Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Elämää synnytyksenjälkeisen masennuksen kanssa 10/09
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Huisi, post: 18075635, member: 51358"]</p><p>moi ja ihan ensimmäiseksi </p><p></p><p>:hug: </p><p></p><p>sun tarina on melkein kuin omani 2 vuotta sitten monista syistä ja mulla alkoi jo heti kun viimeinen raskauskuukausi alkoi, eli minun tapauksessa voidaan puhua raskausmasennuksesta mistä ei ikävä kyllä paljoa puhuta, ei missään ja varsinkaan neuvolassa.</p><p></p><p>Mulla oli niin pahoja ahdistukohtauksia jotka vaan paheni ja lopulta halusin sairaalahoitoon saadakseni apua, mies palasi kahden viikon jälkeen töihin ja äitini hoiti tyttöäni kaksi viikkoa, olin sairaalassa kaksi viikkoa putkeen ja sen jälkeen kaksi viikkoa lomalla kotona ja tutustuin pikkuhiljaa tyttööni, alku oli ihan kauheeta suota ja usvaa ja taistelin kokoajan vastaan sitä masennusta mikä vaan pahensi asiaa...halusin olla onnellinen , työntää vauvaa uuusissa vaunuissa, ostella ihania vaatteita jne. niitä haavemaailman juttuja mitä luulin kaiken olevan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite9" alt=":eek:" title="Iik! :eek:" data-shortname=":eek:" /> </p><p></p><p></p><p>sumu rupesi pikkuhiljaa hellittää joulukuussa kun tyttö on syntynyt syyskuussa, edelleen syön lääkkeitä minimiannoksilla ja jatkan matkaani eteenpäin, välillä tulee vielä paniikkikohtauksia ja tuntuu etten ole tässä maailmassa, mutta ahdistukohtauksia ei ole tullut ja sitä hirveetä jatkuvaa ahdistuoloa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite30" alt=":whistle:" title="Viheltelee :whistle:" data-shortname=":whistle:" /> </p><p></p><p>olen palannut vuosi sitten töihin ja sainkin uuden työpaikan joka oli iso asia mennä eteenpäin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> </p><p></p><p>olin jo raskaanakin mutta keskenmenon sain, ja siinä on ollut nyt kolme kuukautta aikaa surra sitä menetystä, tuntuu välillä ton keskenmenon jälkeen etten ansaitse uutta lasta ja toistuuko kaikki paska uudestaan ...</p><p></p><p>mutta näin se elämä kuljettaa ja opettaa ettei kaikki ole niin vaaleanpunaista unelmaa laspen saannin jälkeen, toivon vaan niin kovin että koen joskus sen onnellisemman puolen toisen lapsen kohdalla, kunhan sen mahdollisuuden vielä saisin :heart: </p><p></p><p>nyt vielä tämän kuukauden yritämme ja sitten jos ei onnista vieläkään , niin siirrämme pikkukakkosen "hankintaa" ensi vuoden puolelle kevääseen, en siis halua uutta syysmasennusta ja syysvauvaa, mikä muistuttaa liikaa, halusin saada kevätvauvan , mutta se otettiinkin heti pois, raskauduin heti ensimmäisestä kierrostakin joten ei uskoisi olevan vaikea raskautua uudelleen .</p><p></p><p>Olisi ihana kuulla jos täällä olisi kohtalotovereita sen suhteen , että on ollut masennus ja haaveissa toinen lapsi/ tai on jo ...</p><p></p><p></p><p>kiitos tästä ketjusta, moni ei uskalla ehkä ikinä puhuakaan näistä asioista , mutta itse olen aika avoin jo tämän asian suhteen , koska siinä ei ole mitään hävettävää, terapia multa loppuu juuri ja elämä jatkuu...</p><p></p><p></p><p>paljon jaksamista kaikille siinä suossa tarpoville, se helpottaa kyllä ja sille pitää antaa aikaa, ei se heti lopu kun lääkkeet aloittaa, voi mennä pitkäänkin jos ei oikea lääkitys heti löydy,</p><p>mulla on ollut setralin masennukseen ja ahdistukseen seroquel jolla olen saanut nukuttua, lihominen on ollut väistämätöntä älyttömien ruokahalujen takia ja mielitekojen takia, mutta on se sisäinen hyvinvointi tärkeää!</p><p>mulla ainakin oli suurin syy ahdistuksen pahenemiseen se , että olen ulkonäkökeskeinen monessa asiassa ja ehkä täydellisyyteen pyrkivä ihminen ...jne. nyt osaan arvostaa paljon eri asioita kuin ennen , mutta aika samanlaiseksi olen masennukseen jälkeen palannut <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> </p><p></p><p></p><p>toivottavasti osa minun kahden vuoden takaista elämää auttaa teitä jaksamaan ja uskomaan paranemiseen :heart: </p><p></p><p></p><p>:hug:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Huisi, post: 18075635, member: 51358"] moi ja ihan ensimmäiseksi :hug: sun tarina on melkein kuin omani 2 vuotta sitten monista syistä ja mulla alkoi jo heti kun viimeinen raskauskuukausi alkoi, eli minun tapauksessa voidaan puhua raskausmasennuksesta mistä ei ikävä kyllä paljoa puhuta, ei missään ja varsinkaan neuvolassa. Mulla oli niin pahoja ahdistukohtauksia jotka vaan paheni ja lopulta halusin sairaalahoitoon saadakseni apua, mies palasi kahden viikon jälkeen töihin ja äitini hoiti tyttöäni kaksi viikkoa, olin sairaalassa kaksi viikkoa putkeen ja sen jälkeen kaksi viikkoa lomalla kotona ja tutustuin pikkuhiljaa tyttööni, alku oli ihan kauheeta suota ja usvaa ja taistelin kokoajan vastaan sitä masennusta mikä vaan pahensi asiaa...halusin olla onnellinen , työntää vauvaa uuusissa vaunuissa, ostella ihania vaatteita jne. niitä haavemaailman juttuja mitä luulin kaiken olevan :o sumu rupesi pikkuhiljaa hellittää joulukuussa kun tyttö on syntynyt syyskuussa, edelleen syön lääkkeitä minimiannoksilla ja jatkan matkaani eteenpäin, välillä tulee vielä paniikkikohtauksia ja tuntuu etten ole tässä maailmassa, mutta ahdistukohtauksia ei ole tullut ja sitä hirveetä jatkuvaa ahdistuoloa :whistle: olen palannut vuosi sitten töihin ja sainkin uuden työpaikan joka oli iso asia mennä eteenpäin :D olin jo raskaanakin mutta keskenmenon sain, ja siinä on ollut nyt kolme kuukautta aikaa surra sitä menetystä, tuntuu välillä ton keskenmenon jälkeen etten ansaitse uutta lasta ja toistuuko kaikki paska uudestaan ... mutta näin se elämä kuljettaa ja opettaa ettei kaikki ole niin vaaleanpunaista unelmaa laspen saannin jälkeen, toivon vaan niin kovin että koen joskus sen onnellisemman puolen toisen lapsen kohdalla, kunhan sen mahdollisuuden vielä saisin :heart: nyt vielä tämän kuukauden yritämme ja sitten jos ei onnista vieläkään , niin siirrämme pikkukakkosen "hankintaa" ensi vuoden puolelle kevääseen, en siis halua uutta syysmasennusta ja syysvauvaa, mikä muistuttaa liikaa, halusin saada kevätvauvan , mutta se otettiinkin heti pois, raskauduin heti ensimmäisestä kierrostakin joten ei uskoisi olevan vaikea raskautua uudelleen . Olisi ihana kuulla jos täällä olisi kohtalotovereita sen suhteen , että on ollut masennus ja haaveissa toinen lapsi/ tai on jo ... kiitos tästä ketjusta, moni ei uskalla ehkä ikinä puhuakaan näistä asioista , mutta itse olen aika avoin jo tämän asian suhteen , koska siinä ei ole mitään hävettävää, terapia multa loppuu juuri ja elämä jatkuu... paljon jaksamista kaikille siinä suossa tarpoville, se helpottaa kyllä ja sille pitää antaa aikaa, ei se heti lopu kun lääkkeet aloittaa, voi mennä pitkäänkin jos ei oikea lääkitys heti löydy, mulla on ollut setralin masennukseen ja ahdistukseen seroquel jolla olen saanut nukuttua, lihominen on ollut väistämätöntä älyttömien ruokahalujen takia ja mielitekojen takia, mutta on se sisäinen hyvinvointi tärkeää! mulla ainakin oli suurin syy ahdistuksen pahenemiseen se , että olen ulkonäkökeskeinen monessa asiassa ja ehkä täydellisyyteen pyrkivä ihminen ...jne. nyt osaan arvostaa paljon eri asioita kuin ennen , mutta aika samanlaiseksi olen masennukseen jälkeen palannut :D toivottavasti osa minun kahden vuoden takaista elämää auttaa teitä jaksamaan ja uskomaan paranemiseen :heart: :hug: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa JOULU?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Voisiko Eduskunta erottaa Haaviston?
Eilen 23:17
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Lisää Demareita käännytyslakia vastaan - putinistiporukka alkaa muotoutua
Eilen 23:16
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Pankkikortin vuorokausiraja, milloin nollautuu? Aina vuorokauden vaihtuessa??
Eilen 23:15
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Vuoden 2014 Venäjä-hurmos
Eilen 22:47
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
OrpoPurra ei voi lakkauttaa kansainvälisiä mittareita. Ja ne todistaa Suomen historian huonointa talouspolitiikkaa
Eilen 21:55
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Voisiko Eduskunta nimittää Haaviston tekemään presidentin ulkopolitiikkaa?
Eilen 20:11
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Stubb saneli Kiinalle klo 7:00 mitä tehdä. Kiinan ärähtävä vastaus oli 10:34 Tassin sivuilla
Eilen 19:53
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Joku ahdisteli kilttimiehen vaimoa puhelimessa kun kilttis itse oli poissa
Eilen 19:35
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ketju JO-faneille
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 7K
Aihe vapaa
2.
Lestadiolainen pahuus kotona: Anna-Roosa oli noin 4-vuotias, kun oman isän rekemät raiskaukset alkoivat.
Started by vierailija
Tiistai klo 09:45
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Pekka Toveri: "Suomi on sodassa" - Ei kai kokoomus vie meitä sotaan?
Started by vierailija
Maanantai klo 19:19
Luettu: 613
Aihe vapaa
4.
Mikä sateenkaariporukkaa oikein vaivaa kun pitää tuhota ihmisten omaisuutta?
Started by vierailija
Maanantai klo 00:18
Luettu: 609
Aihe vapaa
5.
Tinder-mies alkoi nirsoilla treffipaikan valinnassa
Started by vierailija
Tiistai klo 10:48
Luettu: 489
Aihe vapaa
6.
Tulkkeja tarvittaneen taas kerran? ”Raskaasti aseistautuneet hyökkääjät avasivat tulen hääjuhlassa Ranskassa”
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:20
Luettu: 488
Aihe vapaa
7.
Yllätystarkastuksen karu tulos: hoivakodissa ei ollut paikalla yhtään suomea puhuvaa hoitajaa
Started by vierailija
Tiistai klo 22:35
Luettu: 469
Aihe vapaa
8.
"Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia, koska niiden tarve on vähentynyt."
Started by vierailija
Maanantai klo 10:20
Luettu: 433
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Heikkilän Antti puhuu taas asiaa diabeteksesta ja ylipainosta.
Latest: vierailija
42 min sitten
Aihe vapaa
2.
Oravamusiikkia
Latest: Johnny Appleseed
43 min sitten
Aihe vapaa
3.
Ketju JO-faneille
Latest: vierailija
51 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
55 min sitten
Aihe vapaa
5.
Diabeetikot, suositteko pehmeitä rasvoja?
Latest: vierailija
57 min sitten
Aihe vapaa
6.
Toi karppaaminen ei kyllä mene mun tajuntaan.
Latest: vierailija
Tänään 01:51
Aihe vapaa
7.
Maanantaina alkoi kokoomuksen ydinvoimalan purku. Yhden aikakauden loppu sekin
Latest: vierailija
Tänään 01:42
Aihe vapaa
8.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
Tänään 01:37
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Elämää synnytyksenjälkeisen masennuksen kanssa 10/09
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu