Elintaso ja lapset ainoat syyt olla miehen kanssa

[Niin kyllästynyt]

Eniten varjelen lapsia ja siksi en vielä eroa, mutta on tämä oma kotikin rakas ja taloudellisesti turvallinen elämä. Mutta tuo mies. Miten siitä pääsisi eroon? Lähti taas heti kotiin palattuamme pilkille ja jätti minut lasten kanssa. Ovelta vielä huikkasi että nyt ylös ulos ja reippailemaan. Joo. Kyllähän minä, mutta kuka tekee sitten ruuan ja hoitaa pyykit? Pitäiskö jättää täällä kaikki leväälleen ja ehdottaa illalla kun mies palaa kalareissultaan että nyt ylös ja reippailemaan pyykkien ja lastenhoidon kanssa?

 

[chef]

No mutta eikös tuo ole kätevää, ettei se ukko ole kotona, jos et sikä kerran kattella jaksa

Mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin tuskinpa se onnettomassa kodissa asuminen niille lapsille paras mahdollinen vaihtoehto on.

 

[antiniuho]

Etkö sinä koskaan ikinä pysty lähtemään spontaanisti mihinkään, kun pitää kokata ja pyykätä? Ruuat voi ostaa valmiina ja ei se pyykinkään pesu voi olla niin vaikeaa, että siihen menee koko päivä. Jos et tykkää ulkoilusta, niin se on asia erikseen. Kiva mies sinulla, kun pyytää mukaan

 

["vieras"]

Jos pyykkääminen vie kaiken ajan, niin suosittelen hankkimaan kuivausrummun. Se säästää aikaa vuoden mittaan lukuisia tunteja, kun ei tartte ripustella pyykkejä ja keräillä niitä.

 

["mutku"]

ja tiskipyykki muuttuu yyhoona miten?

nyt sulla vielä on mies, jonka voit laittaa tekeen ees jotain. viisi prossaa ei ole puolet, mutta nollaa parempi

 

["heluna"]

[QUOTE="mutku";28022119]ja tiskipyykki muuttuu yyhoona miten?

nyt sulla vielä on mies, jonka voit laittaa tekeen ees jotain. viisi prossaa ei ole puolet, mutta nollaa parempi[/QUOTE]

komppaan tätä, kyllä sitä tuli yhdessä ollessamme valitettua siitä ja tästä ja tosta!

oli aihettakin kun siivoominen oli lähes mun vastuulla! mutta mies pesi sentään joka viikko pyykit! ja välillä laittoi ne astiat!

Nyt mä teen NE KAIKKI! ja sen lisäksi multa puuttuu kainalo, ihminen joka jakaa arjen... yllättävän paljon hävisin siinä kun mies muutti pois!

tottakai sä tunnet noin koska olet ilmeisesti kauan jo ajatellut miehestä vain niitä negatiivisia puolia. mutta arvaa mitä mulle kävi kun se mies sit lähti.. MÄ romahdin, itkin vaan monta vuorokautta,en saanu nukuttua en syötyä. en hoidettua töitäni.

edelleen joka päivä suren,mutta mies ei halua antaa toista mahdollisuutta

että mitä jos koettaisit saada tunteesi elpymään

 

["Vieras"]

Eniten varjelen lapsia ja siksi en vielä eroa, mutta on tämä oma kotikin rakas ja taloudellisesti turvallinen elämä. Mutta tuo mies. Miten siitä pääsisi eroon? Lähti taas heti kotiin palattuamme pilkille ja jätti minut lasten kanssa. Ovelta vielä huikkasi että nyt ylös ulos ja reippailemaan. Joo. Kyllähän minä, mutta kuka tekee sitten ruuan ja hoitaa pyykit? Pitäiskö jättää täällä kaikki leväälleen ja ehdottaa illalla kun mies palaa kalareissultaan että nyt ylös ja reippailemaan pyykkien ja lastenhoidon kanssa?

Miksette lähteneet lasten kanssa mukaan pilkille?! Siis jos sun ongelma on noinkin pieni, niin sun olisi syytäkin olla yksin ilman miestä. Ajattele jos se mies menisi aina kaljalle? Ja miksei se mies pyykkää ja tee ruokaa vai oletko kotiäiti? Kyllä se mes voi siivota ym. Kun tulee pilkiltä?!

 

[lasketaanko]

[QUOTE="mutku";28022119]ja tiskipyykki muuttuu yyhoona miten?

nyt sulla vielä on mies, jonka voit laittaa tekeen ees jotain. viisi prossaa ei ole puolet, mutta nollaa parempi[/QUOTE]

nyt en ymmärrä.jos mies hoitaa 5 prossaa nykyisestä niin tuota, ap:lle jää se 95 prossaa.

mutta jos mies muuttaa pois ja oletetaan että perheessä on neljä henkeä, niin jos mies on pois, ap:lla on tiskiä ja pyykkiä ja ruoanlaittoa 75 prosenttia nykyisestä, oletetettavasti paljon vähemmän koska miehet syövät enemmän (paljon ruoanlaittoa),

 

[Alkuperäinen]

Meillä todellakin on niin, että minä teen 98 prosenttisesti kotityöt. Mies tekee traktorilla lumityöt ja huolehtii takan polttamisesta. Kerran tai kaksi kuukaudessa saattaa tyhjentää tiskikoneen, mutta silloinkin laittaa astiat ja kipat vääriin paikkoihin. En ole asiasta valittanut, mutta kyllähän se ärsyttää etsiä juttuja.

Tykkään ulkoilusta, mutta tuollainen spontaani lähteminen ei todella sovi minulle. En käytä eineksiä tai valmisteita ja ruokaa on tehtävä kahdestikin. Kotityöt on hoidettava ja ne pyykit pestävä. Jos ei pese, niin kohta on pyykkivuori melkoinen. Kuivausrumpua meille ei tule epäekologisuuden vuoksi. Eikä miehen mielestä siksi että se syö sähköä.

Mies ei pyytänyt meitä kanssaan pilkille, vaan kuittaili minulle miten pitäisi ulkoilla ja reippailla. Hän kun pitää omaa kalastamistaan reippailuna. Eikä ymmärrä lainkaan paljonko töitä täällä sisällä on. Mielestäni on paljon enemmän reippailuna tehdä kotityöt kuin istua pilkkituolissa.

Tällä kertaa laitoin ruuat tulemaan ja lähdin ulkoilemaan. Kannoin takkapuitakin monta satsia sisälle. Sitten laitoin miehelle tekstarin, joka meni suunnilleen näin:

Minä lähdin sitten ulkoilemaan kun kerran sen halusit minulle suoda. Onhan se tietysti tasa-arvoistakin kun sinä olet omassa harrastuksessasi ja minä omassani. Onneksi lapset pääsivät kylään naapuriin. Ulkoilun vuoksi työt on tietysti tekemättä. Jos minä teen ruuan, niin viikkaatko sinä puhtaat pyykit ja laitat märät kuivumaan?

Ja ihme tapahtui. Mies todella tuli auttamaan pyykkien kanssa eikä tällä kertaa edes suuttunut tai marissut.