V
vierailija
Vieras
Asumme lähimpänä koulua ja meiltä on noin 300 metriä lapsen kaverille. Lapset ovat nyt kolmosella ja taas tilanne lipsuu siihen, että täällä on vähintään yksi ylimääräinen syömässä välipalaa ja päivällistä. Ekalla lapsen kaveri tuli päivittäin meille suoraan iltapäiväkerhosta ja lähti kotiin klo 19-20 aikoihin. Viime syksynä laitoin ko lapsen äidille viestä, että olemme päättäneet, että ensin lapsemme tulee iltapäiväkerhodts ilman kavereita kotiin, tekee läksyt, syömme ja sitten vasta lapsella on lupa lähteä kavereiden kanssa. Äidin vastaus oli etteiväthän he ehdi nähdä sitten ollenkaan kun ehtii tekemään ruokaa yleensä vasta klo 19 jälkeen. Lapsi ehtikin nähdä kavereita arkisin aika vähän (mikä minuakin suretti) ja usein keskittyminen läksyihin ja ruokailuun oli olematon kun kaveri istui kuistilla keittiön ikkunan takana odottelemassa, koputteli vähän väliä ja kyseli onko jo valmista, kuunteli puhelimella musiikkia jne. Lisäksi minun kävi surku tuota kaveria kun joutui odottamaan ulkona mutta jos tuli sisälle ei tietenkään voinut jättää ilman ruokaa ja kaikki meni pelleilyksi. Eli tmäkään ei ollut hyvä ratkaisu.
Nyt alkoi kolmas luokka eikä ole enää iltapäiväkerhoa. Lapsen kanssa on sovittu, että tulee kotiin, syö välipalan ja tekee läksyt. Tämän jälkeen voi ulkoilla kavereiden kanssa klo 16-17 asti jolloin tulee kotiin syömään ja katsomme läksyt yhdessä läpi. No ei toimi mitenkään. Lapsi ei omiensanojensa mukaan osaa kieltää kavereita tulemasta meille kun jankkaavat niin paljon. Täällä on 1-2 kaveria tullut suoraan koulusta, kämppä on kaaoksen vallassa kun on syöty sitä, tätä ja tota. Likaiset astiat, ruokapakkausten paperit siellä täällä. On piirtelty ja askarreltu jolloin välineet ovat jääneet hujan hajan. On katsottu telkkaria ja heotelty sohvatyynyt sinne, tänne. Kengillä kävellään surutta sisällä jolloin hiekka vain narskuu keittiössä ja olkkarissakin sukkien alla. Kaikki välipalaksi sopiva on loppu jo keskiviikkona vaikka olen maanantaina tehnyt viikon ostokset. Päivlliset on pakko miettiä niin, että niistä riittää ylimääräisillekin. Sitten kuuntelet sitä ”hyi yök, taas tätä” marinaa vaikka oma lapsi söisi hyvällä ruokahalulla. Jo ennen ruokaa alkaa marina mitä herkkuja saadaan ja mitä on jälkkäriksi. Eipä ole kaapissa mitään vaikka olisin ostanut koska kaikki syödään sillä aikaa kun olemme töissä.
Todella toivon, että oma lapseni omaa paremmat käytöstavat vaikka en itse ole paikalla. Mutta mikä ihme tähän olisi sopiva ratkaisu? En haluaisi olla liian tiukka ja on hyvä, että lapsella on kavereita mutta ei tämä voi näinkään jatkua. Joka arkipäivä pitää muistaa huomioda myös lapsen kavereiden syömiset, siivota työpäivän jälkeen heidän sotkujaan jne.
Nyt alkoi kolmas luokka eikä ole enää iltapäiväkerhoa. Lapsen kanssa on sovittu, että tulee kotiin, syö välipalan ja tekee läksyt. Tämän jälkeen voi ulkoilla kavereiden kanssa klo 16-17 asti jolloin tulee kotiin syömään ja katsomme läksyt yhdessä läpi. No ei toimi mitenkään. Lapsi ei omiensanojensa mukaan osaa kieltää kavereita tulemasta meille kun jankkaavat niin paljon. Täällä on 1-2 kaveria tullut suoraan koulusta, kämppä on kaaoksen vallassa kun on syöty sitä, tätä ja tota. Likaiset astiat, ruokapakkausten paperit siellä täällä. On piirtelty ja askarreltu jolloin välineet ovat jääneet hujan hajan. On katsottu telkkaria ja heotelty sohvatyynyt sinne, tänne. Kengillä kävellään surutta sisällä jolloin hiekka vain narskuu keittiössä ja olkkarissakin sukkien alla. Kaikki välipalaksi sopiva on loppu jo keskiviikkona vaikka olen maanantaina tehnyt viikon ostokset. Päivlliset on pakko miettiä niin, että niistä riittää ylimääräisillekin. Sitten kuuntelet sitä ”hyi yök, taas tätä” marinaa vaikka oma lapsi söisi hyvällä ruokahalulla. Jo ennen ruokaa alkaa marina mitä herkkuja saadaan ja mitä on jälkkäriksi. Eipä ole kaapissa mitään vaikka olisin ostanut koska kaikki syödään sillä aikaa kun olemme töissä.
Todella toivon, että oma lapseni omaa paremmat käytöstavat vaikka en itse ole paikalla. Mutta mikä ihme tähän olisi sopiva ratkaisu? En haluaisi olla liian tiukka ja on hyvä, että lapsella on kavereita mutta ei tämä voi näinkään jatkua. Joka arkipäivä pitää muistaa huomioda myös lapsen kavereiden syömiset, siivota työpäivän jälkeen heidän sotkujaan jne.
