En jaksa enää miestäni..

[väsynyt tähän]

Huoh.. mieheni ei tunnu enää yhtään arvostavan minua, aina vaan arvostelee ja v*ttuilee. kun sanon asiasta, sanoo vaan että hänhän puhuu totuuksia, ja siitä ei ota selvää onko vitsi vai tosissaan.
Seksiä ei ole juuri yhtään,kerran viikossa la iltana peiton alla pimeässä ja ei esileikkejä. Mies ei koske minuun muuten, joskus vielä läpsäyttelee perseelle mutta ani harvoin.

Tunnen olevani niin yksin ettei tosi, meillä on pieni lapsi ja kaikki minun energia menee häneen, valvottaa vielä öisin ja käyn töissä.

Meillä on myös kovasti rah huolia, minulla on todella huono palkka, kun tehtiin ratkaisu etten jatka lapsen vuoksi omalla alalla, joten talous on kaatunut.

 

[vieras]

Tuttu tarina.
Alan enemmän ja enemmän uskoa siihen että lapset kannattaa tehdä hyvän tyypin kanssa ja intohimo ja omat tarpeet täyttää muualla. Ja sama siis suhteen molemmille osapuolille. Pitkä parisuhde/ perhe ja intohimo ei vain näyttäisi kulkevan yksiin kovin hyvin. Siitä kai ne erotilastotkin kertovat.

 

[optimisti]

Tuttu tarina.
Alan enemmän ja enemmän uskoa siihen että lapset kannattaa tehdä hyvän tyypin kanssa ja intohimo ja omat tarpeet täyttää muualla. Ja sama siis suhteen molemmille osapuolille. Pitkä parisuhde/ perhe ja intohimo ei vain näyttäisi kulkevan yksiin kovin hyvin. Siitä kai ne erotilastotkin kertovat.

Kyllä ne kuule voi kulkea käsi kädessä silloin kun pitää kiinni puheväleistä. Että voi jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä. Eikä anna se tuhisevan käärön kiilata välikapulaks.

Takana 15 intohimoista aviovuotta, 2 lasta ja perusperhearkea...

 

[vieras]

Kuule, voi voi. Kyse ei ollutkaan nyt teistä tilastopoikkeamista. Suurin osa suhteista päättyy eroon.
Joskus epäilen myös että nämä "intohimoiset" pitkät suhteet ovat jotain muuta kuin intohimoa. Mutta sitähän on vaikea mennä todentamaan.
Joka tapauksessa täysin käypä keino perheellisyyteen olisi sekin ettei odota perheeltä liikoja vaan tosiaan toteuttaa itseään muualla.

 

[vieras]

Tuttu tarina.
Alan enemmän ja enemmän uskoa siihen että lapset kannattaa tehdä hyvän tyypin kanssa ja intohimo ja omat tarpeet täyttää muualla. Ja sama siis suhteen molemmille osapuolille. Pitkä parisuhde/ perhe ja intohimo ei vain näyttäisi kulkevan yksiin kovin hyvin. Siitä kai ne erotilastotkin kertovat.

Kyllä ne kuule voi kulkea käsi kädessä silloin kun pitää kiinni puheväleistä. Että voi jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä. Eikä anna se tuhisevan käärön kiilata välikapulaks.

Takana 15 intohimoista aviovuotta, 2 lasta ja perusperhearkea...

Toihan se olisi ihanne ja varmaan monella onnistuukin, mutta valittavan monella ei. Puheväleistä on vaikea pitää kiinni, jos toinen ei puhu, yksinpuhelu ei kauhean pitkälle kanna.

 

[tsioks]

Tuttu tarina.
Alan enemmän ja enemmän uskoa siihen että lapset kannattaa tehdä hyvän tyypin kanssa ja intohimo ja omat tarpeet täyttää muualla. Ja sama siis suhteen molemmille osapuolille. Pitkä parisuhde/ perhe ja intohimo ei vain näyttäisi kulkevan yksiin kovin hyvin. Siitä kai ne erotilastotkin kertovat.

Hohhoijaa. Kun on hyvä tyyppi puolisona ja lasten isänä ja on tahtoa, intohimo löytyy kerta toisensa jälkeen vuosi toisensa perään. Todistettu on.

 

[äiti neljälle]

Menkää itseenne ja miettikää missä se vika on kun ei suksi luista.
Parisuhde on voi olla tyydettävä miehellesi, eikä hän välttämättä näe siinä mitään vikaa.
Mikä on se ensimmäinen asia, johon haluat muutosta? Kuinka se muutos onnistuisi ja mitkä ovat miehesi mietteet samaan asiaan?

 

[ap]

Menkää itseenne ja miettikää missä se vika on kun ei suksi luista.
Parisuhde on voi olla tyydettävä miehellesi, eikä hän välttämättä näe siinä mitään vikaa.
Mikä on se ensimmäinen asia, johon haluat muutosta? Kuinka se muutos onnistuisi ja mitkä ovat miehesi mietteet samaan asiaan?

Vikaa on varmasti meissä molemmissa, puran kiukkua ja väsymystä välillä mieheeni.
Ensin haluaisin enemmän apua lapsen hoidossa kun yöt on mitä on, mies ei vaan kuulema osaa, osaa kyllä muttei taida itseensä luottaa että osais.
Ja sitten intohimo takasi,en tiiä näkeekö mies sen puutetta ollenkaan vaikka välillä siitä vitsaillaan.

 

[Äippä-79]

Kannattaa järkätä lapsi hoitoon, istua alas ja puhua. Pyydä miestä vaikka kävelylle jos puhuminen onnistuu niin paremmin tai kirjota asiat lapulle muistilistaksi itsellesi, että muistat kaikki asiat joihin on tultava muutos. Kysyt mieheltäsi mitä hän haluaa ja muista kuunnella. Kannattaa ilmasta selkeesti millasta käytöstä ei siedä ja kauaa kattele. Kannattaa myös miettiä parisuhdeterapiaa. Miehethän ei yleensä helposti niihin lähe, mutta meillä kun oli tosi vaikeeta oli ehtona joko se tai ero ja mies suistui ja se auttoi. Tietysti ei pidä odottaa että terapia korjaa kaiken vaan erityisesti on tehtävä töitä itse ja kiinnitettävä huomiota omaan käytökseen.

Toivottavasti asiat ratkeavat hyvin suuntaan tai toiseen. Jaksuja!

 

[Äippä-79]

siis ei se mies sentään mihkään suistunut vaan suostui.

 

[äiti neljälle]

Menkää itseenne ja miettikää missä se vika on kun ei suksi luista.
Parisuhde on voi olla tyydettävä miehellesi, eikä hän välttämättä näe siinä mitään vikaa.
Mikä on se ensimmäinen asia, johon haluat muutosta? Kuinka se muutos onnistuisi ja mitkä ovat miehesi mietteet samaan asiaan?

Vikaa on varmasti meissä molemmissa, puran kiukkua ja väsymystä välillä mieheeni.
Ensin haluaisin enemmän apua lapsen hoidossa kun yöt on mitä on, mies ei vaan kuulema osaa, osaa kyllä muttei taida itseensä luottaa että osais.
Ja sitten intohimo takasi,en tiiä näkeekö mies sen puutetta ollenkaan vaikka välillä siitä vitsaillaan.

Eli ensin sun täytyy saada miehesi uskomaan itseensä isänä ja tosiasiallisena vanhempana, jotta miehesi uskaltaa ottaa vastuuta myös lapsista sinun poissaollessa. Kehu,kannusta ja anna miehesi hoitaa lasta miehesi omalla tavalla.
Miehelläsi tuntuisi olevan oma rooli isänä vielä vähän hakusessaan ja luottaa sinuun äitinä sekä antaa sulle tilaa toimia äitinä?

Intohimo sellaisena kuin se oli suhteenne alkuaikoina, tulee tuskin toistumaan mutta olette saaneet ehkäpä jotain muuta tilalle. Tuttuutta ja turvallisuutta, jota erityisesti lapsenne tarvitsee.
Lapsen koti on vanhempien rakkaus...

 

[vieras]

Miksi pitäisi aina "mennä itseensä". Suhteessa voi hukata vuosia odottamalla ja toivomalla ja yrittämällä että asiat paranisivat. Itseensä meneminen voi olla sitäkin että toteaa ettei saa suhteesta kaikkea tarvitsemaansa. Jotain outoa on siinäkin että pitää väkisin pitää kiinni ajatuksesta että yksi suhde tyydyttää kaikki tarpeet ja jollei tyydytä on parasta vain typistää itsensä ihmisenä ja tyytyä siihen.

 

[äiti neljälle]

Miksi pitäisi aina "mennä itseensä". Suhteessa voi hukata vuosia odottamalla ja toivomalla ja yrittämällä että asiat paranisivat. Itseensä meneminen voi olla sitäkin että toteaa ettei saa suhteesta kaikkea tarvitsemaansa. Jotain outoa on siinäkin että pitää väkisin pitää kiinni ajatuksesta että yksi suhde tyydyttää kaikki tarpeet ja jollei tyydytä on parasta vain typistää itsensä ihmisenä ja tyytyä siihen.

Itseensä meneminen tarkoittaa sitä, että ensin opettelee katsomaan omia neatiivisia puolia itsestään esimerkiksi miehen näkökulmasta katsottuna.
Kysyy itseltään, mikä on se tai ne asiat, jotka ovat miehen mielestä huonosti.
Tämä vaatii tietysti keskustelua asiasta puolisonsa kanssa.
Sitten huomata itsekin, että oma toiminta vaatii nyt yhdessä miehen toiminnan kanssa jotain muutosta, jotta kummallakin on hyvä taas olla.

Ennenkuin alkaa syyttää muita omasta pahasta olosta pitää olla ihan 100% varma siitä, että näin juuri on eikä paha olo johdu esim. omista sanomattomista toiveista, haaveista, ennakko-odotuksista ja pettymyksestä kun asia ei toteudukaan toivomalla tavalla ja nalkutus siihen päälle....

 

[Äippä-79]

voi nalkutus... Sekin on niin vaikeeta kun omasta mielestään vaan sanoo ja on oikeus sanoa ja miehen mielestä nalkuttaa. Ylipäätään nämä suhteet. Kaikilla kun on oma käsitys millainen on tarpeeksi hyvä suhde ja mihin tyytyy.

Aiti neljälle- puhut asiaa. Anon kanssa myös samoilla linjoilla siinä ettei itseään ja elämäänsä tietenkään pidä uhrata pitääkseen huonosta suhteesta kiinni.

 

[vieras]

Miksi pitäisi aina "mennä itseensä". Suhteessa voi hukata vuosia odottamalla ja toivomalla ja yrittämällä että asiat paranisivat. Itseensä meneminen voi olla sitäkin että toteaa ettei saa suhteesta kaikkea tarvitsemaansa. Jotain outoa on siinäkin että pitää väkisin pitää kiinni ajatuksesta että yksi suhde tyydyttää kaikki tarpeet ja jollei tyydytä on parasta vain typistää itsensä ihmisenä ja tyytyä siihen.

Itseensä meneminen tarkoittaa sitä, että ensin opettelee katsomaan omia neatiivisia puolia itsestään esimerkiksi miehen näkökulmasta katsottuna.
Kysyy itseltään, mikä on se tai ne asiat, jotka ovat miehen mielestä huonosti.
Tämä vaatii tietysti keskustelua asiasta puolisonsa kanssa.
Sitten huomata itsekin, että oma toiminta vaatii nyt yhdessä miehen toiminnan kanssa jotain muutosta, jotta kummallakin on hyvä taas olla.

Ennenkuin alkaa syyttää muita omasta pahasta olosta pitää olla ihan 100% varma siitä, että näin juuri on eikä paha olo johdu esim. omista sanomattomista toiveista, haaveista, ennakko-odotuksista ja pettymyksestä kun asia ei toteudukaan toivomalla tavalla ja nalkutus siihen päälle....

Peiliin tulee katsoa joko yhdessä tai muuten yritys on yksipuolinen.
Jossain tulee vastaan piste, jossa vikojen jatkuva etsiminen itsestä ei ole enää järkevää. Pitää osata myös "katsoa kokonaisuutta" ja todeta että tarpeet tai niiden toteutumistavat ovat yksinkertaisesti liian erilaisia. On viisautta osata olla vaatimatta mahdottomia paitsi kumppaniltaan, myös itseltään. Valitettavasti naiset sortuvat usein vuosikausiksi syyttelemään itseään ja tuhoamaan tällä tavaoin itsetuntoaan. Seurauksena on helposti katkeruutta joka viime kädessä voi heijastua lapsiin.

 

[ap]

Menkää itseenne ja miettikää missä se vika on kun ei suksi luista.
Parisuhde on voi olla tyydettävä miehellesi, eikä hän välttämättä näe siinä mitään vikaa.
Mikä on se ensimmäinen asia, johon haluat muutosta? Kuinka se muutos onnistuisi ja mitkä ovat miehesi mietteet samaan asiaan?

Vikaa on varmasti meissä molemmissa, puran kiukkua ja väsymystä välillä mieheeni.
Ensin haluaisin enemmän apua lapsen hoidossa kun yöt on mitä on, mies ei vaan kuulema osaa, osaa kyllä muttei taida itseensä luottaa että osais.
Ja sitten intohimo takasi,en tiiä näkeekö mies sen puutetta ollenkaan vaikka välillä siitä vitsaillaan.

Eli ensin sun täytyy saada miehesi uskomaan itseensä isänä ja tosiasiallisena vanhempana, jotta miehesi uskaltaa ottaa vastuuta myös lapsista sinun poissaollessa. Kehu,kannusta ja anna miehesi hoitaa lasta miehesi omalla tavalla.
Miehelläsi tuntuisi olevan oma rooli isänä vielä vähän hakusessaan ja luottaa sinuun äitinä sekä antaa sulle tilaa toimia äitinä?

Intohimo sellaisena kuin se oli suhteenne alkuaikoina, tulee tuskin toistumaan mutta olette saaneet ehkäpä jotain muuta tilalle. Tuttuutta ja turvallisuutta, jota erityisesti lapsenne tarvitsee.
Lapsen koti on vanhempien rakkaus...

Olen kovasti yrittäny kannustaa ja antaa tilaa isänä,mieheni vaan meinaa antaa heti periksi kun lapsi parkaisee ja antaa takaisin minulle. Hän ei vaan ymmärrä että samalla tavalla minulleki itketään jos väsyttää, nälättää jne.

Mutta en tosiaan itse ole mikään enkeli,tiedän sen, marttyyriksi en yritä itseäni asettaa kun tiedän olevani välillä todella raivostuttava ihminen.
Toivoisin vaan että me saatais nämä solmut selväksi ettei tilenne kärjisty niin ettei enää asioita voi selvittää.
Meillä on 1v3kk ikäinen lapsi ja yhteistä aikaa ei ole ollut ollenkaan, paitsi muuttopäivänä puol vuotta sitte ja seki meni tavaroita kantaessa.
Haluaisin myös omaa aikaa, vaikka ystävän kanssa ravintolassa käydä syömässä yms.

 

[ap]

Nostan taas, juuri mies tuli kotiin ja aloitti saman kettuilun, vaikka ensin puhui ihan normaalisti ja antoi minulle vähää rahaa omiin juttuihin.
Sanoin ettei kukaan oikeasti jaksa tuollaista kettuilua, ois kiva joskus kuulla jotaki positiivista, niin suuttui ja ärähti että jos ei kelpaa niin tuossa on ovi.