Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
~~ Elokuun 2013 Ihmeet huhtikuussa ~~
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Pippurihäntä, post: 28305938, member: 122701"]</p><p>Kas, synnytysstooreja <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>10v sitten kun esikoiseni sain, en osannut kyllä odottaa mitään. Lopputuloksena jokseenkin oppikirjan mukainen synnytys, paitsi että vedet menivät vuorokautta ennen kuin supparit itse alkoivat eli 39+5. Ottivat minut Jorviin sisään, koska vedet menivät kunnolla ja infektioriski oli sen perusteella olemassa. En ollut juurikaan auennut vielä tuossa vaiheessa, eli ekasta yöstä (tottakai, vedet menivät yöllä) tuli pitkä. Pieniä menkkamaisia tuntemuksia siinä yön aikana hiljalleen tuli, mutta todelliset supparit alkoivat about klo 22 seuraavana iltana. Koko ajan mua käytiin tarkkailemassa, eri kätilöt vuoroillansa ja takarajana oli, että synnytyksen pitäisi käynnistyä 24h kuluessa, muuten vauhtia haettaisiin oksitosiinista.</p><p></p><p>Onneksi ei haettu, olen varma, että oma kroppa kerkesi synnytykseen paremmin, kun supparit saivat kehittyä omillaan. Suurimman osan ekasta päivästä lepäilin vaan, mutta iltaa kohden tuli olo, että pitää päästä liikkeelle. Klo 22 supparit alkoivat olla sitä luokkaa, että pääsin saliin. Istuin suihkussa pallon päällä ja odottelin suppareiden voimistumista. Jossain vaiheessa sanoin, että voisin jotain lievitystäkin ottaa... Ilokaasua hengittelin välillä, kunnes n. klo 2-3 aikoihin sanoin että saa laittaa jotain tymäkämpääkin, en enää oikein jaksanut pystyssä kestää suppareita ja kätilö totesi, että nyt on hyvä vaihe laittaa se epiduraali. Yksi annos laitettiin ja sen vaikutus kesti about pari tuntia. Siinä vaiheessa soitettiin myös lapsen isälle, että nyt voisi alkaa tulla saliin päin, kun siinä sitten joudun yksin makailemaan puudutettuna. </p><p></p><p>Epiduraali oli kuin taivas. Sain levättyä suppareiden yli, tunsin ne kyllä koko ajan, mutta olo helpottui juuri niiden kivuliaimpien senttien ajaksi huomattavasti. Kun puudutus sitten alkoi vähitellen haihtua, tarkastettiin tilanne kohdunsuulta ja todettiin, että nyt ei enää taideta toista annosta laittaa. Siitä tuntemukset sitten voimistuivatkin vähitellen ja ilokaasunaamariin hengittelyn voimin mentiin eteenpäin. Eräässä kohtaa muistan, kun lapsen sydänäänet heikkenivät supistusten aikana ja hetkessä sali oli täynnä väkeä. Minulle tuli tunne, että siinä oltiin heti valmiina siirtymmän järeämpiin keinoihin vauvan saamiseksi ulos, mikäli sydänäänet eivät palautuisi. No sieltä ne tokenivat, ilmeisesti napanuora oli ollut kiertyneenä vauvan kaulan ympäri kolmeen kertaan ja tietyssä vaiheessa veri kulki vähän huonommin. </p><p></p><p>Jossain vaiheessa sitten sanoin, että nyt on kuulkaa semmoinen paine perässä, että ei oo tosikaan. Ponnistamisen tarve oli niin eläimellinen, että ei ollut kysymystäkään siitä, että lapsi oli syntymässä. Kätilö ei antanut ensin vielä lupaa vaan pari supistusta taidettiin siinä ootella (onneksi ei kauaa tarttenut pidätellä), lopulta sain luvan ponnistaa ja 11min ponnistusten ja episiotomian avustuksella poika putkahti maailmaan klo 6.07 päivää ennen laskettua aikaa. Minusta koko tuo ponnistamisvaiheen selkeys ja helppous oli yllättävin osa tuota synnytystä. Paljon pitempää ja vaikeampaa oli tuo, kun käynnistymistä ja avautumista sai odotella niin julmetun pitkään, enkä ollut nukkunut 36 tuntiin kunnolla. Epiduraalin jälkeiset vaiheet menivät minusta nopeasti, eikä kipu ollut sietämätöntä kun koko ajan ikäänkuin tunsi, että kohta se syntyy. Voimien loppumista ei tarvinnut valvomisesta huolimatta pelätä, jostain sitä poweria vaan aina löytyy tuossa tilanteessa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Asiaa auttoi myös se, että lapsi ei ollut mikään jättiläinen, päänympärys taisi olla 33cm, paino 3120g ja pituus 49cm. Napanuoraa oli lähes metri!</p><p></p><p>Ikävämpää oli se, kun alakertaa tikattiin, mutta onneksi tekivät sen huolella. Välilihan leikkauksesta ja repeämistä huolimatta tokenin 6 viikossa normaaliksi, toki olin jumpannut ja harjoittanut lantionpohjaa sen ennen että jälkeen synnytyksen. Uskon, että sillä oli suuri merkitys sen kannalta, että osasin käyttää rentoutumistekniikoita avautumisvaiheessa hyväkseni sekä ponnistamisen suunta ja tarkoitus tuntuivat heti selviltä itse tilanteessa. Mistään virtsankarkailusta tai ylimääräisestä löysyydestä en ole kärsinyt. </p><p></p><p>Loppujen lopuksi mun mielestä noinkin pitkän odottelun (36h) pystyi kestämään hyvin sillä, että otti tilanteen ikäänkuin supistusaalto kerrallaan. Jokainen aalto tekisi työtä sen eteen, että lapsi pääsee maailmaan. Kipu ei tuntunut samalta kuin sairaana ollessa, vaan sillä oli selkeä merkitys - syntymä. Kaikki paikat kramppaavat, kyllä, mutta se ei tarkoita että olisin sairas. En silti pidä lääkkeetöntä synnytystä itseisarvona. Oikein käytettynä nuo lääkkeet auttavat pahimman vaiheen yli ja siinä pääsee säästämään omia voimiaan. </p><p></p><p>Vaikka olen nyt toista kertaa pappia kyydissä, niin silti en taaskaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Näillä asioilla on ihan oma rytminsä ja tahtonsa. Ja tavallaan se on aika hienoa, luonto hoitaa ja lääketiede auttaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p><em>PH 22+5</em></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Pippurihäntä, post: 28305938, member: 122701"] Kas, synnytysstooreja :) 10v sitten kun esikoiseni sain, en osannut kyllä odottaa mitään. Lopputuloksena jokseenkin oppikirjan mukainen synnytys, paitsi että vedet menivät vuorokautta ennen kuin supparit itse alkoivat eli 39+5. Ottivat minut Jorviin sisään, koska vedet menivät kunnolla ja infektioriski oli sen perusteella olemassa. En ollut juurikaan auennut vielä tuossa vaiheessa, eli ekasta yöstä (tottakai, vedet menivät yöllä) tuli pitkä. Pieniä menkkamaisia tuntemuksia siinä yön aikana hiljalleen tuli, mutta todelliset supparit alkoivat about klo 22 seuraavana iltana. Koko ajan mua käytiin tarkkailemassa, eri kätilöt vuoroillansa ja takarajana oli, että synnytyksen pitäisi käynnistyä 24h kuluessa, muuten vauhtia haettaisiin oksitosiinista. Onneksi ei haettu, olen varma, että oma kroppa kerkesi synnytykseen paremmin, kun supparit saivat kehittyä omillaan. Suurimman osan ekasta päivästä lepäilin vaan, mutta iltaa kohden tuli olo, että pitää päästä liikkeelle. Klo 22 supparit alkoivat olla sitä luokkaa, että pääsin saliin. Istuin suihkussa pallon päällä ja odottelin suppareiden voimistumista. Jossain vaiheessa sanoin, että voisin jotain lievitystäkin ottaa... Ilokaasua hengittelin välillä, kunnes n. klo 2-3 aikoihin sanoin että saa laittaa jotain tymäkämpääkin, en enää oikein jaksanut pystyssä kestää suppareita ja kätilö totesi, että nyt on hyvä vaihe laittaa se epiduraali. Yksi annos laitettiin ja sen vaikutus kesti about pari tuntia. Siinä vaiheessa soitettiin myös lapsen isälle, että nyt voisi alkaa tulla saliin päin, kun siinä sitten joudun yksin makailemaan puudutettuna. Epiduraali oli kuin taivas. Sain levättyä suppareiden yli, tunsin ne kyllä koko ajan, mutta olo helpottui juuri niiden kivuliaimpien senttien ajaksi huomattavasti. Kun puudutus sitten alkoi vähitellen haihtua, tarkastettiin tilanne kohdunsuulta ja todettiin, että nyt ei enää taideta toista annosta laittaa. Siitä tuntemukset sitten voimistuivatkin vähitellen ja ilokaasunaamariin hengittelyn voimin mentiin eteenpäin. Eräässä kohtaa muistan, kun lapsen sydänäänet heikkenivät supistusten aikana ja hetkessä sali oli täynnä väkeä. Minulle tuli tunne, että siinä oltiin heti valmiina siirtymmän järeämpiin keinoihin vauvan saamiseksi ulos, mikäli sydänäänet eivät palautuisi. No sieltä ne tokenivat, ilmeisesti napanuora oli ollut kiertyneenä vauvan kaulan ympäri kolmeen kertaan ja tietyssä vaiheessa veri kulki vähän huonommin. Jossain vaiheessa sitten sanoin, että nyt on kuulkaa semmoinen paine perässä, että ei oo tosikaan. Ponnistamisen tarve oli niin eläimellinen, että ei ollut kysymystäkään siitä, että lapsi oli syntymässä. Kätilö ei antanut ensin vielä lupaa vaan pari supistusta taidettiin siinä ootella (onneksi ei kauaa tarttenut pidätellä), lopulta sain luvan ponnistaa ja 11min ponnistusten ja episiotomian avustuksella poika putkahti maailmaan klo 6.07 päivää ennen laskettua aikaa. Minusta koko tuo ponnistamisvaiheen selkeys ja helppous oli yllättävin osa tuota synnytystä. Paljon pitempää ja vaikeampaa oli tuo, kun käynnistymistä ja avautumista sai odotella niin julmetun pitkään, enkä ollut nukkunut 36 tuntiin kunnolla. Epiduraalin jälkeiset vaiheet menivät minusta nopeasti, eikä kipu ollut sietämätöntä kun koko ajan ikäänkuin tunsi, että kohta se syntyy. Voimien loppumista ei tarvinnut valvomisesta huolimatta pelätä, jostain sitä poweria vaan aina löytyy tuossa tilanteessa :) Asiaa auttoi myös se, että lapsi ei ollut mikään jättiläinen, päänympärys taisi olla 33cm, paino 3120g ja pituus 49cm. Napanuoraa oli lähes metri! Ikävämpää oli se, kun alakertaa tikattiin, mutta onneksi tekivät sen huolella. Välilihan leikkauksesta ja repeämistä huolimatta tokenin 6 viikossa normaaliksi, toki olin jumpannut ja harjoittanut lantionpohjaa sen ennen että jälkeen synnytyksen. Uskon, että sillä oli suuri merkitys sen kannalta, että osasin käyttää rentoutumistekniikoita avautumisvaiheessa hyväkseni sekä ponnistamisen suunta ja tarkoitus tuntuivat heti selviltä itse tilanteessa. Mistään virtsankarkailusta tai ylimääräisestä löysyydestä en ole kärsinyt. Loppujen lopuksi mun mielestä noinkin pitkän odottelun (36h) pystyi kestämään hyvin sillä, että otti tilanteen ikäänkuin supistusaalto kerrallaan. Jokainen aalto tekisi työtä sen eteen, että lapsi pääsee maailmaan. Kipu ei tuntunut samalta kuin sairaana ollessa, vaan sillä oli selkeä merkitys - syntymä. Kaikki paikat kramppaavat, kyllä, mutta se ei tarkoita että olisin sairas. En silti pidä lääkkeetöntä synnytystä itseisarvona. Oikein käytettynä nuo lääkkeet auttavat pahimman vaiheen yli ja siinä pääsee säästämään omia voimiaan. Vaikka olen nyt toista kertaa pappia kyydissä, niin silti en taaskaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Näillä asioilla on ihan oma rytminsä ja tahtonsa. Ja tavallaan se on aika hienoa, luonto hoitaa ja lääketiede auttaa :) [I]PH 22+5[/I] [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Wille Rydmanilla on tärkeää asiaa vihreään menoon kyllästyneille helsinkiläisille äänestäjille
14 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Onko totta että gladiaattorien aikaan naisia sidottiin telineeseen ja härkä pani niitä?
17 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
S kuvalehti:Suomalaisten harvinaislaatuinen luottamus päätöksentekijöiden ja hallintoon tuhottiin Sanna Marinin hallituksen aikana
Tänään 16:00
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Oikeiston kannatus on nousussa Romaniassakin
Tänään 15:22
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Suomen vasemmisto listasi suomalaiset, jotka vallankaappauksen jälkeen teIoitettaisiin tai karkotettaisiin Siperiaan
Tänään 14:47
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Maura Isabel vai Maura Ellen?
Tänään 14:47
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Erittäin hyvää päivää kaikille!!!
Tänään 13:44
Rätti Väsynyt
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Donald Trump: Armeija kadulle. Donald Trump haluaa karkottaa 11–12 miljoonaa maahanmuuttajaa, mutta tarvitsee siihen armeijan apua."
Tänään 13:21
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ukrainan naiset ovat isänmaallisia
Started by vierailija
Tänään 12:14
Luettu: 152
Aihe vapaa
2.
Viro valmistautuu sotaan: Valmis evakuoimaan koko väestönsä ulkomaille ja räjäyttämään kaupunkinsa. Todennäköisin kohdemaa evakuoinneille olisi Suomi.
Started by vierailija
Tänään 10:14
Luettu: 152
Aihe vapaa
3.
Ministeri Wille Rydman: "Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”"
Started by vierailija
Tänään 00:35
Luettu: 148
Aihe vapaa
4.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Tänään 10:16
Luettu: 145
Aihe vapaa
5.
Trump on vannonut olevansa "diktaattori" heti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisinä Kiina ja Venäjä taputtavat käsiään. Syttyykö siellä sisällissota?
Started by vierailija
Tänään 00:08
Luettu: 125
Aihe vapaa
6.
Ei voi muuta kuin NAURAA!
Started by vierailija
Tänään 00:34
Luettu: 122
Aihe vapaa
7.
"Somalian entinen poliisijohtaja: Älkää lähettäkö lapsia tänne koraanikouluun"
Started by vierailija
Tänään 10:52
Luettu: 100
Aihe vapaa
8.
Paljonko muuten teidän jouluruuista tehdään itse kotona?
Started by vierailija
Tänään 09:22
Luettu: 97
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti 2.0
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kilttilässä nukutaan taas kolmistaan 🤭
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Maassa tehdään nyt hallituspolitiikkaa jota ainoastaan 29% kansasta kannattaa
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Onko totta että gladiaattorien aikaan naisia sidottiin telineeseen ja härkä pani niitä?
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
6.
Relaatio 1068 - Tuisku
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Donald Trump: Armeija kadulle. Donald Trump haluaa karkottaa 11–12 miljoonaa maahanmuuttajaa, mutta tarvitsee siihen armeijan apua."
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
8.
Wille Rydmanilla on tärkeää asiaa vihreään menoon kyllästyneille helsinkiläisille äänestäjille
Latest: vierailija
14 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
~~ Elokuun 2013 Ihmeet huhtikuussa ~~
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
