hoitajista odotetaan jotain tiettyä ylisosiaalista, pälpättävää, tekopirteää ihmistä. Olen jo valmistunut hoitsu, mutta harjoittelu aika oli rankkaa, kun olisi pitänyt asettua johonkin muottiin, jota luonne ei ole. On rauhallisia ja sosiaalisia henkilöitä silti ja niitä hössöttäjiä ja päälle päsmäreitä. Nyt työelämässä on paljon helpompaa, kun ei ole kokoajan arvioitavana, luonne siis. Saa olla sellainen kuin on, ja todellakin on tullut huomattua että asiakkaat tykkää meistä rauhallisista hoitajista enemmän. Työkaverit odottavat jotain muuta itselleen mieluista, mutta totuus on juuri se että rauhalliset ovat luotettavampia ja varmemman oloisia työssään.

Tsemppiä siis sinulle opiskeluaikaan, koita vain jaksaa äläkä vain mene muuttamaan itseäsi muuksi kuin olet!

 

["Aloittaja"]

Saman huomannut harjoitteluissa ja työpaikoissa, että hoitajista odotetaan jotain tiettyä ylisosiaalista, pälpättävää, tekopirteää ihmistä. Olen jo valmistunut hoitsu, mutta harjoittelu aika oli rankkaa, kun olisi pitänyt asettua johonkin muottiin, jota luonne ei ole. On rauhallisia ja sosiaalisia henkilöitä silti ja niitä hössöttäjiä ja päälle päsmäreitä. Nyt työelämässä on paljon helpompaa, kun ei ole kokoajan arvioitavana, luonne siis. Saa olla sellainen kuin on, ja todellakin on tullut huomattua että asiakkaat tykkää meistä rauhallisista hoitajista enemmän. Työkaverit odottavat jotain muuta itselleen mieluista, mutta totuus on juuri se että rauhalliset ovat luotettavampia ja varmemman oloisia työssään.

Tsemppiä siis sinulle opiskeluaikaan, koita vain jaksaa äläkä vain mene muuttamaan itseäsi muuksi kuin olet!

Ei sitä itseään niin vaan muuteta muuksi kuin on. Mutta paskamainen olo on, tuntuu että on koko ajan jonkun seurannan alla. Nämä kaksi eivät edes opeta minulle mitään. Pyysin että he käyvät kysymässä muilta opettajilta mitä mieltä he asiasta on. Koska ihan taatusti, jos rehellisiä ovat, niin yksikään ei voi väittää, etten ole osallistunut kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Mitä he suinkin ovat keksineet. Ja osallistunut myös muuten tunnin pitoon.

 

[..]

[QUOTE="Aloittaja";27024974]Ei sitä itseään niin vaan muuteta muuksi kuin on. Mutta paskamainen olo on, tuntuu että on koko ajan jonkun seurannan alla. Nämä kaksi eivät edes opeta minulle mitään. Pyysin että he käyvät kysymässä muilta opettajilta mitä mieltä he asiasta on. Koska ihan taatusti, jos rehellisiä ovat, niin yksikään ei voi väittää, etten ole osallistunut kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Mitä he suinkin ovat keksineet. Ja osallistunut myös muuten tunnin pitoon.[/QUOTE]

On kyllä harvinaisen outoa kyttäystä. Sano suoraan heille, että ahdistaa tommonen. Jos ei syytäkään ole, niin ihme hiillostusta.. Joidenkin kavereiden kanssa naureskeltiinkin aikoinaan koulussa, että koulun pitäisi järjestää luonteenmuokkauskursseja meille vähän rauhallisemmille tyypeille

 

[ägjoa]

Outoa... Itse olin aika ujo lähihoitajakoulutuksessa ja jäin tahtomattani vähän ulkopuoliseksi, eikä siihen kukaan puuttunut millään tavalla.
Ole vain oma itsesi, on vaan hyvä jos kaikki ei ole sellaisia laumasieluja vaan osaa olla myös itsekseen välillä.

 

[..]

Kyllä niitä kyttääjiä silti jostain syystä tuntuu olevan. Aikaisemmassa koulussani kun olin, nuorempi silloin vielä niin eräänä iltana kaupungilla joku aivan tuntematon poika tuli mulle juttelemaan ja kysyi, miksi olen niin paljon yksinäni koulussa :O En ollut yksin, mutta joskus halusin ruokalassa istua ja syödä ihan itsekseni, enkä mennyt muiden seuraan.. Kai se sitten oli jotenkin ylitsepääsemättömän outoa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

. Jos tuollalailla koulussa suhtaudutaan opiskelijaan. Niin kohta ne saa rukoilla, että joku tulis sinne opiskelemaan. Ja pula lähihoitajista sen kun jatkuu.