Eipä tullut suurenakaan yllätyksenä itselle se, että se mitä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "harmis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
omani ovat kyllä sellaisi jääriä, että jos väkisin lähtevät mukaani, niin minulle ei ole itselläkään reissussa mukavaa. Eivät riehu, eivät kitise. eivät riitele: ovat vain hiljaa, vastaavat vieraan kysyessä, eivät osallistu, ovat "kylmän"kohteliaita isäntäväelle jne. (samanlaisia ittepäisiä kuin muistan itsenikin olleen). Joten säästääkseni isäntäväkeä pahalta mieleltä, jätän tällöin lapseni kotiin.
 
Hämmentävää. Onko lapsi sinun kaveri tai puoliso, kun suunnitelmasi eivät "sovi hänelle"? Miksi et vain ilmoita, että olette nyt lähdössä. Jos hän ei tule, raahaat hänet autoon, sillä hän on vasta LAPSI ja hänen perusturvallisuutensa järkkyy, jos hänelle annetaan valta sanotoida kaikki mitä olet suunnitellut. Yhtä hyvin voit sitten potkaista hänet kadulle elämään, jos et kykene olla hänelle turvallinen aikuinen.
 
Hämmentävää. Onko lapsi sinun kaveri tai puoliso, kun suunnitelmasi eivät "sovi hänelle"? Miksi et vain ilmoita, että olette nyt lähdössä. Jos hän ei tule, raahaat hänet autoon, sillä hän on vasta LAPSI ja hänen perusturvallisuutensa järkkyy, jos hänelle annetaan valta sabotoida kaikki mitä olet suunnitellut. Yhtä hyvin voit sitten potkaista hänet kadulle elämään, jos et kykene olla hänelle turvallinen aikuinen.
 
Meillä myös samanikäinen poika ja on myös aina ollut huono lähtemään kyläilemään ym. On vain tiettyjä paikkoja minne mielellään lähtee. Aika paljon pakotetaankin mukaan, mutta joskus ei vain jaksa ja ajattelen että helpompi jäädä kotiin :( Kuitenkin niitä pakollisia paikkoja kuten hoito ja koulu on kuitenkin joihin on aina pakko lähteä..
Että ymmärrän kyllä sinua. Muut sisarukset ovat paljon mieluummin lähteneet aina reissuihin mukaan.
 
Meillä olisi siinä kohtaa kaksi vaihtoehtoa : mukaan, tai mukaan ja odottaa autossa jos ei ajo käyttäytyä. Pick and choose :)

Ja tuohon ajotyyliin komenteluun. Kävellä voi aina. Jossain syrjäisemmällä tiellä nakkaisin varmasti ulos autosta ja ajaisin pois. Hakisin toki hetken päästä tyypin.

Äidin työ on epäkiitollista välillä. Itseäni harmittaa usein että minä olen se määräilijä, kun lasten isä aina haluaa olla niin kiltti niille. Eli äiti on useimmiten se ikävämpi tyyppi, joka kieltää kaikki kivat jutut, ja nakittaa osallistumaan kotitöihin.
Uskon tosin, että vaikean paikan edessä lapsi tarvitsee vanhemman, jonka he tietävät että on vahva ja osaa tehdä oikeat päätökset. Eikä anna periksi! pikkuasioista se lähtee!
Tsemppejö kaikille äideille - te tiedätte parhaiten! :)
 

Yhteistyössä