Kielitaito harvoin ratkaisee työn saantia.
"Kielitaito ei ole enää nykyisin erityistaito kuten ennen, vaan pikemminkin itsestäänselvyys", Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Satu Ågren sanoo.
Ågrenin mukaan työnantajilta kysytään usein, mikseivät he hyödynnä paremmin Suomessa asuvia isoja kielivähemmistöjä, kuten venäläisiä ja somaleja.
"Vastaus on se, että kielitaito ei yksin riitä mikäli koulutus ja kokemus puuttuvat."
Kielitaito käsitetään laajemmin kuin pelkkänä kykynä ymmärtää kieltä tai tuottaa sitä. Nykyisin siihen liitetään myös kulttuurin tuntemus ja suvaitsevaisuus.
Englannin asema tärkeimpänä vieraana on yhä vahvistumassa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä kyselyssä 88 prosenttia yrityksistä painotti englannin kielen taitoa uusien työntekijöiden rekrytointikriteerinä. Viisi vuotta sitten edellisessä kyselyssä englannin taitoa edellytti vain 80 prosenttia vastaajista.
Ruotsin kielen asema on sitä vastoin selvästi heikentynyt. Sitä pitää tärkeänä enää puolet vastaajista.
Venäjä on noussut kolmanneksi tärkeimmäksi kieleksi ohi saksan. Venäjän taitoa pitää tärkeänä kuitenkin vain vajaa kolmannes yrityksistä.
"Kielitarpeissa on alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Rannikolla ja finanssialalla tarvitaan muita enemmän ruotsin osaamista kun taas rakennusalalla arvostetaan viron ja venäjän osaamista", Ågren summaa.
Portugali yllättää
EK kysyi myös yrityksiltä, minkä kielien ne arvioivat tulevaisuudessa olevan tärkeitä.
Englanti murskasi muut kielet taas mennen tullen. Sitä piti tärkeänä 89 prosenttia vastaajista.
"Joka toinen yritys arveli myös venäjän merkityksen nousevan. Yllättävää sen sijaan oli, että 36 prosenttia arveli portugalin kielen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa."
Portugalin taakse jäivät kiina, espanja ja ranska. Myös saksan kannatus jäi yllättävän vähäiseksi, vain 13 prosenttiin.
"Saksa on jäämässä yhä enemmän tekniikan kieleksi."
Suomalaisista koululaisista 95 prosenttia valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin.
Muiden valinnaisten kielten kuten saksan, ranskan tai venäjän opiskelu on jatkuvasti vähentynyt. Myös pakollisen ruotsin osaaminen on heikkoa.
"Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, mutta suomalaisten venäjän taito on siitä huolimatta heikkoa. Siellä menestyäkseen pitäisi hallita kieli ja paikallinen kulttuuri. Venäjällä ei oikein osata muuta kuin venäjää", Ågren korostaa.
Yritysten kielitaitotoiveet peilaavat Ågrenin mielestä sitä, että Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys vientialueena kasvaa koko ajan.
"Paperiteollisuus suuntaa Brasiliaan, ja se näkyy kielitoiveissa", hän sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article483909.ece
"Kielitaito ei ole enää nykyisin erityistaito kuten ennen, vaan pikemminkin itsestäänselvyys", Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Satu Ågren sanoo.
Ågrenin mukaan työnantajilta kysytään usein, mikseivät he hyödynnä paremmin Suomessa asuvia isoja kielivähemmistöjä, kuten venäläisiä ja somaleja.
"Vastaus on se, että kielitaito ei yksin riitä mikäli koulutus ja kokemus puuttuvat."
Kielitaito käsitetään laajemmin kuin pelkkänä kykynä ymmärtää kieltä tai tuottaa sitä. Nykyisin siihen liitetään myös kulttuurin tuntemus ja suvaitsevaisuus.
Englannin asema tärkeimpänä vieraana on yhä vahvistumassa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä kyselyssä 88 prosenttia yrityksistä painotti englannin kielen taitoa uusien työntekijöiden rekrytointikriteerinä. Viisi vuotta sitten edellisessä kyselyssä englannin taitoa edellytti vain 80 prosenttia vastaajista.
Ruotsin kielen asema on sitä vastoin selvästi heikentynyt. Sitä pitää tärkeänä enää puolet vastaajista.
Venäjä on noussut kolmanneksi tärkeimmäksi kieleksi ohi saksan. Venäjän taitoa pitää tärkeänä kuitenkin vain vajaa kolmannes yrityksistä.
"Kielitarpeissa on alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Rannikolla ja finanssialalla tarvitaan muita enemmän ruotsin osaamista kun taas rakennusalalla arvostetaan viron ja venäjän osaamista", Ågren summaa.
Portugali yllättää
EK kysyi myös yrityksiltä, minkä kielien ne arvioivat tulevaisuudessa olevan tärkeitä.
Englanti murskasi muut kielet taas mennen tullen. Sitä piti tärkeänä 89 prosenttia vastaajista.
"Joka toinen yritys arveli myös venäjän merkityksen nousevan. Yllättävää sen sijaan oli, että 36 prosenttia arveli portugalin kielen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa."
Portugalin taakse jäivät kiina, espanja ja ranska. Myös saksan kannatus jäi yllättävän vähäiseksi, vain 13 prosenttiin.
"Saksa on jäämässä yhä enemmän tekniikan kieleksi."
Suomalaisista koululaisista 95 prosenttia valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin.
Muiden valinnaisten kielten kuten saksan, ranskan tai venäjän opiskelu on jatkuvasti vähentynyt. Myös pakollisen ruotsin osaaminen on heikkoa.
"Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita, mutta suomalaisten venäjän taito on siitä huolimatta heikkoa. Siellä menestyäkseen pitäisi hallita kieli ja paikallinen kulttuuri. Venäjällä ei oikein osata muuta kuin venäjää", Ågren korostaa.
Yritysten kielitaitotoiveet peilaavat Ågrenin mielestä sitä, että Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys vientialueena kasvaa koko ajan.
"Paperiteollisuus suuntaa Brasiliaan, ja se näkyy kielitoiveissa", hän sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article483909.ece