V
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Suomessa on yrityssektorin helppo elää avustuksilla. Liiketoiminta taas on eri juttu joka ei kaikkia enään jaksa kiinnostaa kun rahaa tulee muutenkin.
V
vierailija
Vieras
Kuulostaa hyvältä. Ryhdy sinäkin yittäjäksi niin pääset jatkuvan valittamisen sijaan vuolemaan kultaa.
V
vierailija
Vieras
On ollut kyllä hienoa nähdä perussuomalaisten nousevan köyhyydestä suomen rikkaampaan prosenttiin. Voikkaallakin päällystetään katuja kullalla nykyisin
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Ihan matemaattisesti fakta on, että rikkaimpaan prosenttiin voi kuulua vain prosentti väestöstä. Että ihan siitä huolimatta miten sinne pääsee, aina 99 sadasta ihmisestä jää ulkopuolelle.
V
vierailija
Vieras
Köyhyydestä päästään irti kun lasketaan köyhyysraja riittävän alas.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Mielen, sydämen ja sivistyksen köyhyys on pahinta. Tämä näkyy täälläkin muutaman henkilön kohdalla.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Voi puhua jopa elinkeinotteluelämästä, joka pyörii pitkälti veronmaksajien rahoilla yritys- ja elinkeinotuin, palkkatuin sekä verohuojennustuin.
Elinkeinotteluelämä on siis hyvin sossutuettua, kuten kokoomuksen kapitaalikommunismissa ja kepun agraarisosialismissa on totuttu toimia.
Siinä missä perinteisessä sosialismissa tuetaan pääosin köyhiä ja matalatuloisia, porvarisosialismi siirtää sossutukemisen suurituloisille, varakkaille ja rikkaille, poistaen sitä pieni- ja matalatuloisilta oikeilta tuentarvitsijoilta. Varastetaan siis köyhiltä rikkaille anti-Robin Hood ideologialla.
V
vierailija
Vieras
Orpopurran hallituskaudella valtion pörssiomaisuuden arvo on tippunut 44 prosenttia. Ja rahaa vaan näyttää riittävän hyvätuloisten veronalennuksiin.
V
vierailija
Vieras
Juu, Euroopan korkein työttömyys 10,1%, kun keskimäärin EU-maissa 6%, työllisyyskehitys Euroopan surkein ja velkaantuminen myös Euroopan korkein. Euroopanmestaruuksia ei saavuteta vahingossa, vaan syy on oikeiston kauhukabinetin paska leikkauspolitiikka.
V
vierailija
Vieras
On työ, hyvä liksa, säästöjä, rahastoja ja osakkeita. On auto, oma asunto.
Silti minusta ei tule koskaan niin tyhmää, että äänestäisin oikeistoa. Eikö nyt tämäkin kausi hölmömmällekin tee selväksi, että päin persettähän se aina menee.
Silti minusta ei tule koskaan niin tyhmää, että äänestäisin oikeistoa. Eikö nyt tämäkin kausi hölmömmällekin tee selväksi, että päin persettähän se aina menee.
V
vierailija
Vieras
Työttömien ja vastentahtoisesti alityöllistettyjen yhteismäärä on suomessa yli miljoona eli kolmasosa työvoimasta.
Jostain syystä työttömyys on tabu suomessa eikä siitä uutisoida eikä etenkään järkevästi keskustella. Haittaa hyvinvoinnin ahnehtijoiden kivaa elämää joka suurelta osin perustuu yhteisen hyvinvoinnon ahnehtimisille itselle ja lähipiirille.
Ongelma on siinä että työttömillä on velvoitteita näin sairaassa yhteiskunnassa, vaikka oikeudet on aika vähäiset.
Jostain syystä työttömyys on tabu suomessa eikä siitä uutisoida eikä etenkään järkevästi keskustella. Haittaa hyvinvoinnin ahnehtijoiden kivaa elämää joka suurelta osin perustuu yhteisen hyvinvoinnon ahnehtimisille itselle ja lähipiirille.
Ongelma on siinä että työttömillä on velvoitteita näin sairaassa yhteiskunnassa, vaikka oikeudet on aika vähäiset.
V
vierailija
Vieras
En muista kenenkään hallituksen lisäävän näin paljon työttömyyttä ja velkaa sekä laskevan kuluttamista sitten Esko Ahon hallinnon 1990-luvun alussa.
Kannattiko? Ei, paitsi erittäin äveriäille.
Kannattiko? Ei, paitsi erittäin äveriäille.
V
vierailija
Vieras
Suomen kansa saa syyttää tästä vain ja ainoastaan itseään. Suurin osa teistä äänesti oikestolaisen politiikan puolesta ja annoitte nykyhallitukselle mandaatin, koska harhaisena aina kuvittelette, että siitä kärsii vain se surullisenkuuluisa "joku muu" (= esim. maahanmuuttajat, työttömät, jne.).
Jälleen kalikka sitten kalahtikin omaan nilkkaan - kuten oli ennustettavissa ja kuten aina ennenkin on oikeistohallitusten harjoittaman sortopolitiikan vuoksi käynyt. Mutta oppivatko suomalaiset tämänkään hallituksen sosiopatiasta mitään? Eivät, vaan kunta- ja aluevaaleissakin esim. Kokoomus sai valtavan osan äänistä.
Jälleen kalikka sitten kalahtikin omaan nilkkaan - kuten oli ennustettavissa ja kuten aina ennenkin on oikeistohallitusten harjoittaman sortopolitiikan vuoksi käynyt. Mutta oppivatko suomalaiset tämänkään hallituksen sosiopatiasta mitään? Eivät, vaan kunta- ja aluevaaleissakin esim. Kokoomus sai valtavan osan äänistä.
V
vierailija
Vieras
Nyt Petteri ja Riikka keskittyvät haalimaan lisää rahaa omiin ja kavereiden taskuihin ja talouspolitiikan elvyttävät teot puuttuvat täysin.
V
vierailija
Vieras
Näyttäisi sille että Suomeen tarvittaisiin Robin Hood, eikä se tule oikeistopuolueista, noista Nothinghamin seriffin roistoista, jotka varastavat köyhiltä rikkaille ja palveleeävat rahaa.
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Ne on sun korruptoituneessa porvarin mielessäsi. Pääosa Suomen 330 000 työttömästä, 120 000 pitkäaikaistyöttömästä ja 55 000 akateemisesta työttömästä eli Euroopan korkeimman työttömyyden kärsijästä (10,1%) haluaa vain palkkatyötä, päälle ne tempputyöllisyystoimissa olevat, jotka nostavat Suomen laajan työttömyysasteen noin 16-17%:iin. Ja OrpoPurraSatonen haluaa rekrytä halpa-Aasiasta lisää kielitaidotonta palkanpolkijaa, koska Saksan esimerkki osoittaa että kolmansien maiden halpatyövoima laskee myös kantaväestön palkkoja noin 20%. Hei me tienataan tällä! hurraa elinkeinottelija.
V
vierailija
Vieras
Noinhan Keynesiläisen taloustieteen mukaan pitkääkin toimia. Kun tulee taloudellinen taantuma tai kriisi, niin valtio toimii iskunvaimentimena ja ottaa isomman roolin työllistäjänä/ työllistämisen edistäjänä. Tällä eliminoidaan valtavasti pitkäaikaisia haittoja.
V
vierailija
Vieras
Keynesiläinen taloustiede on taloustieteen haara, joka syntyi John Maynard Keynesin ajatusten ja uusklassisen taloustieteen fuusiossa. Se lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä taantumiin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. Keynesiläiselle talousteorialle vastakkaisia suuntauksia ovat uusklassinen taloustiede ja monetaristinen taloustiede.
Keynes esitti teoriansa perusteet vuonna 1936 julkaistussa teoksessaan Työllisyys, korko ja raha (engl. The General Theory of Employment, Interest and Money). Keynesiläisen taloustieteen voidaan katsoa kannattavan sekataloutta ja olevan keskitie laissez-faire-kapitalismin ja sosialismin välillä. Keynesin keskeinen lähtökohta ajattelussa oli se, että joukkotyöttömyys ja lama johtuivat pääosin heikosta kulutuskysynnästä.
Keynesin mukaan markkinataloudelle ovat tyypillisiä työttömyys ja suhdannevaihtelut, ja kokonaiskysyntää säätelemällä ne voidaan poistaa. Keynesin kirjassaan Työllisyys, korko ja raha esittämän ajatuskokonaisuuden oli tarkoitus toimia Ison-Britannian hallituksen täystyöllisyyspolitiikan teoreettisena pohjana. Keynesiläinen taloustiede oli makrotaloustieteen vallitseva koulukunta ja samalla myös useimpien länsimaiden talouspolitiikan perusta 1970-luvulle saakka.
Keynesin talousteorian perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteessa, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta on Keynesin mukaan kaukana täydellisestä muun muassa markkinapaniikkien (New Yorkin pörssiromahdus 1929) ja markkinapsykologisten tekijöiden johdosta, minkä vuoksi taloudessa esiintyvää suhdannevaihtelua tulee tasoittaa. Tällöin taantumia voidaan tasoittaa ja vähentää työttömyyttä.
Uusklassisen talousteorian (Hayek) mukaan valtion kulutuksen merkittävilläkään lisäyksillä (esimerkiksi kasvaneet julkiset investoinnit infrastruktuuriin – ”bitteihin ja tiebitumiin”) ei ole pysyviä kasvuvaikutuksia kokonaiselintasoon edes pitkällä aikavälillä. Keynes sen sijaan korosti, että työttömyys ei ole vapaaehtoista, vaan merkittävä osa työttömästä työvoimasta olisi valmis töihin, mikäli sellaista löytyisi.
Keynesin mukaan valtion tulee puuttua lyhyen aikavälin ongelmiin kuten työttömyyteen ja elintason äkilliseen syöksyyn, koska tasapainoon päätyminen kestää liian kauan. Keynes totesikin, että on turha odottaa, koska ”pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet”. Yleensä taloustieteessä lyhyt aikaväli katsotaan 1–3 vuotta kestäväksi, keskipitkä aikaväli 3–5 vuotta kestäväksi ja pitkä aikaväli yli 5 vuotta kestäväksi. Voidaankin perustellusti kysyä: ”Olisitko sinä valmis odottamaan työttömänä viisi vuotta työllistymistäsi? Mikäli olet, niin olet mitä puhdasverisin uusklassisen teorian ja Hayekin näkemysten kannattaja.” Työttömyys on uusklassisen teorian mukaan vapaaehtoista (palkkatarjouksen taso ei riittävä osalle työvoimaa, jotta hakeutuisivat töihin). Keynesiläisenä voidaan pitää myös pienituloisen väestön kulutuskysynnän lisäämistä.
Keynes esitti teoriansa perusteet vuonna 1936 julkaistussa teoksessaan Työllisyys, korko ja raha (engl. The General Theory of Employment, Interest and Money). Keynesiläisen taloustieteen voidaan katsoa kannattavan sekataloutta ja olevan keskitie laissez-faire-kapitalismin ja sosialismin välillä. Keynesin keskeinen lähtökohta ajattelussa oli se, että joukkotyöttömyys ja lama johtuivat pääosin heikosta kulutuskysynnästä.
Keynesin mukaan markkinataloudelle ovat tyypillisiä työttömyys ja suhdannevaihtelut, ja kokonaiskysyntää säätelemällä ne voidaan poistaa. Keynesin kirjassaan Työllisyys, korko ja raha esittämän ajatuskokonaisuuden oli tarkoitus toimia Ison-Britannian hallituksen täystyöllisyyspolitiikan teoreettisena pohjana. Keynesiläinen taloustiede oli makrotaloustieteen vallitseva koulukunta ja samalla myös useimpien länsimaiden talouspolitiikan perusta 1970-luvulle saakka.
Keynesin talousteorian perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteessa, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta on Keynesin mukaan kaukana täydellisestä muun muassa markkinapaniikkien (New Yorkin pörssiromahdus 1929) ja markkinapsykologisten tekijöiden johdosta, minkä vuoksi taloudessa esiintyvää suhdannevaihtelua tulee tasoittaa. Tällöin taantumia voidaan tasoittaa ja vähentää työttömyyttä.
Uusklassisen talousteorian (Hayek) mukaan valtion kulutuksen merkittävilläkään lisäyksillä (esimerkiksi kasvaneet julkiset investoinnit infrastruktuuriin – ”bitteihin ja tiebitumiin”) ei ole pysyviä kasvuvaikutuksia kokonaiselintasoon edes pitkällä aikavälillä. Keynes sen sijaan korosti, että työttömyys ei ole vapaaehtoista, vaan merkittävä osa työttömästä työvoimasta olisi valmis töihin, mikäli sellaista löytyisi.
Keynesin mukaan valtion tulee puuttua lyhyen aikavälin ongelmiin kuten työttömyyteen ja elintason äkilliseen syöksyyn, koska tasapainoon päätyminen kestää liian kauan. Keynes totesikin, että on turha odottaa, koska ”pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet”. Yleensä taloustieteessä lyhyt aikaväli katsotaan 1–3 vuotta kestäväksi, keskipitkä aikaväli 3–5 vuotta kestäväksi ja pitkä aikaväli yli 5 vuotta kestäväksi. Voidaankin perustellusti kysyä: ”Olisitko sinä valmis odottamaan työttömänä viisi vuotta työllistymistäsi? Mikäli olet, niin olet mitä puhdasverisin uusklassisen teorian ja Hayekin näkemysten kannattaja.” Työttömyys on uusklassisen teorian mukaan vapaaehtoista (palkkatarjouksen taso ei riittävä osalle työvoimaa, jotta hakeutuisivat töihin). Keynesiläisenä voidaan pitää myös pienituloisen väestön kulutuskysynnän lisäämistä.
Similar threads
- vierailija
- Aihe vapaa 2
- vierailija
- Aihe vapaa