Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
*Elokuun nassukat huhtikuussa*
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Tiitu79x, post: 23501844, member: 66181"]</p><p>Moi!</p><p></p><p>Käyn lueskelemassa täällä useita kertoja viikossa, mutta kommentoiminen on taas jäänyt. Nyt tuli taas aihe, joka koskettaa mua niin syvältä ja kipeesti, että pakko tulla kommentoimaan.</p><p></p><p>Ensinnäkin myöhäisistä raskaudenkeskeytyksistä ei puhuta abortteina vaan juuri myöhäisinä raskaudenkeskeytyksinä. Itse olen sen kokenut, kun rv 23 oli alkamassa, kun rakenneultrassa selvisi viikkoa aikaisemmin täysin yllättäen pienen poikani erittäin pahat ongelmat, jotka olis johtanut todennäkösimmin raskauden keskeytymiseen ennen täysaikaisuutta ja tai viimeistään synnytyksen jälkeen lyhyen kivuliaan elämän jälkeen. Kukaan, ei kukaan, voi arvostella kenenkään ratkaisuja ja tilanteita, jos ei ole itse kokenut samaa. Tapahtuma on sellainen, etten toivo sitä pahimmalle vihamiehellenikään. Saada yhtä äkkiä kuulla, että rakastetulla ja toivotulla lapsella ei olekaan elinmahdollisuuksia tai jos ihme käy, niin on vain lyhyinä ja kivuliaina. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /> Ja tosiaan, ainut tapa keskeyttää raskaus on synnyttää pieni. Ja kyllä, joskus harvoin myös pieni on hengissä lyhyen ajan vielä syntymänsä jälkeen, yleensä äidin ja isän rakastetussa sylissä, parhaassa paikassa. </p><p>Minä koen, että valitsin maailman suurimmasta rakkaudesta pienelle pojalleni helpotuksen. Otin äitinä kivut, surun ja tuskan itselleni kestettäväksi loppuiäkseni enkä itsekkäästi yrittänyt pitää pientä luonani mahdollisimman pitkään. Itkin lähes puoli vuotta joka päivä, kunnes yksi päivä huomasin, että en ollutkaan itkenyt. Olin vihainen, katkera, aivan loppu. Olin sairaslomalla kolmatta kuukautta. Tunsin (JA TUNNEN) edelleen syyllisyyttä tapahtuneesta, se on niitä äidin tunteita. Olisinko kuitenkin jollain ihmeellä voinut pelastaa lapseni, rakkaudella ja sylillä, tehdä ihmeparantumisen. Järjellä sen tietää, ettei voi. Omaa odotettua poikaa on kuitenkin niin kova ikävä vieläkin reilun kahden vuoden jälkeen, ettei mikään tunne ylitä sitä. Jokainen teistä voi vain kuvitella, että saisi juuri nyt tietää yhtä äkkiä ettei masussa potkiva pieni ikinä voisikaan elää ja joutuisi miettimään, mitä se omassa elämässään tarkoittaa.</p><p>Meillä synnytyksen jälkeen pideltiin miehen kanssa pientä enkeliämme sylissä pitkään, paijattiin ja kerrottiin kuinka paljon rakastetaan. Pidettiin oma siunaustilaisuus ja tuhkattiin pieni.</p><p></p><p>Ja downkeskeytyksistä vielä (mun kohdalla kyse ei ollut downista), usein downit rinnastetaan salkkareiden Roosan ym. ja ollaan kauhuissaan raskauden keskeytyksistä. Oikeasti asia on kuitenkin niin, että suurin osa downeista, jotka saadaan seuloilla kiinni, jää kiinni jo ultratessa mahdollisesti useiden rakennevikojen, suurien niska- ja kokovartaloturvotusten, vaikeiden sydänvikojen ym. takia, jonka jälkeen vasta tarkemmilla testeillä todetaan down. Nämä lievät downithan ei edes välttämättä seuloissa löydy. </p><p></p><p>Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole saarnata, vaikka se varmaan vähän siltä kuulostaakin. Haluan vain tuoda oman näkemyksen asiaan, kun tuon kauheuden olen joutunut kokemaan. Tiedän, aihe on tabu, ja siitä ei paljon kirjotella.</p><p>Itse olen abortteja vastaan henkiökohtaisesti, ja jos raskaudenkeskeytys-valintojen eteen joutuisin uudelleen, toivoisin, että minulle annettaisiin edes jonkinlainen toivon kipinä pienen tulevaisuudesta. (Tässäkin jokainen tekee tietenkin omat ratkaisunsa)</p><p></p><p>Toivottavasti en loukkaa ketään, tai saa pahaa mieltä tai huolta pienestä kenellekään. Totuushan on kuitenkin se, ettei ikinä voi tietää, miten raskaus etenee ennenkuin vauva on sylissä. Niskapoimu-ultran jälkeenhän voi jo huo´ahtaa suurimmaksi osin, mutta minä olin yksi niistä todella epäonnekkaista (hyvin pienestä osasta odottajia!!), jotka saivat pahimpia mahdollisia uutisia rakenneultrassa..</p><p></p><p>Ja vielä rv 22+0 on se raja, jolloin vauva yritetään pelastaa, jos synnytys meinaa käynnistyä liian aikaisin. Ja rv 24+0 on raskaudenkeskeyttämismahdollisuus TEO:n erityisellä luvalla.</p><p></p><p>Vielä lopuksi, vaikka onkin jo megapitkä viesti, yks mun kirjottamista runoista, joita olen tehnyt monta purkaakseni surua.. Ehkä siitä saa vähän kiinni mun tunteita, joita on niin vaikea kirjottaa muuten auki.</p><p></p><p>Rakkauden kääntöpuoli 12.6.09</p><p></p><p>Oletko saanut tuntea</p><p>maailman suurimman rakkauden?</p><p>Mikä on sen kauniimpaa,</p><p>kuin omaa lasta rakastaa.</p><p>Silittää poskea, tuudittaa uneen,</p><p>suukottaa, pitää lähellään.</p><p></p><p>Tätä minulle ei suotu. Näytettiin vain, vilautettiin.</p><p>Annettiin rakentaa haaveet ja toiveet.</p><p>Suunnitella suurinta rakkautta.</p><p>Olla onnellisempi kuin koskaan. </p><p></p><p>Rakkauden kääntöpuoli, sen minä olen saanut kokea.</p><p>Miten niin pienessä hetkessä kaikki voi muuttua?</p><p>Ylösalaisin, väärinpäin, epätodelliseksi.</p><p>Epätodellisuudesta tuleekin hetkessä todellisuus.</p><p></p><p>Sinä pieni lapseni et tullutkaan syliini.</p><p>Miten olinkaan rakkaudella sinua kantanut sydämeni</p><p>alla jo yli puoliväliraskauden.</p><p>Tuntenut sinun liikkeesi, pehmeät potkut.</p><p>Tutustunut sinuun, paijannut, laulanut, jutellut.</p><p>Odottanut sinut näkeväni, tuntevani lämpösi vasten ihoani.</p><p></p><p>Vain sekunneissa maailman suurin rakkaus</p><p>näyttikin minulle kääntöpuolensa, Maailman suurimman surun.</p><p>Kurkkua kuristi. Voimat katosivat.</p><p>Kuin joku olisi repinyt sydämeni rinnastani irti. </p><p></p><p>Luopumisen tuska.</p><p>Siinä olit vielä, sydämeni alla, aarteeni,</p><p>mutta minun oli sinusta luovuttava.</p><p>Sanoivat, että sinun olisi parempi.</p><p>Missä lapsella on parempi kuin äidin sylissä??</p><p>Sanoivat, olit liian heikko tänne luoksemme.</p><p>Sitä en voinut ymmärtää.</p><p>Entä sanonta: Rakkaus parantaa kaikki haavat?</p><p>Epätoivoisimmatkin oljenkorret vain mukanani</p><p>taistelussa sinusta.</p><p></p><p>Kuka sen voisikaan ymmärtää?</p><p>Minä en hetkittäin vieläkään. </p><p>Olit niin lähellä ja rakas, lapseni.</p><p>Kasvoit minussa kiinni, </p><p>sinunhan piti olla suojassa kaikelta pahalta!</p><p></p><p>Jo hetken päästä olit poissa, ulottumattomissani.</p><p>Revitty irti, tahtomattani, vaikka siihen alistuinkin.</p><p>Huusin tuskaani, huusin perääsi.</p><p>Se ei tuonut sinua takaisin.</p><p>Mikä voisi olla sen pahempaa kuin syli,</p><p>joka huutaa tyhjyyttään. </p><p>Sinulla oli siihen paikka tehtynä,</p><p>pesä, johon olisin sinut sulkenut syleilyyni. </p><p></p><p>En suostu sinusta luopumaan.</p><p>Taistelen. Edes jostakin sinussa.</p><p>Kukaan ei voi sinua viedä minulta kokonaan.</p><p>Sydämestäni et milloinkaan katoa,</p><p>sinne jäit minussa asumaan.</p><p>Olet lähempänä minua kuin kukaan muu koskaan.</p><p></p><p>Äiti rakastaa sinua, </p><p>Oma rakas lapseni.</p><p></p><p>Rikua syvästi ikävöiden, </p><p>Äiti</p><p></p><p>Tiitu ja Leijonanpentu 22+3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Tiitu79x, post: 23501844, member: 66181"] Moi! Käyn lueskelemassa täällä useita kertoja viikossa, mutta kommentoiminen on taas jäänyt. Nyt tuli taas aihe, joka koskettaa mua niin syvältä ja kipeesti, että pakko tulla kommentoimaan. Ensinnäkin myöhäisistä raskaudenkeskeytyksistä ei puhuta abortteina vaan juuri myöhäisinä raskaudenkeskeytyksinä. Itse olen sen kokenut, kun rv 23 oli alkamassa, kun rakenneultrassa selvisi viikkoa aikaisemmin täysin yllättäen pienen poikani erittäin pahat ongelmat, jotka olis johtanut todennäkösimmin raskauden keskeytymiseen ennen täysaikaisuutta ja tai viimeistään synnytyksen jälkeen lyhyen kivuliaan elämän jälkeen. Kukaan, ei kukaan, voi arvostella kenenkään ratkaisuja ja tilanteita, jos ei ole itse kokenut samaa. Tapahtuma on sellainen, etten toivo sitä pahimmalle vihamiehellenikään. Saada yhtä äkkiä kuulla, että rakastetulla ja toivotulla lapsella ei olekaan elinmahdollisuuksia tai jos ihme käy, niin on vain lyhyinä ja kivuliaina. :( Ja tosiaan, ainut tapa keskeyttää raskaus on synnyttää pieni. Ja kyllä, joskus harvoin myös pieni on hengissä lyhyen ajan vielä syntymänsä jälkeen, yleensä äidin ja isän rakastetussa sylissä, parhaassa paikassa. Minä koen, että valitsin maailman suurimmasta rakkaudesta pienelle pojalleni helpotuksen. Otin äitinä kivut, surun ja tuskan itselleni kestettäväksi loppuiäkseni enkä itsekkäästi yrittänyt pitää pientä luonani mahdollisimman pitkään. Itkin lähes puoli vuotta joka päivä, kunnes yksi päivä huomasin, että en ollutkaan itkenyt. Olin vihainen, katkera, aivan loppu. Olin sairaslomalla kolmatta kuukautta. Tunsin (JA TUNNEN) edelleen syyllisyyttä tapahtuneesta, se on niitä äidin tunteita. Olisinko kuitenkin jollain ihmeellä voinut pelastaa lapseni, rakkaudella ja sylillä, tehdä ihmeparantumisen. Järjellä sen tietää, ettei voi. Omaa odotettua poikaa on kuitenkin niin kova ikävä vieläkin reilun kahden vuoden jälkeen, ettei mikään tunne ylitä sitä. Jokainen teistä voi vain kuvitella, että saisi juuri nyt tietää yhtä äkkiä ettei masussa potkiva pieni ikinä voisikaan elää ja joutuisi miettimään, mitä se omassa elämässään tarkoittaa. Meillä synnytyksen jälkeen pideltiin miehen kanssa pientä enkeliämme sylissä pitkään, paijattiin ja kerrottiin kuinka paljon rakastetaan. Pidettiin oma siunaustilaisuus ja tuhkattiin pieni. Ja downkeskeytyksistä vielä (mun kohdalla kyse ei ollut downista), usein downit rinnastetaan salkkareiden Roosan ym. ja ollaan kauhuissaan raskauden keskeytyksistä. Oikeasti asia on kuitenkin niin, että suurin osa downeista, jotka saadaan seuloilla kiinni, jää kiinni jo ultratessa mahdollisesti useiden rakennevikojen, suurien niska- ja kokovartaloturvotusten, vaikeiden sydänvikojen ym. takia, jonka jälkeen vasta tarkemmilla testeillä todetaan down. Nämä lievät downithan ei edes välttämättä seuloissa löydy. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole saarnata, vaikka se varmaan vähän siltä kuulostaakin. Haluan vain tuoda oman näkemyksen asiaan, kun tuon kauheuden olen joutunut kokemaan. Tiedän, aihe on tabu, ja siitä ei paljon kirjotella. Itse olen abortteja vastaan henkiökohtaisesti, ja jos raskaudenkeskeytys-valintojen eteen joutuisin uudelleen, toivoisin, että minulle annettaisiin edes jonkinlainen toivon kipinä pienen tulevaisuudesta. (Tässäkin jokainen tekee tietenkin omat ratkaisunsa) Toivottavasti en loukkaa ketään, tai saa pahaa mieltä tai huolta pienestä kenellekään. Totuushan on kuitenkin se, ettei ikinä voi tietää, miten raskaus etenee ennenkuin vauva on sylissä. Niskapoimu-ultran jälkeenhän voi jo huo´ahtaa suurimmaksi osin, mutta minä olin yksi niistä todella epäonnekkaista (hyvin pienestä osasta odottajia!!), jotka saivat pahimpia mahdollisia uutisia rakenneultrassa.. Ja vielä rv 22+0 on se raja, jolloin vauva yritetään pelastaa, jos synnytys meinaa käynnistyä liian aikaisin. Ja rv 24+0 on raskaudenkeskeyttämismahdollisuus TEO:n erityisellä luvalla. Vielä lopuksi, vaikka onkin jo megapitkä viesti, yks mun kirjottamista runoista, joita olen tehnyt monta purkaakseni surua.. Ehkä siitä saa vähän kiinni mun tunteita, joita on niin vaikea kirjottaa muuten auki. Rakkauden kääntöpuoli 12.6.09 Oletko saanut tuntea maailman suurimman rakkauden? Mikä on sen kauniimpaa, kuin omaa lasta rakastaa. Silittää poskea, tuudittaa uneen, suukottaa, pitää lähellään. Tätä minulle ei suotu. Näytettiin vain, vilautettiin. Annettiin rakentaa haaveet ja toiveet. Suunnitella suurinta rakkautta. Olla onnellisempi kuin koskaan. Rakkauden kääntöpuoli, sen minä olen saanut kokea. Miten niin pienessä hetkessä kaikki voi muuttua? Ylösalaisin, väärinpäin, epätodelliseksi. Epätodellisuudesta tuleekin hetkessä todellisuus. Sinä pieni lapseni et tullutkaan syliini. Miten olinkaan rakkaudella sinua kantanut sydämeni alla jo yli puoliväliraskauden. Tuntenut sinun liikkeesi, pehmeät potkut. Tutustunut sinuun, paijannut, laulanut, jutellut. Odottanut sinut näkeväni, tuntevani lämpösi vasten ihoani. Vain sekunneissa maailman suurin rakkaus näyttikin minulle kääntöpuolensa, Maailman suurimman surun. Kurkkua kuristi. Voimat katosivat. Kuin joku olisi repinyt sydämeni rinnastani irti. Luopumisen tuska. Siinä olit vielä, sydämeni alla, aarteeni, mutta minun oli sinusta luovuttava. Sanoivat, että sinun olisi parempi. Missä lapsella on parempi kuin äidin sylissä?? Sanoivat, olit liian heikko tänne luoksemme. Sitä en voinut ymmärtää. Entä sanonta: Rakkaus parantaa kaikki haavat? Epätoivoisimmatkin oljenkorret vain mukanani taistelussa sinusta. Kuka sen voisikaan ymmärtää? Minä en hetkittäin vieläkään. Olit niin lähellä ja rakas, lapseni. Kasvoit minussa kiinni, sinunhan piti olla suojassa kaikelta pahalta! Jo hetken päästä olit poissa, ulottumattomissani. Revitty irti, tahtomattani, vaikka siihen alistuinkin. Huusin tuskaani, huusin perääsi. Se ei tuonut sinua takaisin. Mikä voisi olla sen pahempaa kuin syli, joka huutaa tyhjyyttään. Sinulla oli siihen paikka tehtynä, pesä, johon olisin sinut sulkenut syleilyyni. En suostu sinusta luopumaan. Taistelen. Edes jostakin sinussa. Kukaan ei voi sinua viedä minulta kokonaan. Sydämestäni et milloinkaan katoa, sinne jäit minussa asumaan. Olet lähempänä minua kuin kukaan muu koskaan. Äiti rakastaa sinua, Oma rakas lapseni. Rikua syvästi ikävöiden, Äiti Tiitu ja Leijonanpentu 22+3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Luetteko koskaan seurakuntalaista?
Eilen 23:56
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
2.
"Kyselyssä 52 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta."
Eilen 23:43
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
"SDP:n kuntavaaliehdokas on Aleksanterinliiton perustajajäsen – vaatii rajoja auki ja kutsuu Suomea Yhdysvaltain osavaltioksi"
Eilen 23:38
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kuharyöstö
Eilen 23:30
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
PaIstavassari käy ylikierroksilla
Eilen 23:20
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Persurasismi on RKP-lahtaris rotusorrollis luoma aivopesu jolla kansa pidetään hajallaan
Eilen 23:00
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Viikonloppu! 🥳
Eilen 22:54
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Mukavaa kun on viikonloppu!
Eilen 22:52
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 943
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 900
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 799
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 668
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 578
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 518
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 501
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
49 min sitten
Aihe vapaa
3.
Mitä teistä psalmin 139 kohta: "Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut" merkitsee?
Latest: vierailija
57 min sitten
Aihe vapaa
4.
"Kyselyssä 52 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta."
Latest: vierailija
57 min sitten
Aihe vapaa
5.
Luetteko koskaan seurakuntalaista?
Latest: vierailija
58 min sitten
Aihe vapaa
6.
Vauvat Aihe vapaa -keskustelun venäjäfobia. Yksikin sana Venäjän hyökkäyksen etenemisestä ja pamahtaa bannit.
Latest: vierailija
Tänään 00:54
Aihe vapaa
7.
Kysymyksiä kristityille. Tarvitsen vastauksia kipeästi.
Latest: vierailija
Tänään 00:52
Aihe vapaa
8.
Huhuu - onko täällä ennää kettää mittää!?
Latest: vierailija
Tänään 00:50
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
*Elokuun nassukat huhtikuussa*
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
