Elämäni on enemmän työtä kuin äitiyttä :(

[vieras]

Teen siis normaalia 8-tuntista päivää, mutta työmatkoineen kestää 10 tuntia, että olen kotona. Näen siis lapsiani arkisin vain 2-3 tuntia+viikonloput. Vaihtaisitko sinä työtä tässä tilanteessa, jos se olisi mahdollista?

 

[Non compos mentis]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

 

[jwp]

Vaihtaisin.

 

[vieras]

Vaihtaisin. Itse olen kuitenkin valinnut kotiäitiyden, juurikin siksi että haluan viettää lasteni kanssa mahdollisimman paljon aikaa. Haluan nähdä itse ensimmäisenä lapseni kehitysaskeleet, ennemmin kuin kuulen päiväkodin hoitajilta mitä uutta lapseni ovat oppineet. Nautin myös paljon tästä kiireettömästä elämänvaiheesta, "slowlifea" parhaimmillaan, ja haluan tarjota sitä lapsillenikin.

 

[Yömyssy]

Vaihtaisin kans. Kyllä lapset kaipaavat vanhempien läsnäoloa enkä itse ainakaan kestäisi jos saisin nähdä lapsia noin vähän.

 

[vieras]

Vaihtaisin todellakin. Ensin perhe ja sitten työ.

 

[ap]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

Tuntuu, että jään paitsi melkein kaikesta lasten kehityksestä. Tuo 2-3 tuntia on aivan liian vähän eikä satunnaiset vapaat/lomat lohduta. Esim. 5 tuntia kuulostaisi jo paljon inhimillisemmältä. Mun lapset on siis pieniä.

 

[=(]

Teen siis normaalia 8-tuntista päivää, mutta työmatkoineen kestää 10 tuntia, että olen kotona. Näen siis lapsiani arkisin vain 2-3 tuntia+viikonloput. Vaihtaisitko sinä työtä tässä tilanteessa, jos se olisi mahdollista?

Elämä on täynnä valintoja, monille vaan tuntuu raha olevan tärkeintä =(

 

[vieras]

Riippuu työstä ja siitä, miten helppoa muuta työtä olisi saada lähempää. Jos työ olis just sitä mitä olen aina halunnut tehdä ja työpaikalla huippuhyvä henki, yrittäisin keksiä jonkun muun ratkaisun, koska oikeasti hyvät työpaikat ovat kiven alla eikä minulle todellakaan ole samantekevää, missä vietän puolet valveillaoloajastani joka arkipäivä (ja se heijastuu myös kotiin). Jos taas työpaikka ei olisi mitenkään kummoinen, yrittäisin ehkä löytää töitä lähempää.

Voisin kyllä mahdollisuuksien mukaan harkita myös asuinpaikan vaihdosta lähemmäs työpaikkaa, jos työpaikka olisi todella säilyttämisen arvoinen.

 

[km]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

Tuntuu, että jään paitsi melkein kaikesta lasten kehityksestä. Tuo 2-3 tuntia on aivan liian vähän eikä satunnaiset vapaat/lomat lohduta. Esim. 5 tuntia kuulostaisi jo paljon inhimillisemmältä. Mun lapset on siis pieniä.

Ei sulla oo mahdollista tehdä lyhyempää työpäivää?

 

[?]

Pystytkö tekemään lyhennettyä työaikaa? Mulla suunnitelmissa, kunhan palaan töihin.

 

[ap]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

Tuntuu, että jään paitsi melkein kaikesta lasten kehityksestä. Tuo 2-3 tuntia on aivan liian vähän eikä satunnaiset vapaat/lomat lohduta. Esim. 5 tuntia kuulostaisi jo paljon inhimillisemmältä. Mun lapset on siis pieniä.

Ei sulla oo mahdollista tehdä lyhyempää työpäivää?

Onko työnantajan pakko suostua siihen? Onneksi sentään lasten isä näkee lapsia n. 6 tuntia työpäivän jälkeen. Monissa perheissä tuo menee toisinpäin.

 

[vieras]

Teen siis normaalia 8-tuntista päivää, mutta työmatkoineen kestää 10 tuntia, että olen kotona. Näen siis lapsiani arkisin vain 2-3 tuntia+viikonloput. Vaihtaisitko sinä työtä tässä tilanteessa, jos se olisi mahdollista?

Elämä on täynnä valintoja, monille vaan tuntuu raha olevan tärkeintä =(

No jollain se voi leivän päälle on hankittava eikä lapsiperheellinen missään veneen allakaan voi asua, ja suomessahan vaatimatonkin katto pään päälle maksaa...eipä kovin häävi lapsuus sellainenkaan, että ruokakaapit aina tyhjänä viikon ennen tukien tuloa ja syödään vaan jotain pelkkiä kaurahiutaleita.

Sitäpaitsi, jos kaikki alkaisi yhteiskunnan eläteiksi, loppuis rahat yhteisestä kirstusta aika pian. Eikä niitä rikkaita miehiäkään kaikille riitä.

 

[km]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

Tuntuu, että jään paitsi melkein kaikesta lasten kehityksestä. Tuo 2-3 tuntia on aivan liian vähän eikä satunnaiset vapaat/lomat lohduta. Esim. 5 tuntia kuulostaisi jo paljon inhimillisemmältä. Mun lapset on siis pieniä.

Ei sulla oo mahdollista tehdä lyhyempää työpäivää?

Onko työnantajan pakko suostua siihen? Onneksi sentään lasten isä näkee lapsia n. 6 tuntia työpäivän jälkeen. Monissa perheissä tuo menee toisinpäin.

No jos perheessä on alle 3v lapsitai 1./2.luokkalainen niin käytännössä on pakko suostua, sulla on oikeus lyhennettyyn päivään siinä kuin on oikeus äitiyslomaanki. jos lapset yli 3v nii sit on työnantajakohtaista käykö se. Ei se ota jos ei annakkaan jos kysyy asiasta.

 

[vieras]

En. Mun äitiys ei katkea, vaikka olisinkin poissa lasteni välittömästä läheisyydestä.

Tuntuu, että jään paitsi melkein kaikesta lasten kehityksestä. Tuo 2-3 tuntia on aivan liian vähän eikä satunnaiset vapaat/lomat lohduta. Esim. 5 tuntia kuulostaisi jo paljon inhimillisemmältä. Mun lapset on siis pieniä.

Ei sulla oo mahdollista tehdä lyhyempää työpäivää?

Onko työnantajan pakko suostua siihen? Onneksi sentään lasten isä näkee lapsia n. 6 tuntia työpäivän jälkeen. Monissa perheissä tuo menee toisinpäin.

Jos lapset ovat pieniä (ei siis koulun vaihtamisen aiheuttamia ongelmia tms.), olisiko teidän mitenkään mahdollista muuttaa lähemmäs työpaikkaasi? Onko miehen mahdollista saada sieltäpäin töitä?

Lapsille hyvä, että heillä on kuitenkin isän kanssa paljon yhteistä aikaa, uskon sikäli, että sinä kärsit tilanteesta enemmän kuin lapset. Mutta ymmärrän kyllä, että tahtoisit viettää heidän kanssaan enemmän aikaa.