No heipsis
Synnytyskertomus..
Maanantaina aloiteltiin kypsyttely niillä tableteilla (nimeä ei voi muistaa) samoin tiistaina kypsyteltiin, mutta kovinkaan suuria avautumisia/pehmenemisiä ei tapahtunut, niimpä keskiviikkona mentiin saliin oksitosiinitipalle. Supistuksia tuli kuin tulikin sen avulla, mutta loppu kun alettiin tippaa vähentelemään, eli se siitä sitte. Torstai aamulle tosiaan tuli kalvojen puhakaisu määräys sillä lääkäri arveli lapsiveden olevan sameaa silloin keskiviikkona.
Torstaina siis taas saliin ja tipalle+ kalvot puhki.. lapsivesi oli ihan normaalia... ja oottelua oottelua, ja vielä vähä lisää sydänkäyrää. Ihanaa makoilua siis (lue:todellaraivostuttavaa)
Joitamia supistuksia tuli torstai iltana, mutta ei järin suuria. suihkussa vietin aikaa ja se olikin hyvä juttu niin kauan kunnes tuli huono olo.
Perjantaina aamuyöstä alkoi supistelemaan suht säännöllisesti ja kätilö kyseli puoli viideltä, että josko laitetaan epiduraali,ettei sitä kannata pitkittää.. No minähän siihen suostuin ja siitä se autuus alkoi kun ei tienny mistään mitään. Kymmenen aikaan olin n.7cm auki mutta kovaa kohdunsuun reunaa oli vielä jäljellä.
Siinä sitte synnytyssängyllä pyörittiin toinen jalka tunnottomana kontalleen ja vaikka sun mitenpäin.
Puudutus alkoi hiipumaan ja taidettiin tässä välissä laittaa aquarakkulat(vai mitkä ne nyt on...) ja lääkäri laittoi kohdunsuun puudutteen sitä kovaa reunaa varten että saataisiin se häviämään, hävisikin muualta, mutta etureunaan jäi reuna. sitä sitte ronkkivat urakalla pois edestä "vauvan pään taakse". Ilmeisesti reuna johtui pojan tarjontavirheestä, ettei se "päässyt häviämään".
Puoli kahdelta sain vielä spinaalipuudutuksen ja taas oltiin 1,5h tiedottomassa tilassa.
Sitten pudutus alkoi loppua ja oli muuten värkki meleko kipeenä kaikesta ronkkimisesta et huusin kätilölle armoa ja taukoa välillä ku sattu. Kolmesta syntymään olin siis periaatteessa ilman kivunlievitystä.. Kohtu ei jaksanut enää viikon käynnistelyn jäliltä enää supistella kunnolla itse niin tippaa lisää ja kaikki mahdolliset supistukset oli mulle hepreaa, en minä niitä osannut tulkita kunnolla.. ja koko ajan joku oli sormet alapäässä niin pikkasen oli vaikee keskittyä. ilokaasustakin alkoi tulemaan huono olo.
Kovaa sitä poikaa ponnisteltiin n.20min maailmaan, välillä varmaan ponnistin vaikkei ees "kakattanu" ja tosiaan meinasi usko loppua välillä mutta kummasti sitä vaan saa voimia lisää ja lisää. Kätilöistä oli tosi suuri apu kannustuksessa ja Avo oli ihan hiljaa lähes kokoajan vaan tuki ja työnsi selästä kaverina tosi hyvin. (jälkeen päin sanoi vasemman puolen olevan hitusen hellänä) Yks kätilö nauroikin, kun sitä jälkeenpäin kiittelin mahan päällä hyppimisestä
Kun pakko sitä oli työntää sieltä pois.
"Kammoa" ei jäänyt vaan kivut on (lähes)unohtunut ja tekisin toisen mielellään. Tosin vähän lyhemmän kaavan kautta
poika siis syntyi avotarjonnassa imukupin avulla. Lapsivesi oli synnytyksessä vihreää niimpä poika kiitolennolla keskolaan. Ei ollut kuitenkaan päässyt likavesi keuhkoihin asti. Loppu hyvin kaikki hyvin. Poika oli ensin verensokereiden seurannassa ja sokeritipassa, sitten päätti olla syömättä pullosta niin piti laittaa nenämahaletku. Antibioottiakin meni tulehduksen välttämiseksi, tulehdusarvot nousi max.22:een. tippui kyllä alle kahdeksaan eli normaaliksi.
Sokeritipasta pääsi sunnuntaiaamuna ja nenämahaletkusta su-ma yönä kun alkoi pullosta syömään.. minä tietty tissiä siellä käytin, mutta eihän sieltä mitään irronnu vaikka kovasti poika sitä imi. Hoitaja sanoikin että ihan selevä tissipoika. Maanantai-iltana poika pääsi sitte vierihoitoon osastolle kun päivän aikaan oli pullot tyhjentynyt.
Eilettäin vasta kotiuduttiin kun sitä antibioottia piti laittaa 5vrk ja se tuli täyteen eilisaamuna. Niinpä lääkäri meidät katso ja päästi kotiin.
Nyt siis kovasti harjoitellaan vauva-arkea. viime yö meni kyllä lahjakkaasti valvoessa, mutta päivät ainaki nukkuu hyvin.. rytmi jos on vähä pyllylleen vielä ja pierukin tuntuu öisin olevan hukassa niin sepä siitä. Nenäkin meni vähä lyttyyn synnytyksessä mutta aika hyvin on oiennut. vaikka samapa tuo vaikka jäisikin toiselle poskelle :lol: On hää niin ihana. laittelen kuvia tässä kuhan jaksan. nyt ei oo virtaa istua koneella tämän kauempaa.
Mutta näin tänne ja pojan mitat siis 4235g ja 53cm py 36,5 ja syntyi 17.8.2007 klo 17.05
Kiitos.
ja päivitys
odottelija23...1.8.2007.......2.lapsi....pohjoinen
Viivi............5.8.2007........1.lapsi.......
Hipsu76.....9.8.2007..........1.lapsi..... Pohjois-Karjala 30v.
Toiveikas74.. 19.8.2007......3.lapsi.....Kymenlaakso 32v.
Meirami.....19.8.2007.........1.lapsi.......Vantaa 24v.
Milla Magia 24.8.2007.......3.lapsi
Sinda.....26.8.2007..........2.lapsi.......Vantaa 35v
Synnyttäneet:
Puh1 30.7. Poika 4000g ja 51cm
Aurinkoinen23 30.7. Poika 3880g ja 51cm
Bellamariia 1.8. Poika 3600g ja 50cm
Joanna 2.8. Poika 2770g, 47cm
Kata 5.8. Poika 3700g ja 52cm
Claire77 10.8 Poika 4100g ja 52,5cm
Tuikku81 10.8. Poika 4340g ja 53cm
Antsa 15.8. Poika 4010g ja 53cm
Lena 17.8. Tyttö 3842g ja 51cm
Mervi83 17.8 Poika 4235g ja 53cm