En mä ymmärrä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyhjä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyhjä

Vieras
Tälläkin palstalla on silloin tällöin saanut lukea, miten neljä tai jopa useampilapsiset sinkkuäidit ovat löytäneet eronkin jälkeen itselleen hyvän kumppanin. Mistä semmoisia miehiä löytyy?

Mulla on neljä lasta, hyvä ammatti, olen itsenäinen ja lapsilla isä joka tapaa lapsiaan. En etsi elättäjää enkä isää enkä mitään muutakaan vastaavaa, olen elellyt lasteni kanssa jo viisi vuotta, erosta lähtien. Ja silti, kaikki aina kaatuu siihen kun kerron montako lasta minulla on. Ihan sama mun luonteelle, mun ulkonäölle, mun muulle elämälle, ihan sama sille että mulla on lapsia. Mutta kun niitä on NELJÄ niin ..

Joskus aina surettaa. Minkä mä sille voin, että elämä meni niinkuin meni, ja jäin lasten kanssa yksin? Parhaani olen koettanut ja mielestäni ollaan onnellisia ja hyvin toimeentulevia, ainoa mitä välillä kaipaan, on toisen aikuisen läsnäolo ja rakkaus. Mutta se on multa näemmä kielletty kokonaan loppuelämäkseni.

En mä ymmärrä, oikeasti. Ja itkettää, oikeasti. Taas tuli märkää rättiä päin naamaa.
 

Yhteistyössä