En halua erota, vaikkei ole hyvä olla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja evie84
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

evie84

Vieras
Koska pelkään yksinolemista.

Mieheni on täys p*ska, minulla on paha olla, mutta en halua olla yksin.
Tiedän, että voisin löytää upean miehen, jos vain olisin sinkku ja rohkenisin erota, mutta en vain jaksa eroprosessia, kaikkea sitä monimutkaisuutta (pahinta tavaroiden roudaaminen).

:(

Omapa on valintani, toivon todella, että joku päivä olen tarpeeksi vahva.
 
Juuri nyt ei sinänsä mitään äärettömän pahaa, mutta menneisyytemme on todella myrskyisä ja mies tehnyt paljon pahaa ja väärää. Mm. pahoinpidellyt mua, pettänyt, valehdellut jne.
Annoin asiat anteeksi aikoinaan, mutta kannan yhä haavoja. Sattuu, enkä pääse asioiden yli.
Suhteemme on aika sairaalloinen, mies on sairastuttanut minut.
Kaduttaa, etten lähtenyt silloin, kun se olisi ollut käytännössä helpompaa.
 
niimpä, pari kaveria roikkuu miehissään jotka pettää ja toinen niistä lyö,lapset aivan sekasin kun isä/poikaystävä-isähahmo kuvioissa ja taas yhtäkkiä ei olekkaan kun äiti nakkaa sen pihalle kun on taas löyny, tai pettäny......sit kohta ollaan taas niin rakastuneita ja elämä menee hyvin...ei juma! Mä en vaan kattelis tollasta kohtelua saatikka olis tuommonen takiainen joka jää roikkumaan tollasissa paskakasoissa! Kiva kaverina kuunnella niitä itkuja ja koittaa lohduttaa kun tietää sen olevan sit kuitenki ihan turhaa kun kohta taas ollaan yhessä....miks oikeesti nainen ei voi olla niin vahva ja näyttää tollasille kuspäille et perhana ku osaa elää ilmanki ja ettii itelleen oikeesti kunnon miehen joka arvostaa ja kohtelee sua hyvin!!!! Ihme touhua sanon minä! Turha on musta sitte valittaa jos ite on päättäny asioitten jatkua samaa rataa!
 
se katkee kun siihen tarpeeksi lappaa tavaraa. Olen itse elänyt melkoisissa suhteissa menneisyydessäni ja saanut vastaan kaiken maailman helvetin. Hyvä kun säilyin kuitenkin täyspäisenä vaikka joskus sitä hiukan epäilinkin, sillä toinen ihminen voi sairastuttaa toisen. Myöhemmin aikaa taaksepäin katsottuna täytyy ihmetellä että mikä mut niissä liitoissa piti ? Oisinpa ollut tarpeeksi viisas ja lähtenyt aikaisemmin etten olisi tehnyt tällä tavoin itselleni pahaa. Mutta oletan niin että kaikki loppuu aikanaan kun aika on siihen kypsä. Yksinjäämisen pelko piti minut sairaalloisissa suhteissa. Mutta tänään kun ajattelen sitä niin eihän yksinolemisessa mitään huonoa ole... päinvastoin se on erittäin kasvattavaa ja kehittävää ja omien vahvuuksien ja toiveiden löytöpaikka ! Siinä voi olla sekin riski ajan kanssa että ei enää haluakkaan sitoutua koska yksin oleminen on niin vapauttavaa ja mukavaa. Toisaaalta ihminen on parisuhteeseen kaipaava että se kuitenkin kuikuilee itselleen kumppania... mutta asioista viisastuneina... älkää enää ajautuko saman tyyppisten miesten luokse... vaan etsikää mukavempaa paria ja iloisempaa yhdessä oloa. Kyllä se sielunkumppani sieltä maailmalta vielä löytyy... uskokaa pois. Nyt kun olen 41 v... ja mitä minä ajattelin silloin kun olin 18 v kun ensirakkauden kanssa meni välit poikki... ajattelin että elämä meni jo, mulle ei enää löydy kaveria, koko elämä on jo nähty ja koettu, mä tuun olemaan lopun elämäni yksin... jopas jotakin... olen kyllä monta kertaa tällä tavalla ajatellut vuosien varrella... mutta sinä päivänä kun en enää pelännyt yksinäisyyttä (38 v) niin löysin tämän nykyisen unelmien prinssini !
 
Alkuperäinen kirjoittaja evie84:
Koska pelkään yksinolemista.

Mieheni on täys p*ska, minulla on paha olla, mutta en halua olla yksin.
Tiedän, että voisin löytää upean miehen, jos vain olisin sinkku ja rohkenisin erota, mutta en vain jaksa eroprosessia, kaikkea sitä monimutkaisuutta (pahinta tavaroiden roudaaminen).

:(

Omapa on valintani, toivon todella, että joku päivä olen tarpeeksi vahva.

Onhan se eroaminen aina raskasta mutta kriisin kautta kasvaa! Jos sun mielestä erossa on pahinta tavaroiden roudaaminen niin sehän helposti järjestettävissä, mä voin tulla vaikka auttaa :D . Mutta oikeesti, tiedät jo mitä haluat ja nyt vain totautat sen, eikös? Jokainen on täällä vastuussa omasta onnellisuudestaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Becka:
Alkuperäinen kirjoittaja evie84:
Koska pelkään yksinolemista.

Mieheni on täys p*ska, minulla on paha olla, mutta en halua olla yksin.
Tiedän, että voisin löytää upean miehen, jos vain olisin sinkku ja rohkenisin erota, mutta en vain jaksa eroprosessia, kaikkea sitä monimutkaisuutta (pahinta tavaroiden roudaaminen).

:(

Omapa on valintani, toivon todella, että joku päivä olen tarpeeksi vahva.

Onhan se eroaminen aina raskasta mutta kriisin kautta kasvaa! Jos sun mielestä erossa on pahinta tavaroiden roudaaminen niin sehän helposti järjestettävissä, mä voin tulla vaikka auttaa :D . Mutta oikeesti, tiedät jo mitä haluat ja nyt vain totautat sen, eikös? Jokainen on täällä vastuussa omasta onnellisuudestaan.
Yhdyn tähän.
Mielestäni jokaisen elämä on tärkeä. Tässä kun elellään vain kerran niin eletään se sitten niin kuin halutaan. Onnellinen elämä vie pitkälle.


 
Sivullisen on äärimmäisen ikävä katsoa vierestä, kun nainen sekoittaa läheisriippuvuuden ja rakkauden. Narsisti käyttää hyväkseen, välillä antaa ymmärtää että joo hyvin menee ja sitten taas lyttää naisen alas. Nainen menettää itsetuntonsa, mies menee miten lystää, juo, pettää, flirttaa toisille naisen läsnäollessa ja haukkuu naista, nöyryyttää julkisesti, kotona pahaa henkistä ja jo fyysistäkin väkivaltaa. Nainen tekee kaikkensa ja roikkuu miehessä että ois ns. ehjä koti. Voi paskat, lapset siitä kärsii!!! Ei voi käsittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sivullisen on äärimmäisen ikävä katsoa vierestä, kun nainen sekoittaa läheisriippuvuuden ja rakkauden. Narsisti käyttää hyväkseen, välillä antaa ymmärtää että joo hyvin menee ja sitten taas lyttää naisen alas. Nainen menettää itsetuntonsa, mies menee miten lystää, juo, pettää, flirttaa toisille naisen läsnäollessa ja haukkuu naista, nöyryyttää julkisesti, kotona pahaa henkistä ja jo fyysistäkin väkivaltaa. Nainen tekee kaikkensa ja roikkuu miehessä että ois ns. ehjä koti. Voi paskat, lapset siitä kärsii!!! Ei voi käsittää.

Ihan kun minä, yritän kybsin hampain pitää miehestäni kiinni et lapsella olisi isä, vaikka mies on väkivaltanen narkkari, joka ei edes enää halua elää mun kanssani. Syynä on kuulemma se ettei kestä ainasia riitoja, jotka lähes 99 prosenttisesti itse aiheuttaa... Silti mä idiootti roikun hänessä, muka lapsen takin, mut oishan lapsen parempi ilman isää joka uhkailee äitiä, ei pidä lupauksiaan lapselle ja ajattelee aina ensimmäisenä itseään sitten vasta meitä. Neuvoja otetaan vastaan miten osaan irrottaa miehestä ja alottaa uuuden ja paremman elämän lapseni kanssa ilman pelkoa ja riitoja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sivullisen on äärimmäisen ikävä katsoa vierestä, kun nainen sekoittaa läheisriippuvuuden ja rakkauden. Narsisti käyttää hyväkseen, välillä antaa ymmärtää että joo hyvin menee ja sitten taas lyttää naisen alas. Nainen menettää itsetuntonsa, mies menee miten lystää, juo, pettää, flirttaa toisille naisen läsnäollessa ja haukkuu naista, nöyryyttää julkisesti, kotona pahaa henkistä ja jo fyysistäkin väkivaltaa. Nainen tekee kaikkensa ja roikkuu miehessä että ois ns. ehjä koti. Voi paskat, lapset siitä kärsii!!! Ei voi käsittää.

Ihan kun minä, yritän kybsin hampain pitää miehestäni kiinni et lapsella olisi isä, vaikka mies on väkivaltanen narkkari, joka ei edes enää halua elää mun kanssani. Syynä on kuulemma se ettei kestä ainasia riitoja, jotka lähes 99 prosenttisesti itse aiheuttaa... Silti mä idiootti roikun hänessä, muka lapsen takin, mut oishan lapsen parempi ilman isää joka uhkailee äitiä, ei pidä lupauksiaan lapselle ja ajattelee aina ensimmäisenä itseään sitten vasta meitä. Neuvoja otetaan vastaan miten osaan irrottaa miehestä ja alottaa uuuden ja paremman elämän lapseni kanssa ilman pelkoa ja riitoja?

Aloita konkreettisesti hakemalla asuntoa itsellesi tai miehelle. Mieti mitä haluat lapsellesi. Haluatko hänen tosiaan kokevan tuollaista? Haluatko itse saada arvostusta ja rakkautta ja tasaveroisen suhteen joskus? Kyllä sinä selviät ja teet naisen työn antamalla lapsellesi paremman lapsuuden. Hae tukea myös lähipiiriltäsi lähtemiseen. Varmasti ympärilläsi on ihmisiä jotka ovat kärsineet puolestasi. Apua voi löytyä myös yllättäviltä tahoilta!
 
Miten ois ihan perheneuvolassa juttelu?? Sitä kautta löytyy varmasti apua myös niin konkreettisiin tekoihin, josko tärkeintä kuitenkin aluksi tuo omien ajatusten selvittely! Tsemppiä vain. Niin ja perheneuvoloiden palveluthan on ilmaisia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Myrskyluodon Maija:
Miten ois ihan perheneuvolassa juttelu?? Sitä kautta löytyy varmasti apua myös niin konkreettisiin tekoihin, josko tärkeintä kuitenkin aluksi tuo omien ajatusten selvittely! Tsemppiä vain. Niin ja perheneuvoloiden palveluthan on ilmaisia...

täällä ei niiden palvelujen piiriin pääse, on niin isot jonot. Me käytiin eksän kanssa yksityisellä pariterapiassa.
 
Minäkin elin huonossa suhteessa, halusin jatkaa vaikka tiesin koko ajan ettei siitä mitään tule ja oli aina henkisesti paha olla. Lopulta sain koottua voimia itsestäni sen verran että lähdin. Enää ei tarvitse pelätä ja alistua, eikä tähän yksinoloonkaan kuole.
 
Meil ei pojan isä koskaan (ehtiny) lyödä mua. Kerran hajotti kännissä kämppää ja tarttu ranteista kii ja hetken päästä oliki jo nyrkki naaman kohdalla. Ei luojan kiitos lyöny! Poika (6kk) itki makuuhuoneessa keskellä yötä ku vanhemmat huutaa.
Pari viikkoo sen jälkeen olin jo muuttanu ihan toiselle paikkakunnalle.
Heti tuon episodin jälkeen soitin muistaakseni tädille ja itkin. Sit kerroin parille kaverille, yks tuli sit toiselta puolelta suomee mua auttaan muutossa. Oli vajaa viikon verran meillä apuna pakkaamisessa ja henkisesti autto myös.
Mun neuvo on et kertokaa jollekki läheiselle tilanteesta, kyllä sielt joku tulee sit konkreettisestikki auttamaan ja helpottaa sun oloa ku saat kerrottua jollekki.
Mut ehdottomasti pois suhteesta jossa ei oo hyvä olla!
 
Alkuperäinen kirjoittaja evie84:
Koska pelkään yksinolemista.

Mieheni on täys p*ska, minulla on paha olla, mutta en halua olla yksin.
Tiedän, että voisin löytää upean miehen, jos vain olisin sinkku ja rohkenisin erota, mutta en vain jaksa eroprosessia, kaikkea sitä monimutkaisuutta (pahinta tavaroiden roudaaminen).

:(

Omapa on valintani, toivon todella, että joku päivä olen tarpeeksi vahva.

Minulla samoja tuntemuksia,sillä erolla ettei miesystäväni ole paska.Pelaa ja se häiritsee.Rahasta jatkuva riita,SE RASSAA!
 

Similar threads

O
Viestiä
4
Luettu
2K
N
V
Viestiä
3
Luettu
1K
Perhe-elämä
ItsetuntemustaTosiaan
I

Yhteistyössä