Eiliset Satuhäät.. Siinä annettiin kasvot elämäntapaköyhyydelle.

"vieras"
miten niin? mies kävi töissä ja teki ympäripyöreitä päiviä. Naisella ei tainnut olla elämä ihan koossa muutenkaan, ei voi olettaa että pystyy normaalisti tekemään töitä-
 
"vieras"
No eikö tuo nyt ollut ihan tavallinen nuoripari? Mies teki töitä minkä ehti, nainen kotona. Eikös suurin osa täälläkin olevista äideistä elä näin? Erotuksena toki, ettei tuolla parilla ollut (vielä ) lapsia.
 
[QUOTE="vieras";23118086]No eikö tuo nyt ollut ihan tavallinen nuoripari? Mies teki töitä minkä ehti, nainen kotona. Eikös suurin osa täälläkin olevista äideistä elä näin? Erotuksena toki, ettei tuolla parilla ollut (vielä ) lapsia.[/QUOTE]

Niinpä. Ja mä olen jotenkin vanhanaikainen ihminen ja ajattelen, että nainen tekee kotityöt sekä hoitaa lapset ja mies käy töissä.
 
Siis tarkoittaako elämäntapaköyhyys tässä yhteydessä sossupummiutta? Köyhyyshän ei todellakaan muuten tarkoita sitä että elää tuilla, ihan vaan että on köyhä. Mun korvaan elämäntapaköyhyys kuulostaa jopa positiiviselta termiltä, valinnut elää vähemmällä eikä tätä nykyistä kulutusjuhlaa joka pikavipein ja pankkilainoin kustannetaan.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";23118035]Anteeksi taidan olla aika elämäntapaköyhä, kun en ymmärrä tuota termiä.. :)[/QUOTE]

Heh, nyt valkeni minullekin tuo käsite. Jotenkin ajattelin, että puhutaan jostain elämäntapojen köyhyydestä (ei siis taloudellisesta köyhyydestä). Ei vain mielestäni sovi yhteen sanat työnarkomaani ja köyhyys (taloudellinen).
 
wanhapiika
Minulle tuli eilisestö jaksosta lähinnä surullinen olo. Morsian vaikutti hätääntyneeltä lapselta, joka tarttuu ensimmäiseen oljenkorteen saadakseen elämäänsä turvallisuutta ja pysyvyyttä. Eikös tuo tuumannutkin jossain kohtaa, että "kaikki muut on jättäneet, toivottavasti toi ei jätä". Siltä tuo nopea etenemistahtikin kuulostaa, kiire ja hätä sitoutua, varsinkin jos pojun sopertaessa kännissä haluavansa naimisiin varaa tytsy samantien seuraavana päivänä kirkon... Olivat tavanneet marraskuussa ja häitä vietettiin kesäkuun alussa, eli ohjelman kertojaäänen toteamus "vajaan vuoden tuntemisesta" oli aika kaunisteltu.
 
ev
en ota kantaa muuhun kuin tuohon että täällä taivastellaan morsiamen tupakointia. pääsemme kliseeseen "nainen on naiselle susi"

en ole katsonut kys ohjelmaa 10min enemmän mutta voi luoja näitä kommentteja. mies saa vetää röökiä posket lommollaan ja ämmät täällä kauhistelee vaan naisen tupakointia.

a) eiköhän se ole jokaisen oma asia polttaako

b) miksi sen miehen polttaminen ei ole yhtä kamala asia

c) jos ihminen tupakoi, näyttää se määrittelevän kys ihmisen koko persoonan tiettyjen ihmisten silmissä.... ihan kuin YKSI heikkous määrittelisi koko ihmisen.


YÖK.

ps. itse en tupakoi, joten turha tulla siitäkään taas vauhkoo että "taidat itse olla tupakoitsija"
 
"vieras"
Niinpä. Ja mä olen jotenkin vanhanaikainen ihminen ja ajattelen, että nainen tekee kotityöt sekä hoitaa lapset ja mies käy töissä.
Eikö tuollainen tilanne pelota, siis että on taloudellisesti täysin riippuvainen toisesta? Miten hoidat itsesi elättämisen mahdollisen eron sattuessa? Onko sinulla säästöjä takuuvuokriin, huonekaluihin, töiden alkamisen odotusajalle tms?
 
"vieras"
Minulle tuli eilisestö jaksosta lähinnä surullinen olo. Morsian vaikutti hätääntyneeltä lapselta, joka tarttuu ensimmäiseen oljenkorteen saadakseen elämäänsä turvallisuutta ja pysyvyyttä. Eikös tuo tuumannutkin jossain kohtaa, että "kaikki muut on jättäneet, toivottavasti toi ei jätä". Siltä tuo nopea etenemistahtikin kuulostaa, kiire ja hätä sitoutua, varsinkin jos pojun sopertaessa kännissä haluavansa naimisiin varaa tytsy samantien seuraavana päivänä kirkon... Olivat tavanneet marraskuussa ja häitä vietettiin kesäkuun alussa, eli ohjelman kertojaäänen toteamus "vajaan vuoden tuntemisesta" oli aika kaunisteltu.
Tällainen vaikutelma minullekin valitettavasti tuli. Eikä kyse ole nyt siitä, että haluaisin paria mollata, tai että kumpikaan tietoisesti tekisivät väärin, mutta jokin tuossa suhteessa jäi kaihertamaan.
 

Yhteistyössä