"Eläköön avioliiton kahleet,

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Chala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Avioliitto nykypäivänä.

Oma näkemys on se, että se lähinnä monimutkaistaa eroamista joka ehkä hieman hidastaa liian pienistä syistä eroamista.

On se aikamoisen inflaation kärsinyt ainakin omassa arvomaailmassa. Ei oikein osaa mieltää avioliittoa mitenkään erityiseksi tai varsinkaan "elämää suuremmaksi" asiaksi.

Nuorena ajatteli ehken huomattavasti "romanttisemmin" avioliitosta.
 
Avioliitto nykypäivänä.

Oma näkemys on se, että se lähinnä monimutkaistaa eroamista joka ehkä hieman hidastaa liian pienistä syistä eroamista.

On se aikamoisen inflaation kärsinyt ainakin omassa arvomaailmassa. Ei oikein osaa mieltää avioliittoa mitenkään erityiseksi tai varsinkaan "elämää suuremmaksi" asiaksi.

Nuorena ajatteli ehken huomattavasti "romanttisemmin" avioliitosta.

Voih, mä niin näen sut siinä puhvihihaisessa prinsessakermakakkuhattaraunelmassa :heart:
 
En ole ikinä ollut avio- tai avoliitossa. Minulla ei ole voimakkaita positiivisia tunteita avioliittoon liittyen. Jos menisin avioon, tekisin sen luultavasti joistain juridisista syistä.

Onko sulla ollut sellaisia vakavia seurustelusuhteita joissa ollaan oltu, vaikkakin eri kattojen alla, sitoutuneita vain toisiinsa ja "samoilla säännöillä" kuin avo-/avioliitossa vaikka eri osoitteissa?
 
[QUOTE="jaa";28753299]Todellinen sitoutuminen on jotain muuta kuin vanhentunut avioliiton instituutio.[/QUOTE]

Olis kauhean kiva kuulla, mitähän muuta se esimerkiksi lain edessä olisi? Voit ehkä olla naimisissa mutta et (henkisesti) sitoutunut, mutta et voi olla sitoutunut olematta naimisissa.
 
En koe avioliittoa millään tavalla kahleena eikä se ole mulle pelkästään juridinen tapahtuma. Sanomalla "tahdon" olen todella tahtonut viettää lopun ikääni rakastamani henkilön kanssa, myötä- ja vastoinkäymisissä. Olemme olleet yhdessä siitä asti kun olin 14, olemme yhdessä kasvaneet aikuisiksi, kasvattaneet lapset aikuisiksi enkä näe mitään syytä miksi emme myös vanhenisi yhdessä
 
[QUOTE="vieras";28753617]Mitä turvaa se avioliitto tarjoaa? Ymmärrän että se tarjoaa turvallisuuden TUNNETTA mutta mitään varsinaista turvaahan se ei tarjoa koska on periaatteessa vain fiilisjuttu.[/QUOTE]

Mieti tota turvajuttua siinä vaiheessa kun alat olla viisi-kuusikymppinen ja ihmisiä alkaa kaatua kuin heinää puolisoidensa viereltä. Se ei todellakaan aina mene niin, että eläkevuotensa saa viettää oman rakkaansa rinnalla. Yhdenkin avopariskunnan piti pikkuhiljaa alkaa laitella raha-asioitaan testamentilla kuntoon, mutta tulikin sydänkohtaus ja vei miehen 52-vuotiaana. Olivat ennakoineet jotain, mutta eivät kaikkea ja nyt leski on todella vaikeuksissa.
 
Mä ajattelin nuorempana, etten välttämättä halua naimisiin. En tykkää keskipisteenä olemisesta, joten edes häät eivät innostaneet. Mutta sitten otin miehen, jolla oli ex-rouva (heillä siis sama sukunimi) ja tämä osottautui hankalaksi tapaukseksi. Joten... halusin olla nykyinen rouva ja kyllä se meidän tapauksessamme oli kaikin puolin hyvä ratkaisu, että naimisiin menimme.
 
No on se varmuus ainakin siitä, että herää laillisen miehensä vieresrä aamuisin, eikä siihen, että ehkä joku päättääkin pistää poikki nyt ja heti?

Ihan samalla tavallahan se mies voi siitä vierestä lähteä oli naimisissa vai ei. Virallisesti toki liitto on vielä harkinta-ajan voimassa mutta käytännössä sama asia se on jos mies lähtee niin lähtee (tai nainen).

Mun mielestä on järjetöntä mennä naimisiin tai edes kihloihin ennen kuin on asunut yhdessä. Siinähän se ajan kanssa selviää sujuuko arki ja jos sujuu, ehtii niitä rinkuloita sitten myöhemminkin ostella. Mutta mä oonkin ajatellut mennä naimisiin vain kerran elämässäni, ei oo ollut tarvetta jokaisen seurustelukumppanin kanssa hyökätä maistraattiin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin on näree;28754166:
Olis kauhean kiva kuulla, mitähän muuta se esimerkiksi lain edessä olisi? Voit ehkä olla naimisissa mutta et (henkisesti) sitoutunut, mutta et voi olla sitoutunut olematta naimisissa.

Lain edessä se tietenkin on avioliitto tai rekisteröity parisuhde.
Mutta todellinen sitoutuminen on ihmisten välistä. Lain edessä voi olla naimissa olematta kuitenkaan todellisuudessa sitoutunut toiseen ja taas voi olla hyvin vakavasti sitoutunut olematta kuitenkaan sitä lain edessä.

Miksi sinun mielestäsi ei voi olla sitoutunut olematta naimisissa? Minusta voi, ja oikein hyvin voikin. En koe, että tuo laillinen sopismus muuttaa sitoutuneisuutta suuntaan taikka toiseen.
 
Avioliitto on minulle pyhä asia. Tosin exän kanssa elin avoliitossa. Ero olikin siinä että hänen kanssaan en edes nähnyt vanhuutta yhdessä.
Olen yhden kerran mennyt naimisiin, elämme onnellisessa avioliitossa ja uskon että olemme yhdessä hautaan saakka. Jos niin ei käy, en kyllä toista kertaa avioliittoon astele, en todellakaan. Yhden kerran elämässä sanotaan Tahdon.

Avioliiton kahleet ovat kultaiset ja helppo kantaa. <3
 
No on se varmuus ainakin siitä, että herää laillisen miehensä vieresrä aamuisin, eikä siihen, että ehkä joku päättääkin pistää poikki nyt ja heti?

Mä en kanssa ihan ymmärrä mikä siinä avioliitossa estää lähtemästä. Olethan säkin naimisissa jo kolmatta kertaa..? Vai oletko jäänyt leskeksi? Siis tarkoitan vaan että siinä tapauksessahan tilanne on tietty ihan eri, ei olla erottu.

Onko se toiminut ihan ongelmitta, mennä naimisiin ennenkuin asuu yhdessä, ei tule sellaisia ikäviä ylläreitä ettei se yhteiselo sujukaan tai tulee ongelmia joita olisi ehkä voinut ennen naimisiinmenoa kohdata (ja ehkä harkita tarvittaessa uudelleen :D)?
 

Yhteistyössä