En käsitä, miten ihmiset voivat olla liikkumatta 0_0

["vieras"]

[QUOTE="...";27871465]Usko pois, kyllä se altaassa lilluminen sen sohvan voittaa. Voit tehdä siellä altaassa liikkeitä veden vastustaessa ja otat vaikka lapset kellukkeilla isoon altaaseen. Ja kukaan ei varmaan loukkaannu jos heität luistinradalla pari lenkkiä yksiksesi, sanot vaikka että äiti jäätyy jos ei pääse liikkumaan

Ja kotijumppaan on olemassa vaikka mitä DVD-ohjeita. Käy kirjastossa.[/QUOTE]

Monella on juuri tämä tilanne, että itse liikunta ei riitä, vaan pitää olla itselle mieluista liikuntaa ja siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Itsekään en varmasti saisi jumpattua DVD:n kanssa, onneksi minulla on mahdollisuus käydä jumppatunneilla.

 

["yhäippä"]

[QUOTE="...";27871465]Usko pois, kyllä se altaassa lilluminen sen sohvan voittaa. Voit tehdä siellä altaassa liikkeitä veden vastustaessa ja otat vaikka lapset kellukkeilla isoon altaaseen. Ja kukaan ei varmaan loukkaannu jos heität luistinradalla pari lenkkiä yksiksesi, sanot vaikka että äiti jäätyy jos ei pääse liikkumaan

Ja kotijumppaan on olemassa vaikka mitä DVD-ohjeita. Käy kirjastossa.[/QUOTE]

Ei meidän lähihallissa saa ottaa uimataidottomia isoon altaiseen, edes kellukkeilla. Mä en vaan laske tuollaista liikunnaksi, ehkä se sitten on

DVD:n kanssakaan jumppa ei ole niinkuin salissa, plus täysinäisessä olohuoneessa ei oo tilaakaan. Jumppapallolla treenaan välillä vatsaa ja selkää ja teen kyykkyjä telkkaa katsoessa. Odotellen sitä päivää kun pääsis taas bodypumppiin ja zumbaan.

 

[Sisulla siitä selviää]

Jotenkin tulee sellainen olo, että se koira ulahtaa, johon kalikka kalahtaa. Kyllä kaikilla liikkumattomilla sohvamättäjillä on alitajunnassa tieto siitä mitä siitä seuraa. Itse vihasin liikuntaa, kunnes pakotin itseni, kerta toisensa jälkeen. Nykyään nautin siitä, keksin vieläkin vaikka mitä kivempaa - myös sohvalla makaamisen, mutta silti laitan itseni liikkeelle. Palkintona terve kroppa, ennen meinasi selkä vihoitella, nykyään ei mitään ongelmaa. Niin makaa kuin petaa, toivottavasti tulee kuiten verorahoja maksettua et saahaan nää pullamössösukupolvet hoidettuakin.
Mun inspiraatio on ystäväni jota uhkasi pyörätuoli. Ei luovuttanut, kuntoutti itse itsensä ja kävelee edelleen, koko ajan kovemmassa kunnossa. Kipeää käy, mutta hän päätti että perkele, jos se on hänestä kiinni, niin katotaan. Siinä on lääkäritkin huuli pyöreänä. Asennetta se vaatii. Ja kaikkeen tottuu.

Se on vaan niin helppoa antaa periksi.

 

["vieras"]

Jotenkin tulee sellainen olo, että se koira ulahtaa, johon kalikka kalahtaa. Kyllä kaikilla liikkumattomilla sohvamättäjillä on alitajunnassa tieto siitä mitä siitä seuraa. Itse vihasin liikuntaa, kunnes pakotin itseni, kerta toisensa jälkeen. Nykyään nautin siitä, keksin vieläkin vaikka mitä kivempaa - myös sohvalla makaamisen, mutta silti laitan itseni liikkeelle. Palkintona terve kroppa, ennen meinasi selkä vihoitella, nykyään ei mitään ongelmaa. Niin makaa kuin petaa, toivottavasti tulee kuiten verorahoja maksettua et saahaan nää pullamössösukupolvet hoidettuakin.
Mun inspiraatio on ystäväni jota uhkasi pyörätuoli. Ei luovuttanut, kuntoutti itse itsensä ja kävelee edelleen, koko ajan kovemmassa kunnossa. Kipeää käy, mutta hän päätti että perkele, jos se on hänestä kiinni, niin katotaan. Siinä on lääkäritkin huuli pyöreänä. Asennetta se vaatii. Ja kaikkeen tottuu.

Se on vaan niin helppoa antaa periksi.

Totta kai liikkumattomat tietää mitä siitä seuraa. Aivan kuten tupakoitsijat tai sokerihiiret tietävät mitä siitä seuraa. Luulitko sä keksineesi tässä jonkun uuden mahtiajatuksen?

 

[Sisulla siitä selviää]

[QUOTE="vieras";27871642]Totta kai liikkumattomat tietää mitä siitä seuraa. Aivan kuten tupakoitsijat tai sokerihiiret tietävät mitä siitä seuraa. Luulitko sä keksineesi tässä jonkun uuden mahtiajatuksen?[/QUOTE]

No en. Luulitko itse nyt laittavasi vuosisadan vastineen.

 

["heh"]

Se tuntuu olevan ihan sama mitä täällä ehdottaa, aina löytyy syy olla liikkumatta. Mutta tämä "Salille en voi mennä, mutta kotona ei voi jumpata kun ei se ole sama kuin salilla" kommentti oli kyllä kaiken huippu

 

[Scarlett O Harava]

Joskus tilanne vain on se, että ei siinä mikää sisu tms. auta. Helppo se on sanoa jos ei oo omakohtaasta kokemusta.

Ylipainoonen mä oon ollu jo vuosia, mutta jaksan silti liikkua. Mä jaksan esim. tehdä 50km pitkän pyörälenkin ja tiän usiemman normaalipainoosen joka ei ikinä tekisi tuollaasta. Mulla ei oo autoa joten kuljen yleensä kävellen tai pyörällä. Lonkka välillä vihoottelee todella pahasti ja kipu on välillä niin pahaa, että pakko pysähtyä lepuuttamaan.

Mulla on kuitenki kokemusta siitä ku kunto romahtaa ja voimia ei oo. Syöpähoidot on todella rankkoja ja fyysinen kunto laskee todella nopiaa. On kamalaa tajuta kyykistyneenä, että jalkavoimat ei enää riitäkää nostamaan ylös. Onneks olin kirjahyllyn vieres, että sain käsillä apua. Lihaskunto romahtaa yllättävän nopiaa. Suihkuskäynti vei voimia niin, että piti istua alas huilaamaan, että jaksan pukia päälle. Vuoden ikäästä lastani jaksoon pitää sylis max puoli minuuttia koska ei vain voimat riittäny pitämään liikkuvaasta lasta sylis. Ruokaa söin yhdes vaihees niin huonosti, että paino tippu 7kg reilun viikon sisällä. Lihaskunnon jo vähä palauduttua totesin 100 metrin kävelyn jälkeen, että keuhkot ei kestä lenkkiä. Keuhkoohin autto kortisoonikuuri.

Joskus tilanne vain on se, että voimat ei riitä vaikka pää sanoos, että pitää jaksaa.

 

["..."]

Joskus tilanne vain on se, että ei siinä mikää sisu tms. auta. Helppo se on sanoa jos ei oo omakohtaasta kokemusta.

Ylipainoonen mä oon ollu jo vuosia, mutta jaksan silti liikkua. Mä jaksan esim. tehdä 50km pitkän pyörälenkin ja tiän usiemman normaalipainoosen joka ei ikinä tekisi tuollaasta. Mulla ei oo autoa joten kuljen yleensä kävellen tai pyörällä. Lonkka välillä vihoottelee todella pahasti ja kipu on välillä niin pahaa, että pakko pysähtyä lepuuttamaan.

Mulla on kuitenki kokemusta siitä ku kunto romahtaa ja voimia ei oo. Syöpähoidot on todella rankkoja ja fyysinen kunto laskee todella nopiaa. On kamalaa tajuta kyykistyneenä, että jalkavoimat ei enää riitäkää nostamaan ylös. Onneks olin kirjahyllyn vieres, että sain käsillä apua. Lihaskunto romahtaa yllättävän nopiaa. Suihkuskäynti vei voimia niin, että piti istua alas huilaamaan, että jaksan pukia päälle. Vuoden ikäästä lastani jaksoon pitää sylis max puoli minuuttia koska ei vain voimat riittäny pitämään liikkuvaasta lasta sylis. Ruokaa söin yhdes vaihees niin huonosti, että paino tippu 7kg reilun viikon sisällä. Lihaskunnon jo vähä palauduttua totesin 100 metrin kävelyn jälkeen, että keuhkot ei kestä lenkkiä. Keuhkoohin autto kortisoonikuuri.

Joskus tilanne vain on se, että voimat ei riitä vaikka pää sanoos, että pitää jaksaa.

Sinähän sitten tiedät miten tärkeää se hyvä kunto meille kaikille on

 

["yhäippä"]

[QUOTE="heh";27871686]Se tuntuu olevan ihan sama mitä täällä ehdottaa, aina löytyy syy olla liikkumatta. Mutta tämä "Salille en voi mennä, mutta kotona ei voi jumpata kun ei se ole sama kuin salilla" kommentti oli kyllä kaiken huippu [/QUOTE]

Kokeile itse jumpata kotona kahden pienen lapsen kanssa niin, että se olisi oikeasti mielekästä ja tulisi treenattua kunnolla. Mun pointti on se, että en koe liikuntaa lasten kanssa sellaisena liikuntana joka kohottaisi mun kuntoa. Se ei vain ole niin tehokasta. Lasten kanssa mä liikun, mutta haluaisin harrastaa liikuntaa oikeasti.

 

[Scarlett O Harava]

[QUOTE="...";27871741]Sinähän sitten tiedät miten tärkeää se hyvä kunto meille kaikille on [/QUOTE]

No totta kai tiän, mutta kaikki ei näytä tajuavan sitä, että ei se liikkuminen ja sen onnistuminen oo mikää ittestäänselvyys ja on olemas oikeita syitä miksi se ei onnistu. Asenne "kaikki syyt on keksittyjä" on todella naurettava.

 

[sisulla siitä selviää]

[QUOTE="...";27871741]Sinähän sitten tiedät miten tärkeää se hyvä kunto meille kaikille on [/QUOTE]

Nimenomaan, terveys on kaiken perusta ja kannattaa siitä pitää kiinni niin kauan kuin voi. Tällä mun ystävällä on ollut myös syöpä, sen lisäksi et toisen vakavan taudin takia liikuntakyky oli uhattuna. Ja todnäk tää hänen omatoiminen kuntoutus vaan siirtää sitä pyörätuolia kauemmas, joskus sekin aika tulee. Mutta mun pointti oli se et hän ei luovuta ja itekki jouduin todella hakeen sitä sinniä ittestäni et sain selkäni toimivaksi. Ei ollut helppoa ja vei aikaa, mut kaikkeen tottuu, uskon siihen et se on mun sijoitus tulevaisuuteen. Mutta kun niin moni oikeasti menee vaan sieltä missä aita on matalin...

 

["..."]

[QUOTE="yhäippä";27871755]Kokeile itse jumpata kotona kahden pienen lapsen kanssa niin, että se olisi oikeasti mielekästä ja tulisi treenattua kunnolla. Mun pointti on se, että en koe liikuntaa lasten kanssa sellaisena liikuntana joka kohottaisi mun kuntoa. Se ei vain ole niin tehokasta. Lasten kanssa mä liikun, mutta haluaisin harrastaa liikuntaa oikeasti.[/QUOTE]

Olen jumpannut kotona lasten kanssa, enkä kokenut sitä mitenkään vaikeaksi. Lapset on hyviä painoja ja kasvaessaan antavat lisää tehoa treeniin. Sitäpaitsi nukkuvathan lapset päikkäreitä ja menevät aiemmin illalla nukkumaan, vain mitä? Se on asennekysymys

 

[SuzieQ.]

Monet näistä liikuntatunneilla käyvistä himoliikkkujista varmaan ovat sitä mieltä, että olet laiska sohvaperuna. Monesti tuntuu, oikeana liikuntana pidetään vain sellaista liikuntaa, jota tehdään "varta vasten".

Mulla on tullut tällainen vastaan. Kävin kerran tutustumassa yhteen kuntosaliin, kun sai käydä ilmaiseksi tutustumassa. Se nainen siellä (en tiedä ovatko ohjaajia vai mikä heidän tittelinsä on) kyseli liikkumisestani. Krroin keskiraskaasta työstäni jossa nostellaan painavia taakkoja ja kävellään kilsatolkulla. Kerroin että kuljen työmatkat kävellen tai pyörällä. (silloin oli työmatkaa 3 km suuntaansa) Kerroin vielä että lisäksi käyn pari kole kertaa kuussa uimahallissa, useamminkin kun ehdin.

Nainen oli ihan tosissaan sitä mieltä, etten harrasta ollenkaan liikuntaa, koska en käy kuntosalilla tai ryhmäliikuntatunneilla.

Enää en salille menisi, koska polvi kipeytyy useimmissa laitteissa. Kävelyssä, uinnissa tai pyöräilyssä ei kipeydy ellei tee niitä liikaa.

Jos pääsen laitoskuntoutukseen, (EDS tyyppi III/ IV) siellä tulee sitten onneksi esille mitkä muut lajit kävisi, esim. jooga tai pilates kiinnostaisivat, jos ne vaan kumikropalleni sopivat. =)

Mutta siis, en pidä itseäni sohvaperunana. Ja koska paino pysyy kunnossa ja kroppa jäntevänä iha hyötyliikunnalla, on se mielestäni sen merkki että liikun tarpeeksi.

 

[yäksis]

Minua ei liikunta kiinnosta. Se on vastenmielistä ja sattuu. Vihaan hikoilua.

Ei ole mitään tekosyitä, miksen liiku. Ihan oikea syy on se, että suunnilleen pikkukivien pureskeleminen sitruuna suupielessäkin on mukavampaa. Joudun käymään töissä, joudun opiskelemaan, joudun siivoamaan, joudun maksamaan veroja... loputtomiin inhottavia pakkohommia. Jos niistä YHDEN voin karsia pois, niin todellakin jätän liikkumatta.

 

["yhäippä"]

[QUOTE="...";27871789]Olen jumpannut kotona lasten kanssa, enkä kokenut sitä mitenkään vaikeaksi. Lapset on hyviä painoja ja kasvaessaan antavat lisää tehoa treeniin. Sitäpaitsi nukkuvathan lapset päikkäreitä ja menevät aiemmin illalla nukkumaan, vain mitä? Se on asennekysymys [/QUOTE]

Olen töissä päivät. Lapset menevät nukkumaan klo 20.30, eipä siinä vaiheessa aleta enää hikijumppaa vetämään, naapurit ei ainakaan kiittäisi, jos alkaisin hyppiä siihen aikaan. Joo jollekin sopii kotijumppa, mutta kaikille ei. Mun lapset ei ainakaan painoina halua olla, pikemminkin hyppivät edessä ja välillä kuuluu: äitiii, pyyhkimäääään, äitiii, toi kiusaa, äitiii, anna maitooo.... eli todella rentouttavaa ja tehokasta

No viiden vuoden päästä on jo ihan toinen tilanne, sitä ootellessa...

 

["vieras"]

Mulla on tullut tällainen vastaan. Kävin kerran tutustumassa yhteen kuntosaliin, kun sai käydä ilmaiseksi tutustumassa. Se nainen siellä (en tiedä ovatko ohjaajia vai mikä heidän tittelinsä on) kyseli liikkumisestani. Krroin keskiraskaasta työstäni jossa nostellaan painavia taakkoja ja kävellään kilsatolkulla. Kerroin että kuljen työmatkat kävellen tai pyörällä. (silloin oli työmatkaa 3 km suuntaansa) Kerroin vielä että lisäksi käyn pari kole kertaa kuussa uimahallissa, useamminkin kun ehdin.

Nainen oli ihan tosissaan sitä mieltä, etten harrasta ollenkaan liikuntaa, koska en käy kuntosalilla tai ryhmäliikuntatunneilla.

Enää en salille menisi, koska polvi kipeytyy useimmissa laitteissa. Kävelyssä, uinnissa tai pyöräilyssä ei kipeydy ellei tee niitä liikaa.

Jos pääsen laitoskuntoutukseen, (EDS tyyppi III/ IV) siellä tulee sitten onneksi esille mitkä muut lajit kävisi, esim. jooga tai pilates kiinnostaisivat, jos ne vaan kumikropalleni sopivat. =)

Mutta siis, en pidä itseäni sohvaperunana. Ja koska paino pysyy kunnossa ja kroppa jäntevänä iha hyötyliikunnalla, on se mielestäni sen merkki että liikun tarpeeksi.

En tiedä sinun taudistasi, mutta ainakin "normi"yliliikkuvat nivelet jos omistaa niin on erittäin tärkeää, että lihakset ovat vahvoja. Liikut selvästi paljon, mutta saatko varmasti tarpeeksi lihaksia vahvistavaa liikuntaa? Toivottavasti jooga sopisi sinulle jos sitä kerran haluaisit, venytteleminen ei yleensä yliliikkuville nivelille ole kauhean hyväksi.

 

["minnipinni"]

En jaksa lukea ketjua, mutta joku heitti, et aina pitäs erikseen lähteä liikkumaan jonnekin muualle. Ei tartte. Kotona saat tehtyä vaikka minkälaista treeniä esim. kahvakuulalla ja ihan erilaisia lihaskuntoliikkeitä ja lapsetkin voi siinä samalla ympärillä pyöriä ja osallistua olemalla vaikka lisäpainona.

Keep it simple ja kyllä onnistuu kuntoilu ihan kotonakin!

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";27871933]En tiedä sinun taudistasi, mutta ainakin "normi"yliliikkuvat nivelet jos omistaa niin on erittäin tärkeää, että lihakset ovat vahvoja. Liikut selvästi paljon, mutta saatko varmasti tarpeeksi lihaksia vahvistavaa liikuntaa? Toivottavasti jooga sopisi sinulle jos sitä kerran haluaisit, venytteleminen ei yleensä yliliikkuville nivelille ole kauhean hyväksi.[/QUOTE] "normi" yliliikkuvat nivelet ovat yhtä kuin HMS eli hypermobiliteettisydrooma, tämä EDS on pahempi, varsinkin kun minulla on yhtä paljon piirteitä tyypistä III ja IV,eli hyperobiilista ja vaskulaarisesta tyypistä.

Ehlers–Danlosin syndrooma – Wikipedia

Ja olet ihan oikeassa, lihaskunto olisi tärkeää.Olen aikanani käynyt vuosikausia salilla.Mutta nykyään aika iso ja tärkeä osa laitteista jäisi välistä tuon nivelrikon takia, eli en pysty tekemään mitään jossa samalla kuormitetaan jalkojen lihaksia ja koukistetaan polvea.

Juosta en pysty ollenkaan, polvi kipeytyy ja turpoaa sairaslomakuntoon jo kilsan juoksemisesta.Ja pallopeleissä , tanssimisessa ja aerobicissa polvi menee helposti sijoiltaan kuten muutkin nivelet, tanssiessa tuon polveni olen aikoinaan pilannut.

Uskon että saan kuntoutuskeskus Apilasta hyviä neuvoja minulle sopivan liikunnan suhteen. Täytyy vaan toivoa että minut kelpuutetaan sinne!

 

[Pinki]

Kyllähän se niin on, että kannattaa liikkua. Itse teen tallitöitä työkseni, ratsastan hevostani - viikosta riippuen, 2-3kert/vko.
Uni tulee illalla paremmin, ruoka maistuu paremmin. Aineenvaihdunta pysyy kunnossa, masennus kaikkoaa, mieli virkistyy ja entisenä läskinä voin vannoa, että liikunta laihdutti minut 125 kiloisesta alle 70kg.

Se vaan pitää aloittaa, se on kaikkein hankalinta

 

[Data]

Liikkumattomuus on hieman samanlaista kuin lihavuus. On helppo neuvoa ja teoriassa liikkuminen ja normaalipainon ylläpito on helppoa. Ihminen ei kuitenkaan ole erityisen järkevä olento vaan usein mielihalujensa orja.

Minäkin olen huomannut että keho ei tahdo enää pystyä huolehtimaan itsestään iän kertyessä, vaan sitä pitäisi alkaa huoltamaankin.

 

[Data]

[QUOTE="...";27869452]Se on valitettava tosiasia, että liikkuvan ihmisen ja sohvaperunan erottaa jo kaukaa. Kuka oikeasti haluaa olla huonoryhtinen ja huonokuntoinen kun pienillä muutoksilla voisi olla terve. [/QUOTE]

Minun mielestäni monissa tapauksissa ei erota. Esimerkiksi minua on jotkut arvelleet urheilulliseksi ulkonäön perusteella.

 

["vieras"]

No en minäkään aina käsitä Itse olen himoliikkuja, jos en viikkoon ole päässyt esim. salille alan ärsyyntyä. Työmatkan 5km usein kävelen. Minulla on kaksi vuorotyö ja 3 lasta ja hyvin ehtii liikkumaan...

 

[kotikuntoilija]

Miksi kuntoilua varten pitäisi lähteä mihinkään? Itse treenaan kotona kuntopyörällä, kahvakuulilla, käsipainoilla, levytangolla+painoilla. Ihan meidän olohuoneessa/eteisessä, missä milloinkin. Lapset 7, 4 ja 2 v. Näin olen tehnyt vuosia, mies yrittäjä ja paljon poissa kotoa. Mulla ei ole sitä puolen tunnin mahdollisuutta lähteä mihinkään, mutta pärjään näinkin ja oon sutjakassa kunnossa.

 

[Viikate]

Elämäntavaltaan aktiivisen ja liikkuvan ihmisen on usein vaikea ymmärtää sohvaperunan elämäntapaa ja itsessänikin tuon tunnistan. Läheinen ihminen liikkuu todella vähän, ylipäätään tekee todella vähän oikeastaan mitään. Töissä sentään käy, työkään ei tosin sisällä erityisesti liikkumista ja työmatkat taittuvat autolla. Kotona lähinnä tuijottaa televisiota tai istuu koneella. On itsekin usein turhautunut liikkumattomuudestaan ja saamattomuudestaan ja on jatkuvasti väsynyt, on selkävaivoja, ylipainoa jne. mutta ei vain saa tehtyä asioille mitään En tiedä miten motivoisin liikkumaan enkä kertakaikkiaan käsitä, miten ihminen kykenee viettämään vaikka useamman päivän sisätiloissa, nukkumaan puolet vuorokaudesta ja hereilläoloajan makaamaan sohvalla. Nuori, perusterve ihminen

 

["vieras"]

Itse olen entinen sohvaperuna. Nyt olen harrastanut 2,5v aktiivisesti lenkkeilyä sekä erilaisia jumppia n. 4 kertaa viikossa. Nyt tuntuu kamalalta ajatuskin että olisin tekemättä mitään.