En minä ehkä jaksakaan

Poika alkaa tottumaan perhetätiin, aamulla jo antoi halin.

Huomiseksi sain ajan mtt:n.

Mitenhän tuo seikka kun lääkäri antoi näytepakkauksen Zoloftista, eli voinko aloittaa ottamaan niitä vaikka reseptillä sitten ottaisin sen halvemman vaihtoehdon?

Samat vaikuttavat aineet on alkuperäisessä ja rinnakkaislääkkeessä.Voithan soittaa apteekkiin ja kysyä rinnakkaislääkkeestä ja alkuperäisestä.Siellä osaavat sanoa.

Kiva kun poika alkaa tottumaan perhetätiin!Kuinka usein viikossa käy teillä?

 

Perhetäti on nyt käynyt päivittäin pikkuhetkiä ikäänkuin tutustelemassa ja ensi viikosta alkaen käy pari kertaa viikossa ja on silloin pari tuntia kerrallaan paikalla.
Vie pojan silloin ulos että saan olla hetken itsekseen.
Joku päivä käymme sitten tutustumassa kahteen perhekotiin ja niistä sitten katsotaan kumpi sopivampi pojalle. =)

 

Onko sun olosi yhtään parantunut,väsyttääkö yhä yhtä paljon?

 

Väsyttää aivan tajuttomasti.
Pienikin homma vetää veteläksi.

Mulla on pakko torkutella sohvalla pari kertaa päivässä kun poika katsoo filmejä.
Lisäksi nukutaan yhdessä parin tunnin päikkärit.

 

Puhuitko tuosta väsymyksestä perhetädin kanssa?Osasiko sanoa mitään?

 

Tuon perhetädin kanssa se pieni aika on mennyt tutusteluun ja jatkojen miettimiseen.
En tuosta väsystä ole vielä kerinnyt puhumaan.
Ajattelin että siellä mtt:ssa huomenna puhun tuosta unetuksesta.

 

Ilmeisesti olet saanut ajan mtt?
Hyvä juttu.

 

Pojan isä laittoi juuri viestin että tulee tapaamaan poikaa illalla.
Ei olla nähty pian kahteen viikkoon. Hirvittää.

 

Toivotaan että menee hyvin!!
Voithan itse mennä pois siksi aikaa jos siltä tuntuu.

 

Hän varmaankin vie pojan ajelulle.
Poika tykkää autoilusta ja on ollut joka päivä vailla autoon pääsyä, eikä minulla ole autoa. :/

 

Ukko on täällä vajaan tunnin päästä.
Jännittää niin että meinaan oksentaa.

 

Kävi.
Oli tuossa juuri syöty kun tuli ja hänkin sitten söi.
Meni sitten pojan kanssa ajelulle ja oli reilun tunnin. Oli käyneet kaupasta ostamassa pojalle polkutraktorin.
Kysyi sitten että miten on mennyt, minä että päiväkerrallaan.
Kysyin että ottaako tavaroitaan ja alkoikin siinä keräämään vehkeitään.
Mulla tuli sitten kauhea itku että pakkaakin joku toinen kerta, silloin kun minä en ole kotona.
En vaan voinut katsoa sitä pakkaamista.
Koetin tiedustella että miten tapaa poikaa mutta ei osannut sanoa kun nuo työt on miten sattuu.
Sanoin että laita poika kuitenkin töittesi edelle.

Eipä siinä sen isompia sitten puhuttukaan. Lähti pois.

Itkettää niin tajuttomasti. Pitäisi saada poika pian nukkumaan ettei tarvitse katsoa tätä itkua ja pahaa oloa.

Tuntuu niin hirveältä että toinen on niin kylmä ja tämä ero näyttää olevan niin helppo vaikkakin tapahtui minun aloitteesta.

Miksi tämä tuntuu niin pahalta??? :'( :'( :'(

En näe kirjoittaa enempää, silmät on ihan sumeana kun itken niin kovasti.

 

se voi olla vaan kuorta, ei halua näyttää tunteitaan sulle?

 

nimittäin kun meillä on riita kotona mies on ihan mekaaninen ja ilmeetön vaik olis surullinen

 

Eihän se koskaan näytä tunteitaan. Se on tuntunut aina pahalta.

Voiko tästä selvitä ja miten? Ihan tuntuu että kaikki tuo reippaus mitä sain kerättyä, katosi.
Jäljelle jäi taas täysi epätoivo. :'(

 

Tiedäthän, että voit hakeutua ensi- ja turvakotiin lapsen kanssa jos liikaa ahdistaa ja masentaa? Voimia toivon sinulle koko sydämestäni!

 

Tiedäthän, että voit hakeutua ensi- ja turvakotiin lapsen kanssa jos liikaa ahdistaa ja masentaa? Voimia toivon sinulle koko sydämestäni!

Kotona olo on sentään siedettävää. Jos muualle pitäisi mennä, menisin ihan sekaisin.
Tässä kotona kuitenkin nämä omat hommansa.
Minua kun ahdistaa jo pari päivää olla tuttujen nurkissa kylässä, niin ei siitä tulisi mitään mennä ihan outoon paikkaan.
:/

 

Toivottavasti helpottaa, ja saat nukuttua kunnolla
auttaa ihmeesti

:hug: :heart:

 

Varmasti tuo on nyt vaikeaa nähdä miestä.Mutta uskoisin kun aikaa kuluu ja näet muutaman kerran niin on "helpompaa".Sun täytyy vaikka kirjoittaa paperille KAIKKI huonot puolet miehestä ja lukea niitä.
Voi olla että mieskin jotenkin suree mutta jos on kova luonne,ei näytä sitä mitenkään.
Tsemppiä!!

 

Huonoja puolia olen paukuttanut itselleni, ei tässä niinkään ole kysymys siitä että olisin halunnut jatkaa huonossa suhteessa.
Jotenkin vaan tuntuu niin pahalta että lapselta särkyi perhe ja mietin että olisiko jotain voitu tehdä toisin että näin ei olisi käynyt.

Olisi joo voitu tehdä mutta kun mies ei puhunut, eikä ollut halukas lähtemään vaikka perheneuvolaan, niin ei kai tässä mitään ollut enää tehtävissäkään.
En minä yksin voinut tätä kannatella ja paremmaksi muuttaa vaikka toden totta minä kyllä yritin!
Oli liian raskas taakka kannettavaksi yksin.

 

Kyllä elämäsi varmasti paremmaksi muuttuu kun aikaa kuluu.Niinhän moni samassa tilanteessa ollut on täälläkin kirjoittanut.
Kuukauden päästä jo varmasti eri tilanne.Ainakin näin toivon

 

Muuttuu kai, pakkohan sen on.
Voi kun vaan voisi hypätä kuukauden-pari eteenpäin. Tätä hetkeä ei jaksa pirukaan.

 

heti yhtä jaksoisesti ja kaikki lääkäri ym ajat saa heti. Ko. paikoissa saa oman huoneen eli omaa rauhaakin olisi. E- ja t.kodin työntekijät auttavat 24h jos joku painaa mieltä. Ja hoitavat myös elatus- ja tapaamisasiat nopeimmiten. Joskus kun oli masennusta, ero ym.. niin ensi- ja turvakoti oli mun pelastus.

 

Jos sinne Pudikselle et pääse niin tuleppa Muhokselle.Meillä käy myös perhetyöntekijä joka toinen viikko.Ei asuta niin kovin kaukana toisistamme että voidaan tavata jos juttukaveria kaipaat,itselläni on 1.5poika.

 

Jonnekin on tosiaan pakko lähteä. En täällä pysty enää olemaan, ahdistaa.

Toivotaan kaikki ihan hulluna että pääsisin kouluun!!!!

Sossutäti oli sitten sitä mieltä että jos tuota kouluun menoa ei tule, niin parasta olisi jäädä tänne kun täällä nyt laitetaan näitä asioita rullaamaan.
En voi jäädä.
Tuo koko sossuntäti oli aika karmea tapaus, ilkeän oloinen. Niinhän se oli silloin puhelimessakin kun ekaa kertaa puhuin sen kanssa.
Sehän totesi että kuule, et ole ensimmäinen etkä ainoa joka eroaa.
No en tietenkään mutta olen ainoa jolle tämä MINUN ero tapahtuu.