M
Mitä teette lapsenkanssa?
Vieras
Heippa! Kyselisin neuvoja täältä, meillä 8-vuotias tyttö jonka elämä ei ole koskaan ollut kovin helppoa. Vuosi sitten kummatkin vanhemmat jäimme työttömiksi , sitä ennen ollaan tehty ja menty paljon niin pariskuntana kuin lapsenkinkanssa. Raha tilanne äityi huonoksi ja on sitä edellee joka vaikuttanut elämään niin paljon kun vaan voi kuvitella.
Kysyisinkin mitä teette lastennekanssa ja kuinka paljon vietätte aikaa heidänkanssaan? Tuntuu että ei olla osattu tehdä ilmaisia asioita/ edullisia kun niitäkin kuitenkin on mitä lastenkanssa kuitenkin voi tehdä. Tuntuu että ollaan kotona koko ajan, lapsella kavereita jotka meillä käy ja hän niillä. Siinä kaikki sosiaalinen elämä. Tuntuu myös että kavereiden elämässä tehdään, ostetaan ja mennään paljon.
Alkuun oli kivakin olla kotona ja nauttia asioista joita kotona voi tehdä ilman kiirettä nyt kuitenkin lapsi käynyt oireilemaan ( osa syy varmasti meissä vanhemmissa jotka kinaa paljon rahasta kun stressaa vaikkei ikinä lapsen kuullen niistä pitäisi edes puhua) ja tuntuu että elämään pakko saada sisältöä niin vahempien kuin lapsenkin hyvinvoinnin kannalta. Koko ajan fiilis ettei olla tai tehdä lapsenkanssa tarpeeksi. Lapsi myös itse tuonnut tämän viime aikoina vahvasti esiin. Viime aikoina myös niin meidän vanhempien kuin muidenkin läheisten taholta tullut petettyä lupauksia lapselle joka ei niistä ole suuttunut mutta tietenkin tuntunut pahalle. Petetyt lupaukset eivät ole isoja ehkä aikuisen mittapuulla mutta tytöstä tuntunut siltä ettei kukaan halua ollaan hänenkanssaan. Ja vielä pahempi mieli tietysti tytöllä kun kavereilla menoja ja tekemistä tuntuu riittävän ja vertaa sitten itseään kavereihin. Niin paha mieli pienen puolesta että nyt jotain keksittävä!
Kysyisinkin mitä teette lastennekanssa ja kuinka paljon vietätte aikaa heidänkanssaan? Tuntuu että ei olla osattu tehdä ilmaisia asioita/ edullisia kun niitäkin kuitenkin on mitä lastenkanssa kuitenkin voi tehdä. Tuntuu että ollaan kotona koko ajan, lapsella kavereita jotka meillä käy ja hän niillä. Siinä kaikki sosiaalinen elämä. Tuntuu myös että kavereiden elämässä tehdään, ostetaan ja mennään paljon.
Alkuun oli kivakin olla kotona ja nauttia asioista joita kotona voi tehdä ilman kiirettä nyt kuitenkin lapsi käynyt oireilemaan ( osa syy varmasti meissä vanhemmissa jotka kinaa paljon rahasta kun stressaa vaikkei ikinä lapsen kuullen niistä pitäisi edes puhua) ja tuntuu että elämään pakko saada sisältöä niin vahempien kuin lapsenkin hyvinvoinnin kannalta. Koko ajan fiilis ettei olla tai tehdä lapsenkanssa tarpeeksi. Lapsi myös itse tuonnut tämän viime aikoina vahvasti esiin. Viime aikoina myös niin meidän vanhempien kuin muidenkin läheisten taholta tullut petettyä lupauksia lapselle joka ei niistä ole suuttunut mutta tietenkin tuntunut pahalle. Petetyt lupaukset eivät ole isoja ehkä aikuisen mittapuulla mutta tytöstä tuntunut siltä ettei kukaan halua ollaan hänenkanssaan. Ja vielä pahempi mieli tietysti tytöllä kun kavereilla menoja ja tekemistä tuntuu riittävän ja vertaa sitten itseään kavereihin. Niin paha mieli pienen puolesta että nyt jotain keksittävä!