En jaksa enää olla täällä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anteeksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

anteeksi

Vieras
Olen ihan väsynyt. Ihmiset oksettaa. Tiedän, että on olemassa paljon hyviäkin ihmisiä, muttakun sitä ei voi etukäteen tietää, kuka sellainen on. Minua hävettää olla masentunut. Tiedän, että tänäänkin on kuollut tuhansia lapsia sellaisiin sairauksiin, jotka olisi voitu helposti hoitaa, jos vaan länsimaisia tavallisia ihmisiä vähänkin kiinnostaisi. Tiedän, että tänäänkin on raiskattu naisia niin, että he ovat menettäneet virtsan ja ulosteenpitokykynsä loppuelämäkseen. En voi unohtaa esimerkiksi näitä ihmisiä, en vaan jaksa auttaa kuin rahallisesti, olen niin poikki.

Minulle on tehty seksuaalista väkivaltaa, kun olin teini. Sinne meni se neitsyys, mitä halusin vaalia avioliittoon asti. Olen niin katkera, etten voi sitä kuvailla. Minulla on nyt aviomies, mutten ole onnellinen. Pelkään, että hän rakastuu johonkin toiseen ja jättää minut. En voi nauttia yhtään, kun pelkään niin paljon. Tahtoisin olla erityinen. Sellainen, jota ei voi koskaan jättää.

Tahtoisin lapsia, mutta tämä maailma on niin paha. Minun mielenterveyteni vuoksi ei myöskään ole järkevää hankkia lapsia, pelkään että he kärsivät jos näkevät minun olevan näin murtunut. Kuitenkin haaveilen lapsista. En edes pysty seksiin, miten voisin lapsia koskaan saada..

Todella sekavaa tekstiä, olen niin väsynyt. Olen tietenkin kiitollinen siitä, että minulla on koti, ruokaa ja vaatteet.. Mutta olen silti masentunut. Se tuntuu väärältä. Minullahan on kaikki hyvin.
 
Jos vaikka nouset siitä pyllyltäsi ja menet nauttimaan kauniista kevät ilmasta. Hankit itsellesi harrastuksen ja soitat terveyskeskuspsykologille että pääset purkamaan sinne ongelmiasi. Turha se on asioita omassa päässä vatvoa jos ei pääse puusta pitkälle.
Miksi ihmiset ei osaa hakea apua vaan "hakkaavat päätään seinään" ja jatkavat ruikuttamista.
 
ja miksi eletään menneisyyden vankeina? eletty mikä eletty, turha sitä on enää murehtia. nokka pystyyn, jokaisen elämällä on merkitys. käypäs positiivareitten sivuilta hakemassa uusi asenne ja ala elää.
 
Sun varmaan pitäis hakea apua jostain, käydä juttelemassa noista fiiliksistäs
Vaikee tuollasia asioita on yksin selvittää :hug:
Sä ressaat aivan liikaa muualla tapahtuvista asioista :/
 
En minä huvikseni elä menneisyyden vankina tai jatka ruikuttamista. En vaan voi tälle mitään. Minulla on paljon hyviä päiviä mutta aina kun luulen selvinneeni, murrun taas. Tiedän, että monien ihmisten mielestä pitäisi vaan "ottaa itseään niskasta kiinni", mutta ei se todellakaan ole niin helppoa. Tientenkin olen tehnyt kaikkeni selvitäkseni. En istu aina sisällä murehtimassa, harrastan paljon lenkkeilyä yksikseni. En vaan pääse tästä pois, se ahdistus tulee aina uudelleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anteeksi:
En minä huvikseni elä menneisyyden vankina tai jatka ruikuttamista. En vaan voi tälle mitään. Minulla on paljon hyviä päiviä mutta aina kun luulen selvinneeni, murrun taas. Tiedän, että monien ihmisten mielestä pitäisi vaan "ottaa itseään niskasta kiinni", mutta ei se todellakaan ole niin helppoa. Tientenkin olen tehnyt kaikkeni selvitäkseni. En istu aina sisällä murehtimassa, harrastan paljon lenkkeilyä yksikseni. En vaan pääse tästä pois, se ahdistus tulee aina uudelleen.

Jotkut ihmiset kun ei sitä tajua, että esim. menneisyydestä ei niin vaan pääse eroon. Ei sitä voi päättää, ettei se enää satuta mua :hug:

ja todellakaan itsensä niskasta kiinni ottaminen ei ole helppoa

Ootko sä käyny ikuna esim. jossain terapiassa juttelee, aika rankka nuoruus sulla kuitenkin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hae kuule ihan ammattiapua. Tuollainen "en voi tälle mitään" on ihan turhaa ruikutusta. SÄ VOIT JOTAIN! Ota yhteys ammattiauttajiin ja lopeta ruikutus.

Jahas, kiristääks sulla hieman pipo :xmas:
ei se ole kaikille niin helppoa, kun se yks puhelinsoittokin saattaa olla lähestulkoon mahdotonta
 

Similar threads

V
Viestiä
8
Luettu
761
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Viestiä
34
Luettu
13K
Aihe vapaa
Vierailija
V
J
Viestiä
9
Luettu
475
A

Yhteistyössä