en halua ystäväni lapsen kummiksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja f
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

f

Vieras
ystäväni yllätti minut kysymällä kummiksi, en osannut yhtään odottaa sitä ja menin suostumaan. nyt on ruvennut harmittamaan, kun hyvä jos mulla riittää aikaa kahdelle edelliselle kummilapselle niin entäs sitten kolmannelle. :( en halua suostua vain siksi että on hienoa olla kummi jos en pysty "velvollisuuksiani" hoitamaan... miten mä kehtaan enää sanoa etten haluakkaan kummiksi?
 
Minusta tuo asia olisi pitänyt miettiä etukäteen. Minusta kerran luvattu on luvattu ja törkeää mennä perumaan.

Meillä kävi tuon kakkosen kummien kanssa niin, että ystäväni ensin lupasi mutta hänen mies sitten puhui hänet ympäri asiasta ja viikkoa ennen ristiäisiä sitten saatiin tietää, että ei alakkaan kummiksi ja siinäpä sitä sitten oltiin... Minusta vaan on törkeää jos ensin lupautuu ja sitten peruu..
 
että olet harkinnut asiaa ja tullut siihen tulokseen että kasi kummilasta pystyt vielä huomioimaan,mutta kolmas on jo liikaa.Voihan se kaveri siitä vähän suuttua, mutta sano että ajattelet nyt lapsen parasta.
 
Minä kertoisin ystävälle suoraan, että ei meinaa aika piisata kahteen edelliseenkään kummilapseen. Jos hän siitä huolimatta haluaa nimenomaan sinut, niin sitten suostuisin.
 
Kerrot vain ystävälläsi miten asiat ovat :) Kyllä mun mielestä pahempi on se että aletaan kummiksi vaikkei pysty sitä hommaa hoitamaan. Usein saa täälläkin lukea kuinka kummit muistavat lapsia vain synttäreillä ja jouluna. Varmasti ystävä haluaa lapselleen kummin jolla todella on aikaa olla kummina, ymmärtää näin ollen myös sen jos selität hänelle asian :)
 

Yhteistyössä