Emetofobia...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Kyllästynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Kyllästynyt"

Vieras
Hei kaikki :) aattelin teiltä kysäistä, että mitä tehdä siskoni kanssa, jolla on emetofobia? Siskoni pesee AINA ainakin minuutin runsaalla vedellä lasin, ennenkuin juo siitä, vaikka muki on putipuhdas! Sitten hän pesee kokoajan käsiään, ja näiden veden läträämis hommien takia meidän vesilasku on kaksinkertaistunut! Okei, käsien pesu on hyväksi, mutta tarviiko sitä kokoajan tehdä? Ei. Kun yritän mennä kysymään siskoltani tästä asiasta, miksi hän käyttäytyy niin ärsyttävästi, niin vastaus tulee aina sama suoraan: "pidä vaan huoli omista asioista"... Siskon käyttäytyminen on turhauttavaa, ja tiedän, hän ei voi sille mitään ja hänellä on paha olla. Tämän takia minun ja siskoni välit ei todellakaan ole hyvät, kaipaan niitä aikoja, kun siskoni ei ollut keksinyt tuollaista asiaa. Ja vielä se on todella ärsyttävää, kun hän valittaa kokoajan oksettavaa oloa, joka johtuu tietenkin siitä, että hän miettii oksennustautia. Joka ilta minulla pääsee itku, kun kuuntelen että siellä se taas niitä laseja ja käsiään pesee, ja suurentaa meidän kammottavaa vesilaskua! Apua minulle, miten saan puhuttua hänelle siten, ettei siskoni hermostu minulle? Tämä alkaa käydä jo voimille, en saa öitäkään nukuttua, kun mietin vesilaskuamme.
 
Ja sitä vielä, että siskoni kädet menee aivan ihottumille jatkuvan pesemisen takia, ja sitten hän vielä pakottaa ostamaan juuri kalliimmat rasvat resepteineen!
 
Minulla sama pelko :( En tosin pese laseja. Mutta käsiä ( liian ) usein. Pelkään että lapset saavat jostain oksennustaudin tai että minä tuon sen tullessani töistä ( päivähoito ). Vaikka tiedän että sen voi saada mistä vain. Käytetään myös käsidesiä kaupungilla lasten kanssa ennen kuin syödään mitään jos ei käsienpesu mahdollisuutta ole.

Enkä edes tiedä mistä tämä pelko on lähtöisin. Alkoi varmaan kun olin joku 9-10v.

Menetän suurinpiirtein yöuneni kun kuulen että jossain lähettyvillä on ollut tuota oksennustautia ja joudun todella tekemään töitä etten rajoita lasteni elämää ja estä heitä liiaksi nauttimasta retkistä ja muista mukavista jutuista näin pöpöaikana. Flunssaa en pelkää ollenkaan - ainoa on tuo oksennustauti. Ripulikaan ei pelota niin paljon kuin tuo oksennustauti. en kestä kuunnella kun joku oksentaa.
Enkä oikein sitäkään et jollain edes on tuota tautia. Kaupassakäynnin jälkeen tuntuu että kädet on likaiset.. Riisun likaiset vaatteet ( eli ne mitkä on ollu kosketuksissa kenkiin, autonpenkkiin jne. ) pois, pesen kädet. Tyhjennän ostoskassit ja pesen kädet taas koska tiedän että tuotteita kosketellessani on käteni altistuneet taas pöpöille.
Välillä tämä niin raastaa :(
 
[QUOTE="Mami";27937743]Minulla sama pelko :( En tosin pese laseja. Mutta käsiä ( liian ) usein. Pelkään että lapset saavat jostain oksennustaudin tai että minä tuon sen tullessani töistä ( päivähoito ). Vaikka tiedän että sen voi saada mistä vain. Käytetään myös käsidesiä kaupungilla lasten kanssa ennen kuin syödään mitään jos ei käsienpesu mahdollisuutta ole.

Enkä edes tiedä mistä tämä pelko on lähtöisin. Alkoi varmaan kun olin joku 9-10v.

Menetän suurinpiirtein yöuneni kun kuulen että jossain lähettyvillä on ollut tuota oksennustautia ja joudun todella tekemään töitä etten rajoita lasteni elämää ja estä heitä liiaksi nauttimasta retkistä ja muista mukavista jutuista näin pöpöaikana. Flunssaa en pelkää ollenkaan - ainoa on tuo oksennustauti. Ripulikaan ei pelota niin paljon kuin tuo oksennustauti. en kestä kuunnella kun joku oksentaa.
Enkä oikein sitäkään et jollain edes on tuota tautia. Kaupassakäynnin jälkeen tuntuu että kädet on likaiset.. Riisun likaiset vaatteet ( eli ne mitkä on ollu kosketuksissa kenkiin, autonpenkkiin jne. ) pois, pesen kädet. Tyhjennän ostoskassit ja pesen kädet taas koska tiedän että tuotteita kosketellessani on käteni altistuneet taas pöpöille.
Välillä tämä niin raastaa :([/QUOTE]

Mulla on toi ihan sama juttu, eli olen hyvin tarkka siitä, että pesen käteni hyvin usein, ettei tule vatsatautia. Ihan lapsesta asti ollut, muistan vieläkin kun äiti joskus sanoi toisen sisaruksistani oksentaneen, niin juoksin ulos enkä palannut takaisin kun vasta illalla :DD Hauskaa miettiä näin jälkikäteen. Mutta enpä ole tautia pahemmin sairastellut, onneks. Nyt kun on lapsi niin aion kyllä huolehtia lapseni hygieniasta myös melko tarkasti, lähinnä käsihygieniasta, mutta en koe sitä silti mitenkään kovin neuroottiseksi. Ja itse myös tällä hetkellä päiväkodissa sijaisena, joten käsiä tulee pestyä monet kerrat päivässä+käsidesiä jo valmiiksi pakkasen aiheuttamaa atooppista ihottumaa pahentamaan, ei auta kun rasvata usein :(

Ap:lle sen verran, että miksei sikosi voi ostaa itse rasvojansa tai maksaa vesilaskua? Kun kerta sitä vettä enemmän kuluttaa...
 
olen sairastanut ko fobiaa 9 vuotiaasta lähtien. Nytten olen ensihoitaja, ja pelko on aiheuttanut minulle sen, että mietin ammatin vaihtoa, vaikkakin ammattini on ollut unelmani pienestä pitäen. Olen esimies asemassa, ja pelko vaikeuttaa töitäni ja parisuhdettani. mieheni ymmärtää taudin kuvan täysin,ja saan häneltä 100% tuen, mutta kuinka saan apua tähän? Olen eksyksissä ja hukassa. Elmäni ja joka ikinen päivä koostuu pelosta saada tuo saatanallinen tauti. Muut virus yms. taudit ei aiheuta vaikeuksia, vaan tuo oksennustauti. Itsekontrollin menettäminen ja hallitsettomuus on ongelma. Jos kertakaikkiaan joudun luopumaan ammatistani, jossa olen hyvä, tämän fobian takia, en tiedä kuinka jaksaa eteenpäin.... Takki on aivan tyhjä. Voimia kaikille teille, ja pidetään yhtä. <3
 

Yhteistyössä