En jaksa enää

Mä oon niin täynnä tota meidän pojan tilannetta että alta pois :headwall: Ei päivää etteikä pk:sta tulisi jotain sanomista. Milloin se on tuupannu kaveria, milloin melunnu, toisinaan ei suostu käymään nukkumaan (helposti), ja tyypillisintä on että hermostuu johonkin ja heittää leluja tms. Siirtymätilanteet yms. joissa joutuu odottamaan on ongelmallisia, koska poika turhautuu ja karkaa, kun ei jaksa odottaa vuoroaan, eikä osaa keskittyä. Hän ei vaan yksinkertaisesti tottele, vaan lähtee karkuun. Poikaa pitää vahtia koko ajan jos haluaa että hän toimii niin kuin on pyydetty.
Pahimmat päivät on silloin kun ryhmään tulee joku uusi lapsi tai aikuinen. (Tätä tapahtuu pk:ssamme viikottain). Poika kokeilee jatkuvasti rajojaan, eikä alati muuttuva ympäristö auta asiaa yhtään. Pienemmässä ryhmässä ollessaan kaikki toimii hyvin, mutta kun joutuu isompaan ryhmään alkaa hakea huomiota kaiken maailman tempauksillaan. Samanlaista käytöstä ei kotona esiinny, koska minä asetan rajat, ja pystyn vahtimaan että niitä myös noudatetaan, pk:ssa ei tähän ilmeisesti ole aikaa. Eikä meillä tosin olekaan 10-25 hlön ryhmää, enkä sellaiseksi pysty repeämäänkään vaikka kuinka yrittäisin.
Perheneuvolakäyneistä ei todellakaan ole ollut mitään apua, kaksi naista siellä vaan hymistelee joo-o, nii-i, vai niin, ompas ikävää.. mitään konkreettista apua sieltä ei ole tullut.

Ja syy miksi en jaksa: joka ikinen päivä jotain negatiivista. Mitä ihmettä teen että saan pojan rauhoittumaan?
Kiitos jos jaksoit lukea.

 

Saako rangaistuksia toisten tönimisestä ja satuttamisesta?

eikö joudu kotona odottaa vuoroaan koskaan?

 

Mun pojan kohdalla oli vähän samalailla aikoinaan.
Kerran sitten kysyin hoitajilta että onko teillä mitään hyvää sanottavaa lapsestani, ne meni aivan vaikeeksi ja rupesvat sönköttämään jotain.
Se on henkilökunnan ammattitaidottomuutta jos eivät osaa toimia lasten kanssa.

 

Toivottavasti saisitte päiväkodissa yhdessä ryhmän tätien ja johtajan kanssa mietittyä poikanne tilannetta ja yrittä keksiä siihen ratkaisua. "vilkkaille"-tapauksille voidaan yleensä järjestää tukihekilö, eli ryhmään tulee yksi ylimääräinen aikuinen joka avustaa ja pitää erityistä huolta lapsesta, keskittyy ja istuu mahdollisesti jopa lapsen vieressä ruokailuissa, yms tilanteissa joissa ongelmia ilmenee.
Toivottavasti saatte apua tilanteeseen!

 

Onko teillä tutkittu, ettei ole taustalla mitään mm. adhd:ta tai vastaavaa?? Jospa se ei ole vain tahallista kiusantekoa vaan jos taustalla onkin joku oikea ongelma??

:hug:

 

Onko mitään tutkimuksia ehdotettu, tai esim toimintaterapiaa, saattaa olla ihan oikeasti, ettei pysty keskittymään ja on vilkas ja impulsiivinen

 

Rehellisesti sanottuna en tiedä pk:n käytäntöä, joutuuko edes pyytämään anteeksi.
Ja siis tuo töniminen on syy-seuraus-toimintaa eli jos kaveri tulee sotkemaan leikit, ottamaan leluja niin tönäisee. Tai jos kaveri tekee jotain luvatonta niin meidän poika menee ja tönäisee sen pois ja sanoo ei niin saa tehdä. (Ei osaa ajatella että toista voi sattua se tönäisy). Ei siis kiusallaan töni toisia.
Joutuu odottamaan vuoroaan kotona, mutta kotona hän ei pääse karkailemaan sillä tavoin kun pk:ssa - siellä kun on se 10 vuoron odottajaa.

 

Minkä ikäinen sun poika on?

 

Kehoitan kokemuksesta lämpimästi: pyri yhteistyöhön hoitajien kanssa. "Luu kurkkuun" -linja saa aikaan vain sen, että lapsesi ei saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Ei taatusti ole helppoa ottaa vastaan aina negatiivista palautetta, mutta jos saatte tilanteen haltuun nyt, niin koulussa on helpompaa.
Lapsi tarvitsee kuitenkin positiivista palautetta sekä kotona että päiväkodissa, joten ei ole kohtuutonta pyytää sitä hoitajilta.

 

Poika on vasta 4v, joten ymmärtääkseni adhd-tutkimukset eivät ole ajankohtaisia vielä. Pk:n henkilökunnan kanssa olemme keskustelleet asiasta useamman kerran, mutta tuloksetta, sillä pk:ssa on miltei jatkuvasti henkilökuntavajetta, eikä ryhmässä oleva avustaja silloin ehdi auttamaan näitä vaikeita tapauksia, koska joutuu paikkaamaan vajetta. On koitettu sopia erilaisia keinoja ja tehdä pojalle vankkoja rutiineja ja rajoja, joista koko henkilökunnan pitäisi pitää kiinni, mutta kiireessä he eivät ehdi vahtimaan noudatetaanko sääntöjä, ja silloin - arvaatte varmaan - koko homma vesittyy.

 

Kehoitan kokemuksesta lämpimästi: pyri yhteistyöhön hoitajien kanssa. "Luu kurkkuun" -linja saa aikaan vain sen, että lapsesi ei saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Ei taatusti ole helppoa ottaa vastaan aina negatiivista palautetta, mutta jos saatte tilanteen haltuun nyt, niin koulussa on helpompaa.
Lapsi tarvitsee kuitenkin positiivista palautetta sekä kotona että päiväkodissa, joten ei ole kohtuutonta pyytää sitä hoitajilta.

Tässä on nyt vuoden verran jo koitettu jos jonkinlaista yhteistyötä, mutta mulla alkaa olla keinot ja konstit ja jaksaminen loppu, kun ainut palaute mitä tulee on negatiivista. En todellakaan tiedä, mitä voisin enää tehdä, jotta tilanne saataisiin helpommaksi.