Tuore rouva kiittää onnitteluista :heart: Eilinen päivä alkoi aamusta heti ekalla neuvolakäynnillä, eipä siä mitään ihmeempiä. Kaikki perusjutut ja lippusia lappusia. Sen jälkeen oksensin vartin välein ja mietin jo, että pakko perua ainakin syömään meno, mutta maistraattiin on päästävä
Jotenkin kummasti sain kuitenkin itseni kasattua. Työpaikalleni menin ihan zombina alle kaks tuntia ennen vihkimistä, mutta työkaverit teki kyllä taikoja ja lähdin sieltä meikissä ja kampauksessa
Sitten maistraattiin ja syömään läheisten kanssa. Sain kun sainkin pidettyä itseni kasassa koko ajan. Jopa söin vähän lämmintä ruokaa pitkästä aikaa
Mun veli ja sen vaimo oli meille kotiin käyny laittaan odottamaan vähän tunnelma musiikkia, iltapalan ja aamupalan valmiiks ja sängyssä odotti puhtaat lakanat
Aivan ihanaa oli, mutta tottakai kotona heti alko taas oksennus lentää.. Voin kyllä kertoa, että meidän hääyö oli kaukana romanttisesta
Ennen kymmentä kömmittiin sänkyyn ja multa on lähteny kyllä taju ihan samantien, hupsis
Meillä on muuten ihan kunnon juhlatkin tulossa, mutta vasta maaliskuussa.. Paikka on siis varattu ja kovasti kaikkea jo järjestelty. Vajaalle 70 henkilölle lähti kutsut eilen.
Täällä oli ollut jonkinverran
ikä keskustelua.. Sen verran voisin sanoa omalta kohdaltani, että nuoresta iästäni huolimatta me ollaan seurusteltu reilu 7 vuotta ja uskon tässä vaiheessa tietäväni mitä haluan. Ikinähän ei voi varmaksi sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta se koskee kyllä ihan kaiken ikäisiä. Olimme jokunen vuosi sitten puoli vuotta erikseen kun niin nuorena kuitenkin oltiin alettu seurustelemaan, mutta yhteenpä päädyttiin ja se oli kyllä niin oikea päätös. Lisäks oon sitä mieltä, että jos liikaa asioita ajattelee niin ikinä ei taida olla "se oikea hetki" mennä naimisiin, hankkia lapsia ym.. Aina kyllä keksii mitkä asiat vielä voisi olla erilailla ennen kun..... Meillä on kuitenkin kaikki perusasiat elämässä kunnossa.
Tää aamu alko taas vartin välein oksentamisella.. Pari tuntia sitten sain käsiini sea band rannekkeet ja sen jälkeen en ole oksentanut.. En silti vielä usko näihin, koska eilenkin sain päivällä skarpattua, mutta toiveet on korkealla.. Pakko oli jotain kokeilla, sillä huomisesta eteenpäin pitäis taas selvitä töissä. Onko muilla kokemuksia pahoinvointi rannekkeista?
Vielä oikein paljon onnea hyvistä ultrakuulumisista, joita olikin useammalla ja ihanaa kun jotkut on saanut jo dopplerillakin sydänäänet kuulumaan
Itse en taida usklataa vielä pariin viikkoon kokeilla..