~~ Elokuun Ihmeet Tammikuussa ~~

Täällä taas, pitkästä aikaa! :) Palailtiin viikon joululomareissusta sukulaisten luota, mukavasti selvisin oloista huolimatta, eikä kukaan tainnu aavistaa mitään. Mitä nyt mies mielestään sai yhen ehkä vähän kummallisen vilkaisun osakseen tyhjentäessään vaivihkaa munkin uuden vuoden kuohujuomalasillista. :D Onneks pieni alkoholistiksi leimaantuminen ei kuulemma haittaa jos mulla on mukavampi olla. :D

Mies taitaa kyllä muutenkin olla ihan iloinen siitä, että tämä on vaan "meidän juttu" vielä vähän aikaa. :) Enkä tietenkään ihmettele, onhan noilla naisotuksilla aika kovasti tapana sulkea miehet melko tehokkaasti raskauskeskustelujen ulkopuolelle. Miehen suhtautuminen on siis nyt ollut ihan erilaista edellisen raskauden alkuaikoihin verrattuna ja tulokas on selvästi kovasti mielessä. Mies on selaillut pojan neuvolakorttia uudella mielenkiinnolla ja pommittanu kysymyksillä: "Millon niitä kung fu-potkuja tulee?", "Otetaanko me äitiyspakkaus?", "Saadaanko me toinen tällanen (Libero-kassi)?", "Millon se kiinteiden ruokien syöttäminen alotetaan?". Muuten ihan kiva, mutta ite tässä vaiheessa ja näillä oloilla vaan väkisinkin on aika keskittynyt elämään hetkessä ja selviämään siitä hereillä, oksentamatta ja panikoimatta. :D

Olo on tosiaan täälläkin aika järkyttävä. Kamala ällötys jatkuu edelleen sinnikkäästi kellon ympäri, vaikka kyllä aina pahenee iltaa kohti. Väsyttää, minkä myötä välillä nukun liikaa ja siitä taas seuraa välillä vielä väsyttävämpää yökukkumista, kuten nyt. Jatkuvan nälän ja sitä seuraavan heikotuksen ja entistä kovemman yökötyksen myötä ruoka hallitsee elämää. Käytiin tossa just täydentämässä kaappeja reissun jäljiltä ja herranjumala sitä ruokaa tuli ostettua! Ja silti mietin, että riittääkö. :D Miehelle totesin kassipaljouden keskellä kaupan pihassa, että nyt on naposteltavaa hetkeksi ja sain vastaukseks aika järkyttyneen: "Tää on sulle naposteltavaa? Hetkeks?!". Minkäs teet... :D

Me ollaan edetty tässä parisuhteessa ilmeisesti hyvinkin rauhallisesti. :) Tällä aikataululla toisen lapsen syntyessä tulis yhteisiä vuosia olemaan takana 8. Esikoinen siis syntyi vähän alle 5 vuoden jälkeen, joista 2 oltiin asuttu yhdessä. Eikä olla edes kihloissa, vaikka lähipiirin mielestä kovasti olis jo pitänyt olla. :D Eipä me kyllä olla koskaan muita pahemmin kuunneltukaan, pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta. Muuten ei tässä oltaiskaan, sen verran on epäilijöitä riittänyt suhteelle, jonka alkaessa itse olin 15. Epäilemättä selvää, että mä myös uskon olevan ihan mahdollista tietää jo nuorena mitä ja kenet haluaa. :)

Äitiysvaatteita oon jopa suunnitellut ostavani muutamat tällä kertaa, jos vaan löydän mieleisiä. Esikoista odottaessa menin ihan normivaatteilla ja pärjäilin kyllä hyvin, mutta nyt oon kai jotenkin tullut niin kovin "vanhaks" että kummasti haikailen mukavuuden perään. :D Näin alkuvaiheissa oon kyllä tyytyväinen että oon hameihmisiä, hyvin löytyy kaapista vaatteita jotka ei kiristä eikä purista, vaikka täältäkin löytyy jo pieni turvotusmaha. :) Tai no iltaisin ei niin pienikään. :D

Ääh, kai se on yritettävä selvitä nukkumaan kuitenkin. Vielä epämiellyttävämmän ajatuksesta tekee nykyinen illan ehdoton inhokkikohta: hampaiden harjaus. :S Joka ilta saa sen jälkeen pitkään hengitellä ja nieleskellä vessan läheisyydessä kunnes on suht varma että selviää oksentamatta. En muista että esikoisesta olis ollut tällasta ongelmaa. No, ainakin toi on varmistanut, ettei hyvänkään päivän jälkeen tuu liian oireeton olo. :D
 
heippa! mukaan ilmoittautus 24v. kolmen pojan äiti. nelosen laskettu olis elokuun lopussa. varmistelen pävää ennen kun ilmotan sen tänne :)

me ollaan oltu kohta 10vuotta yhdessä, josta 6 kihloissa ja 4 naimisissa.
autona mulla on farkku, mut menee nyt vaihtoon kun ei sitten enää mahduta siihen. oon himoinnu 9 paikkasta pakua niin olis kasvu varaa ;D
 
Tervetuloa uusille!

Oli pakko tulla huokailemaan tätä turvotusta. Ajattelin, että puenpas farkut jalkaan töihin. Enpä taida pukea, kun tuntuu että en saa henkeä jos nappi on kiinni. :D Tässä nyt istuskelen koneella housujen nappi auki ja mietin pitääkö taas pukea leggarit. Väsymyskin on ihan kamalaa! Mulle ei selvästikään enää sovi lauantai aamuna klo 8 alkava työvuoro. Töissä on luvassa niin kiireellinen päivä, että saa nähdä kuinka puhki olen kun kotiin pääsen. Onneksi vaan lyhyt vuoro, niin voi sitten vaikka ottaa päikkärit.

Hyvää viikonloppua kaikille!

U + Nyytti 6+3
 
Hitsi kirjotin pitkän pätkän ja jonnekin hävis...

Kummeista: Meillä on jokaisella kolmet...
Autosta: Renault Scenic, jonka takaluukusta saa kaksi lisäpenkkiä, joten yht 7 istumapaikkaa. Tosin takaluukku tilaa ei sitten juurikaan ole...
Asunnosta: Myytiin maaliskuussa meidän vanha omakotalo, koska huoneet loppui kesken. Nyt asuttu siitä asti ahtaassa kerrostaloasunnossa ja rakennutetaan/rakennetaan tuohon kilometrin päähän uutta omakotitaloa. Neliöitä tulee 155, joten mahtuu hyvin neljäkin lasta. Mutta kun luultiin tosiaan, että lapsiluku ei enää kasva, niin se on suunniteltu niin että jokaiselle on nyt omat huoneet ja esim. khh:ssa ei ole aateltu paikkaa vaunuille ja hoitopöydälle, niinku vois kuvitella jos uutta taloo rakentaa...:LOL:
Olosta: Luulin jo että joskohan tää olo ois tällä kertaa parempi tässä raskaudessa, mutta taitaapa olla turha toivo...Ällö olo on lähes koko ajan ja oksennus lentää...Ei tosin vielä ainakaan monta kertaa päivässä... Työt alkoi keskiviikkona ja ihan ok lähtenyt, ei ainakaan kukaan vielä ole hoksannut mun vessassa ravaamista...Tosin tää maha on jo mahoton pallo, että turha kuvitellakaan edes kokeilevansa farkkuja...

En ole vielä edes sisäistänyt koko raskausasiaa, just tajusin kun viestejä luin, että ai niin se neuvolakin pitäis varata...Työnimeä en edes osaa ajatella, ennen kun olen nähnyt tai kuullut jotain todisteita...:LOL:

Minttu 7+0 :heart:
 
Miwwi: Mulla saattaa kans olla aamulla ihan normaalit tissit ja illaksi kipeytyy ja turpoaa varsinaiset "Bamelat" :) Tosi paljon vaihtelee oireet päivittäin muutenkin.

helmy: Mulla on ihan sama fiilis! Heti kun pahoinvointi väistyy, tulee mieleen, että voi ei, nyt joku on hullusti. Sitten se palaa taas rytinällä ja toivon, että se loppuisi jo :)

Päänsärky: Esikoisen aikana särki suht jatkuvasti rv 6-12, sitten helpotti. Muistaakseni se oli muutenkin enemmän semmoista lievempää jatkuvaa päänsärkyä, joka tuli ja meni. Migreenikohtaukset palasivat oikeastaan vasta kun menkat käynnistyivät imetyksen loputtua. Olen siis täsmä- ja estolääkityksellä ja (auraton) migreenini on hormonaalista tyyppiä. Täsmälääkkeet multa kiellettiin nytkin (sumatriptan) raskauden alusta alkaen, mutta pitää vielä neuvotella lääkärin kanssa, kun kerran jotkut ovat sitä saaneet ottaa. Nyt mulla on ollut 2 kohtausta, rv7 ja rv9, ja ne kestävät sitten sen 2-3 päivää, Panadolinkin kera. Paska homma, mutta ei auta kuin lusia. Noiden kohtausten lisäksi rv9 eteenpäin on ollut semmoista päivittäistä päänsäryn ja ellotuksen oloa, mutta ei migreeniksi asti.

Nellli79:n kysymykseen vastahakoisesta miehestä: Esikoinen oli mulle ja eksälleni yllätys, kp31 VOI siis hyvin tulla raskaaksi ja varmoja päiviä ei ole :) Mies oli aivan kauhuissaan uutisesta ja odotin lastamme käytännössä yksin, kun vauvasta ei voitu puhua eikä mies halunnut eikä pystynyt asiaa mitenkään käsittelemään. Asuimme silti yhdessä, vielä useita vuosia lapsen syntymän jälkeenkin, ja miehestä kuoriutuikin erinomainen isä, mutta suhteemme ei muuten enää kestänyt. Yksin epätietoisuudessa odottaminen oli ehkä kamalin elämänvaihe mitä olen ikinä kokenut. En oikeasti toivo kenellekään tilannetta, jossa raskaus ei ole toivottu/mies ei ole mukana. Abortti ei silti ollut vaihtoehto missään vaiheessa, annoin miehelle mahdollisuuden valita itse, lähteekö vai jääkö. Jäimme yhteen, mutta lopulta erosimme yhteisymmärryksessä lapsen ollessa 4v. Nyt olen onnellisesti viidettä vuotta yhdessä miehen kanssa, jonka kanssa lapsi on aidosti yhteinen toive ja minulle tulee vieläkin tippa linssiin siitä onnesta, että saan kokea tämän nyt ensimmäistä kertaa elämässäni :)

Mua on nyt alkanut huolettaa RD-asiat ihan oikeasti. Paastoarvoni (ei raskaana) oli viime syksynä jo RD-rajat ylittävä, 5.5 vaikka normaalitilassa edelleen ihan raja-arvojen sisällä. Nyt on pakko tsempata syömisten kanssa, ja toivoa, että se ja liikunnan lisääminen auttaisi. Olen menossa rasituskokeeseen rv 12-14 välillä. Kuulun riskiryhmään (äidin puolelta) ja viime syksynä multa löydettiin myös alkavaa pco-tyyppisyyttä munasarjoista, eli jonkun sortin metabolista häiriötä kroppani on ehtinyt kehittää :( Lievän ylipainon puolelle kipuava paino kertonee samasta asiasta.

Pippurihäntä 9+0
 
  • Tykkää
Reactions: Guess.vol.2
Nopeista liikkeistä suhteessa Me alettiin seurustelemaan miehen kanssa Heinäkuussä 2007, Elokuussa muutettiin yhteen, Helmikuun 2008 alussa mentiin kihloihin, helmikuun 2008 lopussa sain plussan, esikoinen syntyi marraskuussa 2008, heinäkuussa 2009 sain plussan, kuopus syntyi huhtikuussa 2010, elokuussa 2010 mentiin maistraatissa naimisiin :heart: nopeaa toimintaa siis :) ja nyt tulossa tämä pikkukolmonen ja heinäkuussa tulee 6.vuotta yhdessä :heart:
Ei oo häpee olla nopee :LOL:

Äitiysvaatteista
Munkin tekis hirveesti mieli jo alkaa käyttämään mama housuja, mutta tuntuu että kun viikkojakaan ei vielä hirveästi ole ja mahakaan ei ole kasvanut muuta kun mitä turvotusta on :) ostin kyllä fb:n kirpparin kautta kahet housut toissapäivänä ja pesinkin ne jo valmiiks, jos sitä uskaltautus laittamaan ne joku päivä, ne on niin mukavat päällä :)

Kummeista
Esikoisella on kolme kummia ja kuopuksella neljä, joista kaksi ovat naimisissa keskenään :) Nytkin ollaan jo kummit oikeestaan mietitty valmiiksi ja tälle kolmoselle niitä tulee kolme :)

Asunnosta muutettiin reilu vuosi sitten kaksikerroksiseen rivitalokolmioon, rakastan asua täällä, tilaa kuitenkin on jonkin verran, neliöitä se 82. Pojilla on iso yhteinen huone ja meidän makkariin mahtuu hyvin vauvan sänky ja muut tavarat. Ajattelin sitten jatkossa kuhan kolmonen kasvaa, laittaa kaikki muksut samaan huoneeseen, sillein että pojille ostaa kerrossängyn, näin tilaa ei mene sen enempää huoneesta kuin nytkään :) Tietty sitten vuosien päästä jos tämä kolmas onkin tyttö, pitää varmaan muuttaa isompaan, ei pojat varmaan enää kouluiässä halua siskoa samaan huoneeseen :LOL:

Hei ja joku pliis, neuvokaa kuinka pääsen liittymään siihen FB ryhmään?????

-JennaMaria- ja Toukkanen 7+4
 
  • Tykkää
Reactions: Guess.vol.2
Miwwi Mä niin tiiän sun tunteet tällä hetkellä!! Mulla on ollu myös kaksi keskenmenoa ja oon tästäki jotenki asenteella ettei tää voi mennä loppuun asti. Nytki aamulla tein r testin ja heti hän siihen kaks vahvaa viivaa tuli. Oon joskus iltapäivälläki tehny testin et tuleeko sillonki vakka saa vähän väliä käyä pissalla, on tullu.

oireista Ne on melkein kadonnu. Se vellova etova olo on vähentyny, onneksi. Eilen tuli vähä syötyä ylimäärästä. Piti sit tossa pöydällä ollu konvehti rasia vetästä loppuun, YÄK!! Ja olo on sen mukanen turvonnu. Vois kävästä lenkillä tänään vähä kuluttamassa niitä kaloreita.
Hajuaisti on edelleen tallella. Siis parempana mitä normaalisti.

Yks ilta mies tuumas että oon ku perseelle ammuttu karhu. Mielialat vaihteli aivan valtavasti. Välillä oon onnellinen tästä ootoksesta ja välillä en.

7+4
 
Eilen kävin minäkin ekassa neuvolassa!
Tuntui kyllä aika oudolle. Alkuun täyteltiin niitä lippusia ja lappusia, sitten käytiin läpi ravinto - ja liikuntajutut, mitattiin verenpaine ja täytettiin äitiyskorttia. Perus setti siis :D
"Osallistuuko mies valmennukseen? Entä synnytykseen?" Vetivät mut ihan lukkoon ja olin vain että "joo ei en tiedä en ole kysynyt, eiks tästä voi päättää joskus myöhemmin??"
Siinä vaiheessa kun se alkoi käymään läpi päivämääriä ja kuukausia ja milloin tapahtuu mitäkin... olo oli vain "huh!" Ja tuijotin tätiä silmät pyöreenä. Et siinä se vaan lateli mitä mun kehossa tapahtuu milloinkin ja miten se vauva sitä ja vauva tätä! Mä en vissii sit vieläkään usko olevani oikeasti raskaana.

Tännään siis viikkoja 7+2 ja alustavasti synnytyssairaala PS

Ja isän 2. Tyypin diabeteksesta huolimatta sain toistaiseksi vapautuksen sokerirasituksesta koska bmi oli 19.jotain.. :) nyt sitte ootellaan soittoa Porvoosta..
 
  • Tykkää
Reactions: Guess.vol.2
Ambrosia85 Luulen, tai tiedän, että se pahin on tapahtunut. Mutta en usko, että vaikka selittelenkin neuvolaan tän mun tilanteen niin en pääse sinne mittaukseen, koska viimeks soittelin sinne ja sanoin, että viiva ei vahvistu ja sanoin, että tällänen mahdollisuus olis, että pääsis mittaileen hcg arvoa, niin sieltä vaan todettiin, että se on niin laaja se ero, että he ei laita siihen mittaukseen, että pääsen vaan siihen joka näyttää ei raskaana tai raskaana, mutta sillä tiedolla nyt mitään tee. Pitää vaan odotella, että alkaako vuoto ja sitten mulla on se ultra 18.1, niin ei auta kun mennä sit sinne ja katsoo minkä tuomion sieltä saa, se vaan on niin kauhee summa, minkä joutuu maksamaan, kun ei julkisellekaan pääse.
 
Viimeksi muokattu:
Miwwi Päivystykseen ja jos näyttelijän lahjat antaa periksi niin kaksinkerroin valitat kipuja ja uliset siellä. Varmasti ultraavat! Itse tähän kerran sortuneena ja hyvin ei ollut asiat niinkuin itse aavistelinkin. :/ Voimia:hug:

Kista Eiks vesirokko oo once in a lifetime juttu? Näin mä oon ainakin ymmärtänyt vai onko tääkin vaan joku myytti :ashamed:

(.) Täällä kahden vuorokauden ruokalistalla kaksi mandariinia. Mies yöllä herätti mut ja yritti väkisin syöttää mulle leipää mutko EI PYSTY!! Nyt sit kesken työpäivän oli pakko lopettaa työt. Huristelin apteekin kautta kotiin ja hain nää helvatan rannekeet,koska en jaksa enään.:$
 
  • Tykkää
Reactions: Guess.vol.2
Tuosta matkustamisesta raskausaikana, mulla oli viime raskaudessa 30 viikkoa täynnä kun käytiin viikon reissulla Kreetalla. Lääkäriltä sai sellasen yleisen ilmoituksen että raskaus on sujunut moitteetta siihen asti ja kyseessä ei ole monikkoraskaus ja leimat ja nimet päälle. Kentällä, kummassakaan päässä, kukaan ei kysynyt mitään eikä mahaankaan kiinnitetty mitään huomiota. Mutta hyvähän se on olla kassissa ettei jää koneesta :)
 
  • Tykkää
Reactions: Guess.vol.2
Voi Miwwi, tuo on kyllä varmasti niin piinaavaa :( Todella kurjaa jos ei kerta hcg-mittaukseenkaan pääse. Vaikka olisikin laajat ne viitearvot, niin luulisi, että jonkinlaista osviittaa kuitenkin antaisi. Vitsi mua oikein ahdistaa sun puolesta, jos sinne ultraan asti joudut kärvistelemään. Mulla oli vähän samanlaisia kokemuksia alun vuotojeni kanssa, kun ei myöskään hcg-mittauksiin huolittu eikä ultraankaan tietty voinut liian aikaisin mennä.

Vesirokosta en ole kyllä kuullut, että olisi vaaraa, mutta jotkut rokothan on kyllä oikeastikin vaarallisia. Oon lukenut, että ainakin parvorokkoa pitäisi välttää. Sen enempää en ole kylläkään lukenut, mikä nimenomaan parvorokossa on niin vaarallista.

Sairauksista tulikin mieleen, aiotteko/oletteko ottaneet influenssarokotusta? Mä en ole sitten lapsuuden rokotusta ottanut, enkä kylläkän kovaa influenssaa myöskään sittemmin sairastanut, joten oon vähän kahden vaiheilla vielä.
 
Heippa kaikki äippälit pitkästä aikaa ! :heart: Kamalasti taas tekstiä ja uusia äitejä!

Eka voisin päivittää puuttuvia tietoja: ikä 22, ensimmäinen tulossa, synnäri K-HKS

Täällä oksentelu vieny tyystin voiton! yrjö lentää ja voimat veks. Onkohan tää nyt kolmas vai monesko viikko, en tiiä. En pysy enää laskuissa =) Mitään ei jaksa, muutakun löhöö. Melkeimpä kaikki mitä suuhunsa laittaa, tulee myös ylös. Painoa tippunu, 4-5 kiloo mut onneks se ei oo vaarallista =) Onneks ei töissä tarvii olla, kun saa kotona "sairastaa" :D Toivossa on kuitenkin hyvä elää, että tää loppuu kohta ! =) Mun tuurilla jatkuu kuitenkin koko raskausajan.

Eka neuvola käyty, normi kuviot, lippuja, lappuja ja aikoja =) Mies vähä oli puuduksissa kaikesta tiedosta :D ei yritetty kuunnella sydänääniä. Sokerirasitukseen sitten myöhemmin. NP ULTRA 21.1 ja kohta onkin aika jo toiseen varhaisultraan!

Dopplerista, ostin sellasen ja eilen meni tunti ennen kuin kaikansin tirriäisen! :heart: Ajattelin jo että ei sieltä vielä mitään kuulu, mutta kuuluipa sittenkin. Tosin vain pienen hetken. Omaa sykettäni ehdin kuunnella vaikka kuinka, ja luulen että kuulin myös istukan/napanuoran ääniä. Vauvan sykkeen kuitenkin erotti, se oli kuin hevosen laukka ja mittari antoi sykkeelle lukemaksi 181 =) Tänään aamulla myös paikannettu tirriäinen ja ihan liikutuin kun mieskin kuuli sen ja tuli makkariin "Hei pieni, isi täällä" :heart: Kyllä se oloa helpottaa, kun kuulee tirriäisen sykkeen. =)

Asunnosta ja autosta, me asutaa edellee tässä reilu 60 neliöisessä kaksiossa ja asutaan ainakin vuosi vielä. Tilaa kuitenkin on toistaiseksi =) Autona ei ole farmaria, meillä on pari vuotta vanha Peugeot 308 ja se on ihan passeli, takaluukku sen verran iso että vaunut mahtuu varmasti kyytiin. Koirat matkustavat entiseen takaan takapenkillä Boxissa, kaksi chihuahuaa kun on ja vava mahtuuu sitten myös takapenkille.

Matkustaminen, haluisin lähtee viel mut tuskin lähetää. Työttömyys uhkaa. Mies kyllä sanoi että lähetään sit ens talvena tirriäisen kaa kanarialle kattoo Bamsee :LOL:

Pahoinvointi rannekkeistä ei oo täällä ollut apua.

Bolakorun sain joululahjaksi mieheltä. Samoin saatiin vauvan vaatteita muutama setti, äiti kun ei malta sitten millään...... =)

Miwwi, itse en koskaan ole kokenut keskenmenoa, osanottoni niistä :( Mutta jos yhtään lohduttaa, niin sain samana päivänä hailkan haamun kun menkkojen piti alkaa. Viiva vahvistui todella hitaasti, viikon päästä viiva oli selkeä, ei edes noin selkeä mikä sun liuskassa oli. HCG arvo mitattiin, joka oli ekan kerran muistaakseni 61, toisen kerran mitattuna muistaakseni viikko tuosta edellisestä arvo oli 261, eli todella alarajoissa mun hormonit kehittyny. Sen koomin en ole tehnyt raskaustestejä, en halua tietää miltä viiva näyttäisi koska uskon sen aiheuttavan vain lisää stressiä. Yhtään digi- testiä en tehnyt, ainoastaan liuskoja. Varhaisultrassa kävin sitten vissiin viikolla 6, siellä oli mitä pitikin ja pienellä sydän löi =) <3 En tiedä auttaako tämä, mutta halusin kuitenkin rauhoitella, että raskaustestit ei kerro kaikkea siitä, miten raskaus etenee, eikä se HCG arvokaan yksistään. Tsemppiä!

Influenssarokotuksesta, neuvolassa kehoitettiin ottamaan se, mutta kaikki tämmöset "pakolliset" rokotukset mun pitää käydä ottaa sairaalassa :( Hepatiittirokotuksesta olis 3/3 ottamattta, mutta lääkäri ei suositellut enään sen ottamista.

Hirvee litania tekstii :D

Jeennaa & Tirriäinen 9+5
 
Poikkean täältä taustalta, en ole vielä liittynyt mihinkään ketjuun, mutta laskettuni on heinä-elokuussa. Kerron nyt oman tarinani vuodoista ja hcg hitaasta noususta kärsiville. Samana päivänä kun tein todella haalean plussan (siis TODELLA haalean) alkoi menkkamainen runsas vuoto, jota riitti niin että sidettä sai vaihtaa usein n 3päivän ajan. Tästä ajattelin että tais olla kemiallinen, mutta r-testin viiva vahvistui, olematta kuitenkaan missään vaiheessa vahva. 4+5 pääsin verikokeeseen vuodosta ja viivasta johtuen, hcg silloin 39. Siitä kolmen päivän kuluttua kontrollikoe, noussut vain 178, päätin että oon raskaana kunnes toisin sanotaan. Tiputteli ja vuoti kunnolla aina aika ajoin. Viikolla 7+1 tuli kunnon holahdus mustanruskeaa hyytynyttä vuotoa, joka jatkui ja sai vaihtaa tunnin välein sidettä, tää vuoto muuttui vielä veriseksikin, ja mukana jonkinmoisia hyytymiä. 7+2 tuhrua. 7+3-4 yönä alkoi törkeet kivut, supistusmaisia kramppeja ja polttoja ja verta tuli oikein pulppuamalla, tuntui kuin olis pissannut housuun :/ aamulla soitin neuvolaan, ja sain ultraajan seuraavalle päivälle. Olin itse menossa siis vain varmistamaab, että kohtu on puhdas, eikä tarvi kaavintaa. Niin siellä sen pienen sydän sykki <3 viikot heitti kolmella päivällä, joten varmaan siitä syystä oli hcg alhainen. Tsemppiä epäluuloisuuteen kaikille jotka siitä joutuvat kärsiä! Santara ja ökötti 11+3
 
miwwi täällä ei aikoinaan päässy ennenkun vedin itkupotkuhuuturaivarit :) kummasti alkoi tapahtumaan :) kyseessä oli ettei löytynyt sydänääniä sillon ja ne oli unohtanut laittaa lähetteen :( myöhemmin kuuliin etteivät laita lähetteitä mielellään kun ne maksaa, ajattelivat et kyl se sieltä pois vuotaa ilman lääkäreitäkin :(

joten nyt maanantaina puhelin käteen ! ja jos ei hyvällä ni pahalla sitten ! :)
 
Piti vielä kyselemäni, onko muita keillä ei ole turvotusta? Palstaa lukiessa tuntuu, että _kaikilla_ on turvotusmaha ja housut kiristää ja mä taas en huomaa mitään eroa aikaan ennen raskautta. Ei siis minkäänlaista turvotuspalloa missään vaiheessa vuorokautta. Kaikesta sitä itselleen stressiä kehittääkin :D

Päätin yöllä valvoessani ja oireiden lievenemisestä ahdistuessani, että kyllä se doppler on varmaan tännekin hankittava...
 

Yhteistyössä