[QUOTE="a p";24615258]Vauva on aika haastava. Ei masu vaivaa muttei vaan kuitenkaan viihdy yksinään, eli aika paljon saa kanniskella, joten hankala on esikoiseen sillä tavalla keskittyä, mitä jos vauva nukkuisi esim. pitkiä pätkiä. Kyllä tänäänkin luettiin kirjaa, kun vauva nukkui, mutta kas, vauva heräsi puolen tunnin päästä ja nukkui toiset unet vasta tuossa iltasella, jolloin siivosin, koska jos en siivoa, saan kuulla siitä mieheltäni.
Kertokaa,miten siis toimin??? Millä saan tuon tottelemattomuuden loppumaan?? Miten voin olla parempi äiti? Jos jäähypenkki on huono, niin mitä sitten??[/QUOTE]
Ymmärtääkö esikoisesi jäähypenkin tarkoitusta? Minun esikoiseni on samanikäinen kuin sinun, ja on hyvinkin uhmakas aika ajoin, ja meillä on myös pätkissä nukkuva vauva. Esikoinen ei ymmärrä, miksi istuu jäähyllä vaan se menee pelleilyksi. Annoin koko jäähypenkki-idean olla ja puutun heti, kyykistyn lapsen tasolle ja kiellän häntä tekemästä. Saman saa toistaa varmaan sata kertaa joskus, ja kyllä olen miettinyt välillä, mihin se aurinkoinen pikkupoika on hävinnyt.
Ainoa asia, mikä on auttanut meillä päivisin kun olen kaksistaan lasten kanssa on se, että olen opetellut tekemään asioita vauva sylissä, ja menemään perään aina kun esikoinen ei usko. On aivan sama korotanko ääntäni vai en, mutta jos menen perässä kun lapsi lähtee pukemista karkuun, kosken olkapäähän, otan kädestä kiinni ja vien takaisin ja puen. Periksi en anna, ja esikoinen on kesän aikana hiljalleen sen oppinut.
Alusta asti on ollut mukana kotitöissä, vauvaa hoitamassa jne. Aluksi oli haastavaa kun vauva ei juuri muualla viihtynyt kuin sylissä. Nyt kun pieni on alkanut kiinnostua muustakin maailmasta, saattaa vierähtää jopa tunti niin että sitterissä istuen on seurannut esikoisen ja minun puuhiani. Uskon että tässäkin aika auttaa.
Sinulla ja miehellä on palaverin paikka kyllä. Sinä et ole yksin vastuussa lapsistanne, ja myös sinä tarvitse aikaa itselle.
