En jaksa enää tota poikalasten pitämistä arvokkaampina..

[samaa ajatellut]

Niin, juuri tuota tarkoitin. Pojat saavat koulussa enemmän huomiota,kun mölisevät. Saavat lyödä toisia lapsia, koska se oikeus kuuluu pojille, saavat tehdä vaikka sun mitä kun ovat poikia. Tätä minä en halua tukea. Tyttö saa helpommin olla poikamainen. Saa pelata jalkapalloa jos tahtoo. Saa leikkiä poikaporukassa, saa käyttää poikein värisiä vaatteita. Tämä on mielestäni hyvä asia. Poikienkin pitäisi mielestäni saada ylittää perinteiset rajat, mutta se on vaikeaa edelleen. Minusta siinä on valtava haaste, että pojat saisivat olla edes yhtä tyttömäisiä kuin tytöt saavat olla poikamaisia.

En väitä, että kasvattaisin tytöistäni sukupuolettomia. He saavat olla tyttöjä, mutta haastan heidät tasa-arvoisuuteen. Se ei ole kovin vaikeaa. Poikien feminiinisyyden tukeminen olisi minulla tosi haasteellista. Monille miehille on vaikeaa pukea vaaleanpunaista puseroa päälle. Naisille ei ole vaikeaa pitää unisex-vaatteita tai vaikka Hankkijan lippistä. Kuvittelepapojalle HM:n kruunupanta ja Hello Kitty -pusero.

 

[vierailija]

Itsellä yksi kumpaakin "sorttia" eikä kukaan koskaan asettanut paremmuusjärjestykseen. Joitakin sukupuolittuneita käsityksiä olen kyllä korjaillut, eli meillä molemmat leipovat, siivoavat ja laittavat ruokaa (sen mitä siis iän myötä osaavat) ihan siinä kuin ajavat traktoria, mönkijää ja pelaavat futista.

Ehkä osasyy voi olla, että meiltä oli vanhoillisemman puolen (miehen suku) turha odottaa suvunjatkajaa, sillä mies otti avioituessamme minun sukunimeni ;D

 

[vieras]

Ohimennen totean, että tutkimusten mukaan nainen ei voi "tehdä" sitä poikalasta vaan sukupuoli on siittiöstä kiinni.

 

[vieras]

Kari Uusikylä: lahjakkaiden kasvatus

Reisin mukaan vaikuttavat tyttöjen alisuoriutumiseen mm. stereotyyppiset sukupuolisoorlit ja ne monimerkityksiset viestit, joita mm. lehdistö ja mainonta väilttävät. Tytön ei esim. sovi olla aktiivinen. Kyselevät javastaanväittävät työttö leimataan helposti röyhkeäksi ja epäkohteliaaksi, myös epänaiselliseksi.

On merkkejä siitä, että tyttöjen menestyminen matematiikassa paranee, jos luokkatoverit ova etupäässä tyttöjä ja opettaja nainen. Callahanin (1990) mukaan se, että luokalla on paljon tyttöjä, vapauttaa tytöt "epänormaaliuden tunteesta".

Bellin mukaan alkavat monipuolisesti lahjakkaat tytöt noin kymmevuotiaina menettää itseluottamustaan, tulla itsekriittisiksi ja alnetaa vaatimustasoaan sopeutuakseen sovinnaisiin sosiaalisiin odotuksiin. Alisuoriutuminen on vähitellen yhä yleisempää;h uipussaan se on noin 12-15-vuotiailla. Seuraavassa tyypillisä valintoja, joiden kanssa tytöt joutuvat tekemisiin:

TYTTÖJEN KUUSI VALINTAA
1. älykäs vai sosiaalinen?
perinteisen käsityksen mukaan on parempi, että tyttö on sosiaalinen ja suosittui kuin liian älykäs.

2. hiljainen vai itseään korostava?
tutkimus on osoittanut, että tytöt kiittävät menestyksestään ulkoisia tekijöitä, kuten onnea tai muiden apua. Pojat taas ajattelevat, että menestys johtui kovasta työstä tai omasta lahjakkuudesta.

3. epäonnistuminen tai täydellisyys?
tyttöjen taipumus perfektionismiin on todettu monissa tutkimuksissa tytöt odottavat itseltään täydellisiä suorituksia eri kouluaineissa ja tulkitsevat pienenkin epäonnistumisen heikkokkyisyydeksi.

4. kauneus vai rumuus?
varsinkin mainonta ruokkii käsitystsä isitä, että naisen on menestyäkseen oltava kaunis. tytöt ovat varhain tietoisia ja kiinnostuneita ulkonäöstään ja arvelevat, että se on elämässä menestyäkseen kannalta tärkeämpi kuin ponnistuelu

5. aktiivinen vai passiivinen?
Pojat vaativat opetajalta enemmän huomiota kuin tytöt. Opettajat rankaisevat tyttöjä liiasta osallistumisesta ja tiukasta omien mielipiteiden puolustamisesta; passiivisuutta he sen sijaan palkitsevat. NÄin tytöt oppivat alistumaan apssiivisen myötäilijän rooliin.

6. sopeutua vai tulla rangaistuksi?
Monet naistutkijat korostavat sitä, että tyttöjen on viisainta sopeutua vallitseviin oloihin. Vaihtoehtona on ympäristön antama rangaistus, yleensä paheksunta ja epäsuosio.

Bellin mukaan tytöt tarvitsevat jatkuvaa ohjausta tullakseen tietoisiksi edellä luetelluistas ongelmista; heidät on saatava vakuuttuneiksi siitä, että tytölläkin on oikeus käyttää lahjojaan ja menstyä. Kun tytöt nyt kysyvät, mitä vikaa heissä on, heidät pitäisi saada kysymään, mitä vikaa on ympräistössä ja miten tilannetta voidaan muuttaa.

 

[niin]

Minulla tyttö ja poika. Kummatkin ovat ihan yhtä arvokkaita, riippumatta sukupuolesta. Muistan itsekin kun kuopus syntyi, kun monet sanoivat, että ompa hyvä kun nyt saitte sen pojan. Tuntui pahalta. Ihan kuin tyttäreni olisi jotenkin huonompi.

 

[vieras]

kaikki edellä mainitut kuusi kohtaa liittyvät siihen, että lapset kasvatetaan aivan pienestä saakka eri tavalla. Tytöistä tulee täydellisyyden tavoittelijoita, koska heiltä vaaditaan paljon enemmän jo vauvasta saakka. Pojilta ei vaadita mitään. Sekä käyttäytymisen että suoriutumisen osalta tytöiltä vaaditaan paljon. Näin tytöt oppivat vaatimaan itseltän paljon. Tytöille ei anneta huomiota ryhmässä, jossa on sekä poikia että tyttöjä.

Näin tytöt oppivat siihen, etttä ovat huonompia ja heidän kuuluu jäädä taustalle.

Näin alun alkaen yhtä älykkäät tytöt alkavat murrosiässä viimeistän tehdä valintoja, jotka rajaavat heiltä monia aloja myöhemmin. (valitaan esim lyhyt matematiikka, vaikka "tytöt selviävät matematiikan testeissä yhtä hyvin kuin pojat noin 9-13-vuotiaaksi" (kari uusikylä)

 

[mie]

Meillä sitten on 4 poikapuolen edustajaa.Aivan ihania persoonia kaikki ja jokaisesta olen iki onnellinen.Meillä myös sukulaiset ovat tivanneet,että koskas se tyttö tulee ja tästä viimeisestä,että jospa teille nyt se tyttö sitten vihdoin tulisi.En jaksanu uteleutia ja mietiskelyjä ja kysyin heti ultrassa kumpi siellä on kuten edellisistäkin ja poikahan siellä köllötteli.Sain sitten sukulaisten suut suppuun.
Täytyy kyllä myöntää,että olisi kiva ollut saada tyttöenergiaa tähänki huusholliin omani lisäksi,mutta täytyy nyt tyytyä tähän.Sen verta äkäinen tyyppi tämä vauveli on,että lisää meille tuskin enää tulee ja sitäpaitsi poika se olisi varmaan viimeinenkin.
Nyt kun 4 lasta sukulaiset ovat lopettaneet kyselyt ,että koskas tyttö tullee,kun meille ei enää tule lapsia.Kyllä näissä neljässä riittää puuhaa ja ikääkin alkaa olla je sen verran,että ei mopolla mahdottomuuksiin...

 

[vieras]

Tytölle ei sallita samaa aggressiivisuutta kuin pojalle, se kitketään pienestä saakka pois.

Sen vuoksi tytöt kiusaavat piilossa. Henkisesti piikittelemällä.

Jos tytöt ja pojat kasvatettaisiin samalla tavalla, pojille ei sallittaisi yhtään enempää kuin tytöillekään huonoa kätöstä.

 

[vieras]

On aivan normaalia sanoa, että "nämä meidän pojanviikarit on tällaisia ja tällaisia". jos tyttöjen äiti sanoisi vastaavaa, mitä ajattelisit?

Meillä on käynyt perheitä, joiden lapset saivat kiipeillä seinille koska olivat poikia. "eihän pojan voi odottaa käyttäytyvän tai istuvan paikoillaan" Miten koskaan oppisi jos asenne syntymästä saakka se, että se on mahdottomuus?

Tytöltä odotettaisiin käytöstä vauvasta saakka.

 

[nöttiäinen]

:hug: Kerro heille totuus. Josko he sitten näkisivät lapsiensa arvon sukupuoleen katsomatta.

Näin. Sen kerran kun lapsensa menettää (mulla tosin erilainen menetys kuin sulla) niin lapsi on arvokas sukupuoleen katsomatta. Kaikki ei ymmärrä eikä osaa kuvitella mitään ja tahtomattaan ja tietämättään loukkaavat sanoillaan. Mutta kukapa sitä heti kaikille on omia asioita kertomassa...

:hug:

 

[vieras]

ap, mulla on NELJÄ tyttöä ja voit arvata, että kuulen noita "pitäis teillä se poika olla..."-puheita kuulen...mäkin olen menettänyt esikoiseni, pojan (ja tästä ei kovin moni mun puisto-ym. tuttavuuksista tiedä) ja pahalta se tuntuu. Jokainen lapsi on arvokas ja rakas sukupuoleen katsomatta!

 

['Siis mitä??]

Mä ymmärrän sen et vanhat sukupolvet eriarvoistaa tytöt ja pojat mut siis häh, minkä ikäistä porukkaa tänne ketjuun on oikein kirjoittanu???? Ite oon kolmikymppinen ja mä oon aina halunnu tyttöjä ja kokenut jo lapsesta lähtien et ne on onnellisia kun saavat tyttöjä... en osaa sanoa mistä johtuu, ehkä siitä et oon ollu jo pienestä pitäen villi, itsepäinen ja feministi ajatuksissani. Mulla on veli ja mä olen aina ollu se meidän perheen vilpertti ja veli se kiltti poika joka rauhoittaa siskoa.

Kun tulin raskaaksi mä niiiiiiiiiiiiiiiiin toivoin tyttöä ja olihan se pettymys siinä vaiheesa kun poika näkyi ultrassa. Mutta kun sain oman lapsen en voi sanoa et olis mikään pettymys et on poika. Sukulaiset toivoi poikaa (niinku tähän ketjuun sopii) mut mä tein kyllä kaikille selväksi et halusin tytön. Saimme toisen lapsen ja nyt mulla on se tyttö!! Rakastan molempia lapsiani ja me mieheni kanssa kasvatamme heidät samalla lailla. Meinaan kannustaa tyttöä kaikkiin leikkeihin ja poikaani myös. Pojallamme on paljon vaaleanpunaisia paitoja ja punaista muutenkin (ovat kyllä ihan poikien vaatteita, ei rimpsut ja rusetit sovi pojan vaatteisiin ja meinaan välttää niitä tytönkin vaatteissa jos mahdollista). Tytölle hankitaan sinistä ja vaaleansinistä. Haluaisin ehkä vielä kolmannen lapsen mut haluisin tietenkin taas tytön... taidetaan jättää tähän ja keskittyä kasvattamaan näistä tasa-arvoisia ja ennakkoluulottomia ihmisiä.

 

[Siis mitä??]

ap, mulla on NELJÄ tyttöä ja voit arvata, että kuulen noita "pitäis teillä se poika olla..."-puheita kuulen...mäkin olen menettänyt esikoiseni, pojan (ja tästä ei kovin moni mun puisto-ym. tuttavuuksista tiedä) ja pahalta se tuntuu. Jokainen lapsi on arvokas ja rakas sukupuoleen katsomatta!

Niin, sitä vielä et mä olisin aina toivonu kolme tai neljä tyttöä. Mun mielestä sä oot maailman onnellisin et sulla on neljä ihanaa tyttöä, olen pahoillani esikoisesi puolesta, lapsen menettäminen on varmasti kamalinta mitä on, oli se sitte tyttö tai poika.

 

[vieras]

Mä ymmärrän sen et vanhat sukupolvet eriarvoistaa tytöt ja pojat mut siis häh, minkä ikäistä porukkaa tänne ketjuun on oikein kirjoittanu???? Ite oon kolmikymppinen ja mä oon aina halunnu tyttöjä ja kokenut jo lapsesta lähtien et ne on onnellisia kun saavat tyttöjä... en osaa sanoa mistä johtuu, ehkä siitä et oon ollu jo pienestä pitäen villi, itsepäinen ja feministi ajatuksissani. Mulla on veli ja mä olen aina ollu se meidän perheen vilpertti ja veli se kiltti poika joka rauhoittaa siskoa.

Kun tulin raskaaksi mä niiiiiiiiiiiiiiiiin toivoin tyttöä ja olihan se pettymys siinä vaiheesa kun poika näkyi ultrassa. Mutta kun sain oman lapsen en voi sanoa et olis mikään pettymys et on poika. Sukulaiset toivoi poikaa (niinku tähän ketjuun sopii) mut mä tein kyllä kaikille selväksi et halusin tytön. Saimme toisen lapsen ja nyt mulla on se tyttö!! Rakastan molempia lapsiani ja me mieheni kanssa kasvatamme heidät samalla lailla. Meinaan kannustaa tyttöä kaikkiin leikkeihin ja poikaani myös. Pojallamme on paljon vaaleanpunaisia paitoja ja punaista muutenkin (ovat kyllä ihan poikien vaatteita, ei rimpsut ja rusetit sovi pojan vaatteisiin ja meinaan välttää niitä tytönkin vaatteissa jos mahdollista). Tytölle hankitaan sinistä ja vaaleansinistä. Haluaisin ehkä vielä kolmannen lapsen mut haluisin tietenkin taas tytön... taidetaan jättää tähän ja keskittyä kasvattamaan näistä tasa-arvoisia ja ennakkoluulottomia ihmisiä.

Eriarvoisuus on niin syvällä, niin automaattista, että sitä ei hevin huomaa.

Tytöt on syntinen sukupuoli, tyttöjen seksuaalisuus on jotain hävettävää. Poikien ei.
Haukutaanko poikia huoraksi? Miksi tyttöjä?

Kaikki sananlaskut ja sanoonnat puhuu pojista.
miehen mittainen (sanon itse naisen mittainan)

miehen on tehtävä mitä miehen on tehtävä (sanon itse naisen on tehtävä mitä naisen on tehtävä)
miehen työ (sanon naisen työ)

 

[vieras]

Mä kyllä sanoisin Ap:n asemassa puistoäideille ihan töksäyttämällä ton asian, menis suut suppuun ehkä! Todella pahoillani olen myös poikasi menetyksestä! Lapse menetys on aivan varmmasti kamalinta mitä kenellekään voi tapahtua.
Omat tyttöni ovat toivottuja, kakkosestakin HALUTTIIN tyttö ja ultrassa kun se vahvistui niin oli kyllä hyvä fiilis...Uskomatonta et nykyäänkin vielä ajatellaan noin suppeasti, vaikka Suomen presidenttikin on ollut jo vuosia nainen!

 

[Elämänlanka]

Haleja ap:lle! Itsekin yhden lapsen menettänyt.
Tuosta tyttö-poika -jutusta olen täysin samaa mieltä. Meillä neljä tyttöä ja yksi poika, niin että poika on nuorin. Suvussa on kaikilla kaksi lasta ja kun minä odotin kolmatta, saatiin se anteeksi, kun pitihän meidän sitä poikaa yrittää. Näin sanoi anoppikin, joka itse on saanut ensin viisi tyttöä ja sitten neljä poikaa. Tuli kolmas tyttö, neljäs tyttö ja suku oli kauhuissaan! Viidettä kun odotin, ajattelin että jos voisin niin anopin kiusallakin tekisin viidennenkin tytön!
Lapsia olisin halunnut lisää pojaan jälkeenkin mutta tuli ero. Musta on ihana katsella noita tyttöjäni (22, 20 ja 17, enkelityttö olisi nyt 18) jotka ovat niin läheisiä keskenään. Tänäänkin ovat tulossa hiihtolomalle kotiin ja oikein odotan sitä puheen pulpatusta, naurua ym.
kun vaihtavat kuulumisiaan.
Kun tytöt olivat pieniä anoppi aina sanoi, että ovat nuo edes terveitä ja kilttiä (vaikka ovatkin vaan tyttöjä)! Minä näin aina punaista mutta en vanhalle ihmiselle tohtinut sanoa suoria sanoja. Muille kyllä sanoin. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon...

 

[vieraana]

Jotenkin kristinusko on iskostanut syvälle tytön huonommuuden ja syntisyyden.

ESim täällä palstalla mammat sallivat ison miehen mennä naisten puolelle äidin kanssa, mutta puolta pienempi tyttö saa mennä yksin naisten puolelle, jos on isän kanssa uimassa.l

Kai siinä on jotain, että tyttö nähdään syntisenä ja pahana ja poika on vaan viaton ja suora. Naisessahan on aina vika, ja äidissä. Miehissä ei koskaan.

Ei tämä maailma ole tasa-arvoinen ollenkaan. Poikiin sijoitetaaan tutkimusten mukaan enemmän rahaa, ja heille ostellaan kehittäviä juttuja, koneita ym. tekniikkaa, elektroniikkaa. Tytöt joutuvat, ainakin suurperheissä tehdä sikana puuduttaavaa lastenhoito ja kotityötä siinä kuin isot pojat saavat kulkea ulkona ja syljeskellä kattoon.

Edelleen pojilta ei odoteta samaa vastuullisuutta ja hyvää käytöstä. Heitä passataan kouluun ja tehdään kaikki valmiiksi. Silti heitä pidetään lahjakkaampana, vaikka lahjakkuustutkimukset todistavat, että eroja ei ole. No, koska pojilta ei odoteta läksyjen lukua tai ahkeruutta, he yleensä keskittyvät enemmän johonkin yhteen tiettyyn juttuun ja ovat sitten ehkä parempia siinä yhdessä pienessä jutussa, kun taas vastuuntuntoiset tytöt, joilta jo pienestä odotetaan paljon, tekevät kaiken hyvin ja täydellisesti, eivätkä siten ehdi panostaa siihen yhteen juttuun tai harrastukseen.

Vai niin... no mullapa ei ole aikaa eikä haluja "passata" mun kolmea poikaani.
Myös tekevät kotihommia, tiskaavat jne.

Mielipidekysymys tuokin... jos joku sukupuoli alkaa noin vaivaamaan, katsokaa kunnolla peiliin!

 

[vieras]

Sain lapsuudessani LAPSENkasvatuksen, en tytön. Koko kouluaika oli vaikeaa, sillä olin juuri kuvatunlainen äänekäs ja "epäkohtelias" tyttö, joka ei voinut ymmärtää, ettei minun mielipidettä haluttu kuulla. Yllättäen viimeisellä luokalla olin kokonaan tyttöluokassa ja ensimmäistä kertaa koulussa minut hyväksyttiin sellaisena kun olen, sillä sain vetää luokan "pojan" roolin"! Yllättävää kyllä en ollut siis sopeutunut 12 kouluvuoden aikana varmaan sen takia, että kotona minua aina kohdeltiin lapsena, jolta vaadittiin samalla sukupuolesta riippumattomia töitä ja tehtäviä.

Esikoista odottaessani toivoin kovasti tyttöä, mutta poikahan sieltä tuli. Nyt toivon toista poikaa vain koska uskon oman (mielestäni onnistuneen ) kasvatukseni olleen sukupuoletonta kun kaikki lapset olivat samaa sukupuolta eli tyttöjä. Tällöin vanhempani automaattisesti eivät jakaneet meitä tyttöihin tai poikiin vaan saimme/jouduimme olemaan puhtaasti vain lapsia. Eli uskon samaa sukupuolta olevien lapsien kasvatuksen olevan myös helpompaa, oli se sukupuoli sitten tyttö tai poika.

 

[Siis mitä??]

Meillä tuttavapiirissä perheitä, joissa on monta samaa sukupuolta olevia lapsia. Siis oon ihan kauhea ihminen mut mua kyllä harmittaa kun poikaperheissä pojat saa tehdä vieraillekin mitä tahansa. Just käytiin kylässä sellaisessa ja vanhin poika suorastaan repi mun vaatteita ja vanhemmat puuttui siihen vasta tosi myöhäisessä vaiheessa. Jos olisin kehdannut niin olisin ojentanut tuota lasta jo aiemmin mjut aattelin et vanhemmat komentaa ku istuvat vieressä.

Tyttöperheissä neidit on puettu nätisti vaaleanpunaiseen ja siellä vaan toivotaan seuraavasta lapsesta poikaa ja huokaistaan et no on nää tytöt varmaan kiltimpiä. Mä en todella usko et mun tyttöni on kiltti ja rauhallinen ja poika villi ja vauhdikas. Lapsilla on omat persoonat ja ovat sen mukaisia!

 

[FionaFauna]

Onpas mielenkiintoisia mielipiteitä tässäkin ketjussa. Vaikka itse pitää lapsia ihan tasa-arvoisina niin tässä huomaa, kuinka paljon on vastakkaisia näkemyksiä.

Meidän suvussa on ehkä enemmän sellaista "girl power"-meininkiä, vanhempi väki leimaa pojat räkänokiksi, joista tulee vähintään juoppoja aikuisina. Tämä on tietysti vähän kieli poskella heitettyä, mutta kyllä aika moni sukulainen taitaa näin oikeasti ajatellakin, että tytöt on fiksuja ja huolehtivat niistä "tyhmistä" pojistakin samalla. Minusta vähän kieroutunutta ajattelua..

Mutta ei se kyllä ole niin, että pojat menevät ja toheltavat ja tytöt eivät. Eiköhän se ole enemmän temperamentista kiinni kuin lisääntymiselimistöstä.

Kannustaisin kaikkia lasten kohdalla sukupuolisyrjintää kohtaavia sanomaan ihan suoraan mielipiteensä. Siinä rytäkässä voi joku täti tai setä harmistua, mutta mitäpä tuosta.

 

[vierailija]

Puistossa käynti on alkanut ahdistamaan. Meitä käy tossa lähipuistossa muutaman äidin porukka lapsosineen. Kaikilla heillä on vähintään kaksi lasta, jokaisessa perheessä sekä tyttöjä että poikia.

Nyt on jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi muodostunut tyttö- ja poikalapset. On kummallista, miten lähes kaikki pitävät poikia parempina lapsina, esim. yksi kertoi kun miehen isä oli niin ikionnellinen kun pojanpoika oli hiihtolomalla siellä kylässä (perheessä myös kolme tyttöä ja hekin olivat olleet mummulassa), toinen sanoi että me ollaan saatu ensin poika ja sitten tyttö, niin kuin sen PITÄÄ mennäkin, yksi toivoo tulevasta lapsestaan poikaa jne..

Meidän perheessä on kaksi tyttöä. Vuosia sitten, ennen kuin muutettiin tälle alueelle, meidän pieni esikoinen nukkui pois. Hän oli poika. Kaipaan häntä valtavasti, sydäntä puristaa kun ajattelen pienokaistani. Itse en missään nimessä pidä lapsen sukupuolta tärkeänä, vaan olen äärettömän kiitollinen että kaksi lapsistani on elossa. Puistossa käyvät mammat ova sanoneet muutamaan kertaan, että jospa teillekin vielä joskus syntyisi se poika.. Itkua olen pidätellyt noiden kommenttien jälkeen.

Pitäiskö joskus täräyttää totuus kaikille päin naamaa?

Minä ainakin täräyttäisin! Jos ihmisten kommentit ovat satuttaneet asian kertominen voi helpottaa ainakin omaa oloa.

 

[HelloShitty]

mä ootan neljättä tyttöä ja olen enemmän kuin tyytyväinen. ei harmita yhtään ettei tuu poikaa. eikä ulkopuolisetkaan oo kommentoinu sitä negatiivisesti. mulle se nyt on muutenkin ihan sama mitä mieltä muut ovat. me ollaan tyytyvisiä ja se riittää. :heart:

 

[pojan äiti]

Puistossa käynti on alkanut ahdistamaan. Meitä käy tossa lähipuistossa muutaman äidin porukka lapsosineen. Kaikilla heillä on vähintään kaksi lasta, jokaisessa perheessä sekä tyttöjä että poikia.

Nyt on jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi muodostunut tyttö- ja poikalapset. On kummallista, miten lähes kaikki pitävät poikia parempina lapsina, esim. yksi kertoi kun miehen isä oli niin ikionnellinen kun pojanpoika oli hiihtolomalla siellä kylässä (perheessä myös kolme tyttöä ja hekin olivat olleet mummulassa), toinen sanoi että me ollaan saatu ensin poika ja sitten tyttö, niin kuin sen PITÄÄ mennäkin, yksi toivoo tulevasta lapsestaan poikaa jne..

Meidän perheessä on kaksi tyttöä. Vuosia sitten, ennen kuin muutettiin tälle alueelle, meidän pieni esikoinen nukkui pois. Hän oli poika. Kaipaan häntä valtavasti, sydäntä puristaa kun ajattelen pienokaistani. Itse en missään nimessä pidä lapsen sukupuolta tärkeänä, vaan olen äärettömän kiitollinen että kaksi lapsistani on elossa. Puistossa käyvät mammat ova sanoneet muutamaan kertaan, että jospa teillekin vielä joskus syntyisi se poika.. Itkua olen pidätellyt noiden kommenttien jälkeen.

Pitäiskö joskus täräyttää totuus kaikille päin naamaa?

Minä ainakin täräyttäisin! Jos ihmisten kommentit ovat satuttaneet asian kertominen voi helpottaa ainakin omaa oloa.

ja lisäys vielä äskeiseen: En lähtisi itse tuollaiseen keskusteluun ovatko tytöt vai pojat parempia. Minusta se on äärimmäisen tyhmää tasa-arvoa kun kannatan.

 

[vieras]

Puistossa käynti on alkanut ahdistamaan. Meitä käy tossa lähipuistossa muutaman äidin porukka lapsosineen. Kaikilla heillä on vähintään kaksi lasta, jokaisessa perheessä sekä tyttöjä että poikia.

Nyt on jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi muodostunut tyttö- ja poikalapset. On kummallista, miten lähes kaikki pitävät poikia parempina lapsina, esim. yksi kertoi kun miehen isä oli niin ikionnellinen kun pojanpoika oli hiihtolomalla siellä kylässä (perheessä myös kolme tyttöä ja hekin olivat olleet mummulassa), toinen sanoi että me ollaan saatu ensin poika ja sitten tyttö, niin kuin sen PITÄÄ mennäkin, yksi toivoo tulevasta lapsestaan poikaa jne..

Meidän perheessä on kaksi tyttöä. Vuosia sitten, ennen kuin muutettiin tälle alueelle, meidän pieni esikoinen nukkui pois. Hän oli poika. Kaipaan häntä valtavasti, sydäntä puristaa kun ajattelen pienokaistani. Itse en missään nimessä pidä lapsen sukupuolta tärkeänä, vaan olen äärettömän kiitollinen että kaksi lapsistani on elossa. Puistossa käyvät mammat ova sanoneet muutamaan kertaan, että jospa teillekin vielä joskus syntyisi se poika.. Itkua olen pidätellyt noiden kommenttien jälkeen.

Pitäiskö joskus täräyttää totuus kaikille päin naamaa?

Minä ainakin täräyttäisin! Jos ihmisten kommentit ovat satuttaneet asian kertominen voi helpottaa ainakin omaa oloa.

ja lisäys vielä äskeiseen: En lähtisi itse tuollaiseen keskusteluun ovatko tytöt vai pojat parempia. Minusta se on äärimmäisen tyhmää tasa-arvoa kun kannatan.

Mutta kun ei sukupuolia pidetä samanarvoisena. Tyttöjä ja heidän luontaisia kiinnostuksia pidetään huonona.

Monilla tytöillä tulee prinsessavaihe päälle. Mutta- tämä on mammojen mielestä huonompi homma. Mammat inhoavat sitä, mitä jotkut tytöt luonnollisesti arvostavat: kauneus, kiltteys, prinsessamaisuus, hyvyys. Sitä halveksitaan. tässäkin ketjussa on halveksivasti puhuttu ruseteista.

Mutta poikien tekniikkaa ihaillaan. Moniko sijoittaa tyttöjen prinsessamaisuuteen saman verran rahaa ja innostusta ja ylpeyttä kuin poikien tekniikkaan? poikien tekniikka on tuhonnut maailman ja maapallon on kohta asumiskelvoton. silti ihailemme sitä.

Jos automaattisesti halveksu kiltteyttä ja prinsessamaisuutta, ei sekään ole tasa-arvoa.

Lapsen pitäisi antaa olla ihan sitä mitä se on. samat lelut. sama kohtelu. toisten kunnioittaminen. ja tämä tarkoittaa sitä, että pojat ovat kylässä ihmisittäin, samoin lääärissä, eivä tkoske yhtään mihinkään, niin kuin eivät tytötkään. Muualla eurooapssa lapset voivat olla ihmisittäin. Koulutkin alkavat jo 3-vuotiaana. Suomalainen poika voi myös olla ihmisittäin, istua aloilaan, jos kasvatus on alusta lähtein sama kuin tytöilllä. Ei se "pojat on poikia kasvatus. vaan se, että tämä on ihminen ja ihmisen pitää käyttäytyä niin että arvostaa toisia, ja toisia jos arvostaa, ei koske toisten tavaroihin toisten kodeissa, pengo kaappeja, hypi pöydällä.

 

[vieras]

Puistossa käynti on alkanut ahdistamaan. Meitä käy tossa lähipuistossa muutaman äidin porukka lapsosineen. Kaikilla heillä on vähintään kaksi lasta, jokaisessa perheessä sekä tyttöjä että poikia.

Nyt on jokapäiväiseksi keskustelunaiheeksi muodostunut tyttö- ja poikalapset. On kummallista, miten lähes kaikki pitävät poikia parempina lapsina, esim. yksi kertoi kun miehen isä oli niin ikionnellinen kun pojanpoika oli hiihtolomalla siellä kylässä (perheessä myös kolme tyttöä ja hekin olivat olleet mummulassa), toinen sanoi että me ollaan saatu ensin poika ja sitten tyttö, niin kuin sen PITÄÄ mennäkin, yksi toivoo tulevasta lapsestaan poikaa jne..

Meidän perheessä on kaksi tyttöä. Vuosia sitten, ennen kuin muutettiin tälle alueelle, meidän pieni esikoinen nukkui pois. Hän oli poika. Kaipaan häntä valtavasti, sydäntä puristaa kun ajattelen pienokaistani. Itse en missään nimessä pidä lapsen sukupuolta tärkeänä, vaan olen äärettömän kiitollinen että kaksi lapsistani on elossa. Puistossa käyvät mammat ova sanoneet muutamaan kertaan, että jospa teillekin vielä joskus syntyisi se poika.. Itkua olen pidätellyt noiden kommenttien jälkeen.

Pitäiskö joskus täräyttää totuus kaikille päin naamaa?

Minä ainakin täräyttäisin! Jos ihmisten kommentit ovat satuttaneet asian kertominen voi helpottaa ainakin omaa oloa.

ja lisäys vielä äskeiseen: En lähtisi itse tuollaiseen keskusteluun ovatko tytöt vai pojat parempia. Minusta se on äärimmäisen tyhmää tasa-arvoa kun kannatan.

Mutta kun ei sukupuolia pidetä samanarvoisena. Tyttöjä ja heidän luontaisia kiinnostuksia pidetään huonona.

Monilla tytöillä tulee prinsessavaihe päälle. Mutta- tämä on mammojen mielestä huonompi homma. Mammat inhoavat sitä, mitä jotkut tytöt luonnollisesti arvostavat: kauneus, kiltteys, prinsessamaisuus, hyvyys. Sitä halveksitaan. tässäkin ketjussa on halveksivasti puhuttu ruseteista.

Mutta poikien tekniikkaa ihaillaan. Moniko sijoittaa tyttöjen prinsessamaisuuteen saman verran rahaa ja innostusta ja ylpeyttä kuin poikien tekniikkaan? poikien tekniikka on tuhonnut maailman ja maapallon on kohta asumiskelvoton. silti ihailemme sitä.

Jos automaattisesti halveksu kiltteyttä ja prinsessamaisuutta, ei sekään ole tasa-arvoa.

Lapsen pitäisi antaa olla ihan sitä mitä se on. samat lelut. sama kohtelu. toisten kunnioittaminen. ja tämä tarkoittaa sitä, että pojat ovat kylässä ihmisittäin, samoin lääärissä, eivä tkoske yhtään mihinkään, niin kuin eivät tytötkään. Muualla eurooapssa lapset voivat olla ihmisittäin. Koulutkin alkavat jo 3-vuotiaana. Suomalainen poika voi myös olla ihmisittäin, istua aloilaan, jos kasvatus on alusta lähtein sama kuin tytöilllä. Ei se "pojat on poikia kasvatus. vaan se, että tämä on ihminen ja ihmisen pitää käyttäytyä niin että arvostaa toisia, ja toisia jos arvostaa, ei koske toisten tavaroihin toisten kodeissa, pengo kaappeja, hypi pöydällä.

kaikki tämä johtaa tytön huonoon itsetunton, joka ilmenee huonompana menestyksenä myöhemmin.