Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Elovauvat 2007
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="laluz, post: 8147934, member: 7396"]</p><p>Sunnuntaiaamuna 5.8 heräsin muutamaan kipeään supistukseen. Ajattelin, että tänään meidän vauva syntyy. Olin jo odotellut viikon verran lähtöä, kohdunsuu avautuneena 4:än senttiin. Muu perheeni vielä nukkui kun kävin suihkussa ja laitoin hieman hiuksia. Söin itsekseni aamupalaa ja kuuntelin muutamia supistuksia. Niitä tuli epäsäännöllisesti 15-7 minuutin välein. </p><p></p><p>Herätin mieheni ja ehdotin, että lähtisimme sairaalaan. Valmistauduimme kaikessa rauhassa ja sitten veimme esikoisen isovanhemmille. Heille sanoimme että menemme tekemään sydänäänikäyrää, mutta soitamme jos jäämmekin sairaalaan. Mieheni on kyseisessä naisten- ja lastensairaalassa töissä kätilönä ja hänet tuntevat lähes kaikki, joka on ollut tilanteesta riippuen etu tai haitta.</p><p></p><p>Menimme ensiavun tutkimushuoneeseen, joissa synnyttämään tulijat tarkastetaan. Vaihdoin sairaalan kaavun ylleni ja sitten mieheni tutki kohdunsuun tilanteen sekä tarkisti lapsiveden värin amnioskoopin avulla. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi, että eiköhän me nyt viimein anneta tälle hommalle vauhtia ja mennä synnyttämään. Toinen kätilö oli samaa mieltä, ihmetteli ettei jo aikaisemmin oltu tultu. </p><p></p><p>Synnytysosastolla oli ruuhkaa, mutta 1 synnytyshuone oli kuitenkin onneksi vapaana. Laitoimme monitorin ja kuuntelimme rauhassa vauvan sydänääniä ja mieheni seurasi supistuskäyrää. Kun supistuksia ei alkanut tulla tarpeeksi tasaisesti, mieheni laittoi minulle hieman oksitosiinia tippumaan. Hetken kuluttua supistukset tulivatkin sitten tasaisesti 3:n minuutin välein. Luulin, että kovat supistuskivut alkaisivat (kuten esikoisen synnytyksessä), mutta kipu olikin melko siedettävää ja mieheni sanoi, että tästä ei supistusten pitäisi enää voimistua. Päätin kuitenkin pyytää epiduraalin, ponnistusvaiheen kipua helpottamaan. Mieheni ehdotti, että puhkaistaisiin kalvot vasta kun epiduraali vaikuttaa...minulle kun jokainen sisätutkimus teki niin kipeää.</p><p></p><p>Epiduraali laitettiin istuvassa asennossa ja samalla hurja määrä nestettä tippumaan suoneen. Supistukset hieman heikkenivät nestevolyymin kasvaessa ja jouduttiin laittamaan lisää oksitosiinitippaa. Kalvot puhkaistiin ja supparit saivat lisää vauhtia. </p><p></p><p>Ponnistusvaiheen lähestyessä aloin tuntemaan kovaa kipua takapuolessa ja puudutusainetta käytiin laittamassa lisää. Sanoivat, että olen pidempi (kuin naiset täällä yleensä) ja tarvitsen isomman annoksen puudutetta. </p><p></p><p>Reilun kahden tunnin kuluttua sairaalaan tulosta, mieheni sanoi että voin alkaa ponnistamaan, sitä kai se kova kipu enteilikin, ponnistamista. Siinä vaiheessa synnytyshuoneeseen alkoi tulla porukkaa...Keskityin ponnistamiseen jokaisen supistuksen aikana, mutta lisääntyvä ihmismäärä häiritsi ja tunsin oloni epämiellyttäväksi. Kysyin mieheltäni, että ketä nämä kaikki (5 tai 6) ihmiset ovat. Hän vastasi että apuhoitajia ja "pesän" (lastenhoitohuoneen) väkeä. Olimme himmentäneet valaistusta karusta synnytyshuoneesta jossa ei ole ikkunoita ollenkaan, mutta yhdessä vaiheessa joku lamppaisi sisään ovesta ja räväytti kaikki valot päälle!! ...Se siitä tunnelmasta. </p><p></p><p>Jokaisen supistuksen ja ponnistuksen aikana mieheni kannusti minua ja kertoili tilannetta, miten vauva on tulossa. Yhdessä vaiheessa hän kielsi ponnistamasta ja sanoi, että vauvalla on käsi poskella. Seuraavan ponnistuksen jälkeen näin vauvan pään ja kuinka isi ohjasi napanuoran pois vauvan kaulan ympäriltä. Vielä yksi ponnistus ja poikamme oli maailmassa. Kaiken laikkiaan 4:n supistuksen aikana ponnistin eli aikaa kului ehkä n. 8 minuuttia. Napanuora oli vielä kiertyneenä pojan olkapään ja vastakkaisen kainalon alta hänen ympärilleen. </p><p></p><p>Isi katkaisi napanuoran, suukotti hellästi poikaansa päähän ja antoi hänet syliini ja suukotti sitten minua. Vauva oli hyvin rauhallinen, mutta alkoi huutamaan kun lastenhoitaja (turapartainen ISO mies) otti hänet hoitopöydälle ja viimeisteli napanuoran klampsilla. </p><p></p><p>Istukan syntyminen oli hieman hankalaa, kun kohdunsuuni oli sulkeutunut ja se täytyi avata käsin uudelleen. Lopuksi mieheni tutki paikat ja totesi tyytyväisenä, että ei tullut pienintäkään repeämää. </p><p></p><p>Viimein synnytyshuone hiljeni ja jäimme kolmestaan tutustumaan toisiimme. Vauva imi rintaa reilun puolituntisen ja lepäili huopaansa käärittynä sylissäni. Mieheni pyysi mukavan kätilön pitelemään poikaamme sen ajan kun hän auttaisi minut vessaan. Epiduraaliannos olikin loppujen lopuksi niin suuri, ettei jalkani kantaneet kunnolla ja pyörryin vessanpöntölle. Mieheni koppaisi minut syliinsä ja vei takaisin petiin. Hetken kuluttua olo selkeni...</p><p></p><p>Sitten tulikin komento että huone tyhjäksi, joku toinen sitä tarvitsee. Huoneeseen porhalsi 2 isoa, tatuoitua miestä (potilaskuljettajia) sängyn kanssa, johon he minut siirsivät. Vauva piti jättää "pesään" odottamaan lastenlääkärintarkastusta Mieheni nousi mukanani vuodeosastolle, mutta kiireellä hänet patistin takaisin poikamme luo. Tunnin odottelin vihaisena poikiani takaisin lähetellen tekstiviestejä äitien oikeudesta olla vastasyntyneensä kanssa koko ajan. </p><p></p><p>Viimein he tulivat vuodeosastolle ja sain pojan syliini. Punnitustulokset olivat 2960g ja 50 cm. Paino grammalleen sama kuin esikoisen syntymäpaino! </p><p></p><p>Mieheni hoiti meitä sairaalassa ja hän sen pystyisi tekemään kotonakin ja siellä olisimme kaikki mukavammin...eli seuraavana päivänä pyysimme kotiutuslappua lääkäreiltä. Gynekologi sen antoi mielellään, lastenlääkäri mutisi, että poika on niin punainen ja viikolla 37+6 syntyneenä hänellä on riski kellastua. Mieheni tokaisi, että kotona meillä on paljon enemmän luonnonvaloa kuin täällä sairaalahuoneessa...et eiköhän me pärjätä. Appiukko haki meidät sitten kotiin. Sellainen vajaan 24 tunnin sairaalareissu meillä.</p><p></p><p>Sen ympyrän sisällä, johon mahduimme minä, mieheni ja vauva, synnytyskokemus oli ihana ja helppo. Mutta kaiken muun meidän ympärillä koin vähemmän miellyttäväksi. Ehkä seuraava vauva (?) syntyy kotona :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="laluz, post: 8147934, member: 7396"] Sunnuntaiaamuna 5.8 heräsin muutamaan kipeään supistukseen. Ajattelin, että tänään meidän vauva syntyy. Olin jo odotellut viikon verran lähtöä, kohdunsuu avautuneena 4:än senttiin. Muu perheeni vielä nukkui kun kävin suihkussa ja laitoin hieman hiuksia. Söin itsekseni aamupalaa ja kuuntelin muutamia supistuksia. Niitä tuli epäsäännöllisesti 15-7 minuutin välein. Herätin mieheni ja ehdotin, että lähtisimme sairaalaan. Valmistauduimme kaikessa rauhassa ja sitten veimme esikoisen isovanhemmille. Heille sanoimme että menemme tekemään sydänäänikäyrää, mutta soitamme jos jäämmekin sairaalaan. Mieheni on kyseisessä naisten- ja lastensairaalassa töissä kätilönä ja hänet tuntevat lähes kaikki, joka on ollut tilanteesta riippuen etu tai haitta. Menimme ensiavun tutkimushuoneeseen, joissa synnyttämään tulijat tarkastetaan. Vaihdoin sairaalan kaavun ylleni ja sitten mieheni tutki kohdunsuun tilanteen sekä tarkisti lapsiveden värin amnioskoopin avulla. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi, että eiköhän me nyt viimein anneta tälle hommalle vauhtia ja mennä synnyttämään. Toinen kätilö oli samaa mieltä, ihmetteli ettei jo aikaisemmin oltu tultu. Synnytysosastolla oli ruuhkaa, mutta 1 synnytyshuone oli kuitenkin onneksi vapaana. Laitoimme monitorin ja kuuntelimme rauhassa vauvan sydänääniä ja mieheni seurasi supistuskäyrää. Kun supistuksia ei alkanut tulla tarpeeksi tasaisesti, mieheni laittoi minulle hieman oksitosiinia tippumaan. Hetken kuluttua supistukset tulivatkin sitten tasaisesti 3:n minuutin välein. Luulin, että kovat supistuskivut alkaisivat (kuten esikoisen synnytyksessä), mutta kipu olikin melko siedettävää ja mieheni sanoi, että tästä ei supistusten pitäisi enää voimistua. Päätin kuitenkin pyytää epiduraalin, ponnistusvaiheen kipua helpottamaan. Mieheni ehdotti, että puhkaistaisiin kalvot vasta kun epiduraali vaikuttaa...minulle kun jokainen sisätutkimus teki niin kipeää. Epiduraali laitettiin istuvassa asennossa ja samalla hurja määrä nestettä tippumaan suoneen. Supistukset hieman heikkenivät nestevolyymin kasvaessa ja jouduttiin laittamaan lisää oksitosiinitippaa. Kalvot puhkaistiin ja supparit saivat lisää vauhtia. Ponnistusvaiheen lähestyessä aloin tuntemaan kovaa kipua takapuolessa ja puudutusainetta käytiin laittamassa lisää. Sanoivat, että olen pidempi (kuin naiset täällä yleensä) ja tarvitsen isomman annoksen puudutetta. Reilun kahden tunnin kuluttua sairaalaan tulosta, mieheni sanoi että voin alkaa ponnistamaan, sitä kai se kova kipu enteilikin, ponnistamista. Siinä vaiheessa synnytyshuoneeseen alkoi tulla porukkaa...Keskityin ponnistamiseen jokaisen supistuksen aikana, mutta lisääntyvä ihmismäärä häiritsi ja tunsin oloni epämiellyttäväksi. Kysyin mieheltäni, että ketä nämä kaikki (5 tai 6) ihmiset ovat. Hän vastasi että apuhoitajia ja "pesän" (lastenhoitohuoneen) väkeä. Olimme himmentäneet valaistusta karusta synnytyshuoneesta jossa ei ole ikkunoita ollenkaan, mutta yhdessä vaiheessa joku lamppaisi sisään ovesta ja räväytti kaikki valot päälle!! ...Se siitä tunnelmasta. Jokaisen supistuksen ja ponnistuksen aikana mieheni kannusti minua ja kertoili tilannetta, miten vauva on tulossa. Yhdessä vaiheessa hän kielsi ponnistamasta ja sanoi, että vauvalla on käsi poskella. Seuraavan ponnistuksen jälkeen näin vauvan pään ja kuinka isi ohjasi napanuoran pois vauvan kaulan ympäriltä. Vielä yksi ponnistus ja poikamme oli maailmassa. Kaiken laikkiaan 4:n supistuksen aikana ponnistin eli aikaa kului ehkä n. 8 minuuttia. Napanuora oli vielä kiertyneenä pojan olkapään ja vastakkaisen kainalon alta hänen ympärilleen. Isi katkaisi napanuoran, suukotti hellästi poikaansa päähän ja antoi hänet syliini ja suukotti sitten minua. Vauva oli hyvin rauhallinen, mutta alkoi huutamaan kun lastenhoitaja (turapartainen ISO mies) otti hänet hoitopöydälle ja viimeisteli napanuoran klampsilla. Istukan syntyminen oli hieman hankalaa, kun kohdunsuuni oli sulkeutunut ja se täytyi avata käsin uudelleen. Lopuksi mieheni tutki paikat ja totesi tyytyväisenä, että ei tullut pienintäkään repeämää. Viimein synnytyshuone hiljeni ja jäimme kolmestaan tutustumaan toisiimme. Vauva imi rintaa reilun puolituntisen ja lepäili huopaansa käärittynä sylissäni. Mieheni pyysi mukavan kätilön pitelemään poikaamme sen ajan kun hän auttaisi minut vessaan. Epiduraaliannos olikin loppujen lopuksi niin suuri, ettei jalkani kantaneet kunnolla ja pyörryin vessanpöntölle. Mieheni koppaisi minut syliinsä ja vei takaisin petiin. Hetken kuluttua olo selkeni... Sitten tulikin komento että huone tyhjäksi, joku toinen sitä tarvitsee. Huoneeseen porhalsi 2 isoa, tatuoitua miestä (potilaskuljettajia) sängyn kanssa, johon he minut siirsivät. Vauva piti jättää "pesään" odottamaan lastenlääkärintarkastusta Mieheni nousi mukanani vuodeosastolle, mutta kiireellä hänet patistin takaisin poikamme luo. Tunnin odottelin vihaisena poikiani takaisin lähetellen tekstiviestejä äitien oikeudesta olla vastasyntyneensä kanssa koko ajan. Viimein he tulivat vuodeosastolle ja sain pojan syliini. Punnitustulokset olivat 2960g ja 50 cm. Paino grammalleen sama kuin esikoisen syntymäpaino! Mieheni hoiti meitä sairaalassa ja hän sen pystyisi tekemään kotonakin ja siellä olisimme kaikki mukavammin...eli seuraavana päivänä pyysimme kotiutuslappua lääkäreiltä. Gynekologi sen antoi mielellään, lastenlääkäri mutisi, että poika on niin punainen ja viikolla 37+6 syntyneenä hänellä on riski kellastua. Mieheni tokaisi, että kotona meillä on paljon enemmän luonnonvaloa kuin täällä sairaalahuoneessa...et eiköhän me pärjätä. Appiukko haki meidät sitten kotiin. Sellainen vajaan 24 tunnin sairaalareissu meillä. Sen ympyrän sisällä, johon mahduimme minä, mieheni ja vauva, synnytyskokemus oli ihana ja helppo. Mutta kaiken muun meidän ympärillä koin vähemmän miellyttäväksi. Ehkä seuraava vauva (?) syntyy kotona :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
MISSÄ ROSKA-AUTOT?
16 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Suomen Yleisradio mokasi taas
Tänään 19:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ketä demaria äänestän eurovaaleissa?
Tänään 18:32
vierailija
12 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Mun mutu on se, että vihreät ja kepu on hukanneet kannatuksensa naisjohtajiensa takia.
Tänään 18:24
Echo
9 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Sähköautojen patterit eivät kestä kylmää eivätkä kuumaa
Tänään 17:57
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Tuttuun tapaansa vihreät terrorisoivat helsinkiläisiä perjantaina
Tänään 17:33
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Euroopan keskuspankki laski odotetusti korkoja vähän, mutta ei luvannut lisälaskuja, koska palkat ovat nousseet liikaa
Tänään 17:26
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Riikka Purran hallitukselta taas hyvä lakiesitys: uusintarikollisilta poistuu ensikertalaisuus
Tänään 17:16
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Välimeren ruokavalio kerää jälleen ylistystä – merkittävää hyötyä naisille
Started by vierailija
Tiistai klo 20:59
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Tunnettu rap-artisti C. Gambino kuoli eilen ampumaväIikohtauksessa Ruotsin Göteborgissa
Started by vierailija
Eilen 11:19
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Jos sota syttyisi, niin mihin sinä menisit turvaan
Started by viisikymppinen isoäiti
Eilen 10:43
Luettu: 534
Aihe vapaa
4.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:34
Luettu: 449
Aihe vapaa
5.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:58
Luettu: 439
Aihe vapaa
6.
Sanna irstaili keskellä katua
Started by vierailija
Eilen 13:59
Luettu: 386
Aihe vapaa
7.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Started by vierailija
Maanantai klo 16:43
Luettu: 361
Lapsen saaminen
8.
Päivän video: Saksalaispoliisi kaatoi terrori-iskua estäneen - Sai puukosta niskaansa ja kuoli
Started by vierailija
Maanantai klo 16:07
Luettu: 305
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Mun mutu on se, että vihreät ja kepu on hukanneet kannatuksensa naisjohtajiensa takia.
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
2.
Petteri Orpo säästää: ei enää jauhojengibileitä pääministerin virka-asunnossa
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
3.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Latest: Chiarina46
5 min sitten
Lapsen saaminen
4.
Riikka Purran hallitukselta taas hyvä lakiesitys: uusintarikollisilta poistuu ensikertalaisuus
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
5.
MISSÄ ROSKA-AUTOT?
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
6.
Suomen YLEn haastateltavat valitaan asiantuntemuksen sijasta ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen – tai jopa tietyntyyppisen kehon – mukaan
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
7.
mikä vaikutus alkoholilla on hemoglobiiniin
Latest: vierailija
34 min sitten
Aihe vapaa
8.
K/B-komposti
Latest: vierailija
42 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Elovauvat 2007
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu