Elämä on kurjaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suru
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Suru

Vieras
On niin kamala olo. Ihan hirveä syksy. Miksi elämä koettelee näin? Ensin menetin todella rakkaan läheisen ihmisen. Todella vaikeaa ja rankkaa ollut tajuta, että häntä ei enää ole. Piti jaksaa tehdä asioita joita en olisi jaksanut tehdä. Järjestää hautajaisia yms.

Lohtua surussani olen saanut masustani ja tulevasta lapsestani. Mahaani sivellyt ja saanut siitä positiivista värettä elämääni.

Tällä viikolla oli ultraan meno. Viikkoja kertynyt 10, mutta kaikki ei ollut niin kuin piti. Viikkoihin nähden masussa oleva pikkuinen oli liian pieni. Sykettäkään ei löytynyt. :(

Nyt tässä odottelen. Tämän viikon odottelen, että alkaisi kivut ja keskenmeno. Tiedän, että pikkuinen ei masussa ole enää hengissä. Ensi viikolla keskeytetään lääkkeillä, jos ei ala itekseen ala tulla...

Miksi? Miksi? Miksi?

Miten tästä selviää?
 
Mitä ihmettä tuohon oikein osaisi sanoa. Ei sitten niin yhtään mitään. On varmasti monia, jotka ovat selvinneet, jokainen omalla tavallaan. En osaa sanoa, mikä olisi sinun tapasi selvitä, joten tyhmänä toivon sinulle voimia ja jaksamista. Olisi ehkä pitänyt jättää tämä viesti kirjoittamatta...
 
Paljon jaksamista! Usein kukaan ihminen ei saa raskaampaa taakkaa kuin mitä jaksaa kantaa..Suru ei poistu, se vaan pienenee tavallaan..
Ei varmaan mitkään sanat auta suruusi..Halaus ja voimia!
 

Yhteistyössä