V
"vieras"
Vieras
EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää
julkaistu tänään klo 08:38, päivitetty tänään klo 09:17
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.
- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.
Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.
- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua
EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.
julkaistu tänään klo 08:38, päivitetty tänään klo 09:17
Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.
- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.
Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.
- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua
EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.
