Esikoisen imetys ei sujunut ikinä, imetin 3kk (sai myös pulloa). 3 kk:n jälkeen siis pelkkää pulloa. Seuraavan lapsen kanssa imetys sujui loistavasti! Poika osasi heti imeä kuin vanha tekijä, ikinä ei tehnyt kipeää tmv. kuten esikoispojan kanssa teki. Imetin 10kk ja terveydenhoitajan suosituksesta lopetettiin (koska olin raskaana, ja oli keskenmenonvaara), kesti kuukauden päivät ennenkuin poika huoli pulloa. Kolmannen kohdalla imetys on sujunut myös hyvin, mutta nyt vajaa 9kk iässä tyttö on alkanut puremaan eikä huoli pulloa eikä nokkamukia! Mutta onneksi lasista juo jonkinverran. Rintaa annan myös mutta joka kertaa kun poruu imetys loppuu siihen! yritän jos vierottuisi jo rinnasta, sillä kipeää pureminen tekee!
Pakko sanoa tähän. Meillä ei esikoinen huolinut rintaa, sai jo sairaalassa pullosta. Toki huomasi, että siitä saa helpommin ja nopeammin. Sai rintaraivareita. Kakkosesta ajattelin raskausaikana, et nyt haluan kokeilla, josko tälle kelpais. No, kävipä sitten toisin kun joutuu jäämään sairaalaan. Maito ei koskaan rintoihin kunnolla noussutkaan, vaikka jatkoin toki lypsämistä. Kova stressi päällä, pieni sairaalassa ja isompikin halusi huomionsa kotona. Eli sekin sitten jäi. Kolmonen jos joskus tulee, niin koitan imettää, mutta en siitä mitään stressiä ota.
Mun mielestä jokaisen oma asia. Mä en jaksanut sitä rinta/pullorumbaa, koska tiesin, että pullosta joudun kuitenkin antamaan esikoiselle. En kyllä lähtenyt toisten pompoteltavaksikaan, koska tiesin ettei se stressaaminen auta ainakaan siihen maidon tulemiseen.
Pääasia ap, että vauva saa ruokaa kuitenkin. On se sitten rintaa tai pullosta.
Mun mielestä jokaisen oma asia. Mä en jaksanut sitä rinta/pullorumbaa, koska tiesin, että pullosta joudun kuitenkin antamaan esikoiselle. En kyllä lähtenyt toisten pompoteltavaksikaan, koska tiesin ettei se stressaaminen auta ainakaan siihen maidon tulemiseen.
Pääasia ap, että vauva saa ruokaa kuitenkin. On se sitten rintaa tai pullosta.