En jaksa enää ilman ystäviä...

Mikä minussa on vikana...ei ainuttakaan kunnon ystävää. Kyllä jokainen ihminen tarvitsisi edes yhden, mulla ei ole sitäkään. Muutama kaveri, ja niillekin olen pelkkä kuuntelija, ei niitä minun asiat kiinnosta. Voimat on ihan lopussa, ei sitä ilman ystävyyttä tunnu jaksavan Pelkään, että romahdan lopullisesti...

 

Onko sulla puolisoa? Mun paras kaveri on oma puoliso. Ei mullakaan sen kummemmin mitään bestiksiä ole.

 

ja täällä toinen;( mutta usko pois, siihen tottuu että ei ole ketään.. ja nykyään en osaa enää ketään kaivatakkaan

 

Tulee niin surullinen olo kun lukee tuollaista. Kaikki me tarvitaan ystäviä...

 

ap on niin monta jotka on samassa tilanteessa, haleja missäpäin suomea asut??

 

karsi tapaamisia ystävien kanssa jotka kasaavat vain omat murheensa sun niskaas... mene vaikka jollekin kansalaisopiston kurssille ja etsi uusia ystäviä joiden kanssa alusta asti pidät tasapainossa tuon asioiden jakamisen... hirveen vaikee elvyttää sellaista ystävyyttä jossa toinen vaan käyttää omana terapeuttinaan ja pui vaan omia asioitaan ja sitten sun asiat kuitataan parilla sanalla...

 

täällä myös yksi jolla ei ole ainuttakaan kunnon ystävää..jokunen tuttu on mutta ei ystävää jolle voisi puhua kaikesta ja käydä vaikka kahvilla.

 

Ap, ihan kuin itse olisin kirjoittanut tuon tekstin.

 

Mikä minussa on vikana...ei ainuttakaan kunnon ystävää. Kyllä jokainen ihminen tarvitsisi edes yhden, mulla ei ole sitäkään. Muutama kaveri, ja niillekin olen pelkkä kuuntelija, ei niitä minun asiat kiinnosta. Voimat on ihan lopussa, ei sitä ilman ystävyyttä tunnu jaksavan Pelkään, että romahdan lopullisesti...

Eikö sulla ole ikinä ollut? Vai onko ne häninneet johonkin?

 

Onko sulla puolisoa? Mun paras kaveri on oma puoliso. Ei mullakaan sen kummemmin mitään bestiksiä ole.

Kyllä on. Onneksi! Mutta kyllä sitä kaipaa sellaista erilaista ystävyyttä. Minun ja miehen välinen ystävyys ei ole sama asia, kuin mitä olisi minun ja jonkun naisen välinen ystävyys. En osaa nyt paremmin selittää

 

täälläkin yksi jolla ei ole parasta kaveria tai niitä OIKEITA ystäviä...
Aviomies on mutta ei oman aviomiehen kanssa jutella tyttöjen juttuja jne...

Surullistahan tää on mutta tässä sitä vaan ollaan.

Kavereita on pari mutta ei kunnollisia.. :/

 

Mikä minussa on vikana...ei ainuttakaan kunnon ystävää. Kyllä jokainen ihminen tarvitsisi edes yhden, mulla ei ole sitäkään. Muutama kaveri, ja niillekin olen pelkkä kuuntelija, ei niitä minun asiat kiinnosta. Voimat on ihan lopussa, ei sitä ilman ystävyyttä tunnu jaksavan Pelkään, että romahdan lopullisesti...

Eikö sulla ole ikinä ollut? Vai onko ne häninneet johonkin?

On ollut...hän meni naimisiin ja ystävyytemme katkesi=(

 

ap on niin monta jotka on samassa tilanteessa, haleja missäpäin suomea asut??

Asun oulussa..

 

Mikä minussa on vikana...ei ainuttakaan kunnon ystävää. Kyllä jokainen ihminen tarvitsisi edes yhden, mulla ei ole sitäkään. Muutama kaveri, ja niillekin olen pelkkä kuuntelija, ei niitä minun asiat kiinnosta. Voimat on ihan lopussa, ei sitä ilman ystävyyttä tunnu jaksavan Pelkään, että romahdan lopullisesti...

Eikö sulla ole ikinä ollut? Vai onko ne häninneet johonkin?

On ollut...hän meni naimisiin ja ystävyytemme katkesi=(

Voi ei no tuo ystäväsi ei kylläkovin kauniisti toiminut...Kaikki tarvitsisivat sellaisen ystävän, kenen kanssa suhde toimisi tasapuolisesti. Voimia!

 

Kiitos!

 

ja täällä toinen;( mutta usko pois, siihen tottuu että ei ole ketään.. ja nykyään en osaa enää ketään kaivatakkaan

Olen osittain tottunutkin. Kai minun on vaan hyväksytävä, ettei niitä ole ja elettävä näin.

 

sama homma... :/ laita yv jos haluut kirjoitella.. Samalla suunnalla asustellaan..