Elämänilo hukassa

["väsynyt"]

Mulla on ollut elämänilo kateissa nyt jo jonkun aikaa. Yhä enemmän huomaan pohtivani, onko tässä kaikessa mitään järkeä? Päivät seuraa toistaan, vuodenajat vaihtuu, mutta mä en oikein nauti enää mistään.

Elämä on ihan kunnossa. Kaksi lasta, mies, omakotitalo. Ei siinä ole mitään vikaa. Miksen mä siis nauti enää mistään? Odotan joulua, kun joulu tulee tulee pettymys. Eihän se tuntunutkaan yhtään miltään, samanlaiset päivät muiden joukossa. Odotan lomaa, lomalla en nauti. Odotan kesää, kesällä istun sisällä kun ulkoilma ahdistaa. Samaten syksyllä ja keväällä. En jaksa tehdä mitään, sekin ahdistaa.

Mistä mä saisin revittyä iloa tähän elämään? Koko elämä tuntuu ihan turhalta, mitä järkeä tässä on? Samanlaisia päiviä vuodesta toiseen. Työssä kaikki on yhtä ja samaa. En jaksa tehdä ruokaakaan, ostan helposti mikroaterioita ja pizzoja/hampurilaisia. Kun ei yhtään kiinnosta.

Tätä on jatkunut nyt jo muutaman vuoden. Loppuuko tämä ikinä? Onko koko loppuelämä tälläistä?

 

[--]

toinen täällä. kuin omaa tekstiä olisi lukenut.

 

[--]

toinen täällä. kuin omaa tekstiä olisi lukenut.

paitsi ei ole lapsia eikä omaa taloa.

 

[--]

olen sulkeutunut, erakoitunut koko ajan lisää, en halua nähdä ketään. ei mitään ilon aiheita. huono itsetunto, lihominen. kuitenkin hyvää että on suht terve ja ihana mies.

 

["väsynyt"]

olen sulkeutunut, erakoitunut koko ajan lisää, en halua nähdä ketään. ei mitään ilon aiheita. huono itsetunto, lihominen. kuitenkin hyvää että on suht terve ja ihana mies.

Mulla vähän samanlaiset ajatukset. Ajattelen, että eipä muiden elämä paljoakaan muuttuisi jos mua ei olisi. Ei mulla ole edes kavereita, muutama vaan. Mutta ei jaksaisi heitäkään nähdä. Eikä he kyllä pahemmin pidä muhun yhteyttäkään.

Tekisi mieli vaan nukkua, vaikka kolme vuotta putkeen.

 

[vakkari vieraana]

Taitaa ap:llä ja toisella vieraalla olla masennus, menkääs lääkärille!

Mä olen nyt puolisen vuotta syönyt masennuslääkkeitä, alkaa jo helpottaa...

 

[yksi vain]

Kuulostaa niin tutulle... Kovin surullista että meitä on täällä niin kovin monta! Mulla on 2 pientä lasta ja olen nyt vuoden verran ollut yksin heidän kanssa. Tulevaisuus tuntuu niin uskomattoman vaikelta et tekis mieli vaan heitää hanskat tiskiin... Voimia teille kaikille!

 

["väsynyt"]

Taitaa ap:llä ja toisella vieraalla olla masennus, menkääs lääkärille!

Mä olen nyt puolisen vuotta syönyt masennuslääkkeitä, alkaa jo helpottaa...

Ei mulla ole mitään syytä olla masentunut, mistä se olisi tullut? Kaikki on vaan niin.. tasapaksua. Ajatus, että tätäkö tämä nyt on seuraavat 40 vuotta, saa kyllä masentumaan.