eiks hävetä?

Kukas tää Ruu on kun ei uskalla kirjautua?
Mä mietin pitkään et onks toi juttu kirjotettu vakavalla naamalla vai huumorilla .. ei kai kukaan tosissaan tommosta kirjota, vai?
Jaksamista Ruulle.
Terkuin vanha ja ryppynen pienen vauvan ihana äiti :kieh:

 

Ei todellakaan hävetä olen 42 vuotias ja minulla on kolme lasta ja pienin 3 kk. Olen terve virkeä nainen eikä minulla todellakaan ole rypyn ryppyä. Olisi kiva olla näkemässä kuinka rupsahtanut mahdat itse olla yli 35-vuotiaana ja onko muuten tullut pieneen mieleesi että kaikki eivät välttämättä saa lapsia nuorempana vaikka yrittäisivät, itsellenikin kävi niin ja sitä paitsi olen elänyt biletysvuodet rauhassa ollut ja mennyt, hankkinut itselleni ammatin, kodin minulla on kaikki perusasiat ollut elämässäni kunnossa kun olen lapseni tehnyt, nyt minulla on lapsilleni aikaa ja nautin heistä eikä ole biletykset mielessä ja hoidan vastuuntuntoisesti lapseni tosin kuin te nuoret joille biletys on etusijalla, lapsista viis vaikka niitä teettekin, tosin en voi yleistää on paljon myös vastuuntuntoisia nuoria jotka hoitavat lapsensa hyvin, mutta he ovatkin jo aikuistuneet ja valmiita siihen vastuuseen toisin kun sinä mikä näkyy asenteestasi vanhempia äitejä kohtaan, lapsellisuudestasi päätellen sinä et sovi mielestäni vielä vastuuntuntoiseksi äidiksi, olisit sitä varmasti vanhempana kunhan ensin aikuistut.

 

Se on vähän sillee, että ilman äitiä ei meistä kukaan täällä kirjoittelisi...

 

Tuntuu jotenkin tutulta tekstiltä.Näillä samoilla sivuilla oli kevättalvella
samantapainen kirjoitus.Onkohan sama/ samat tekstinikkarit asialla.
Mistä voikaan johtua noin suuri katkeruus lapsia kohtaan joilla on "iäkäs"äiti.Onkohan kirjoittajan/kirjoittajien äiti saman ikäinen.
Oman äidin kanssa taitaa olla melkoisia ristiriitoja,sellainen tuntuma tulee.
Kaikki ovat erilaisia äitejä. Rypyt ja kilot ym. kuuluvat elämään.
Nautitaan valoisista kesäöistä ,haaveillaan lavatansseista.
Katseleppa sinäkin kesävauvoja ja onnellisia äitejä keämekoissa.
Kyllä se siitä.

 

jaa mitä tähän nyt sanoisi?
elämä opettaa, kantapään kautta on kaikki opittava. Ymmärrät sitten kun olet jo varttuneempi, näitä elämään kuuluvia asioita.
kenenkään ei tarvitse hävetä äitiyttä oli sitten nuori tai vanha!

 

\

Kyllä ne on nuoret tytönhutaleet jotka tuolla kylillä lapsilleen karjuu pää punaisena. Ikää kun on, ja kokemusta, riittää pinnaakin. Mutta tommonen mikä sinä olet pitäis kyl laittaa polvien päälle poikittain ja antaa äitin kädestä... ihan silleen vanhaan malliin. Tekstistäsi päätellen olet erittäin huonosti kasvatettu, epäsuvaitsevainen, kylmä ja pinnallinen,

No jopas sitten oli tässä asiallinen, suvaitsevainen, lämmin ja syvällinen mielipiden!!

 

\

Hei

Kas kummaa, voin kertoa etten ole koskaan nähnyt yli 4o vuotiasta äitiä tupakka suussa lykkivän lastenvaunuja tai hönkimässä savua päin vauvaa. Toiset nuoret äidit ja vielä tosi useat tämänkin taidon osaa, että silleen.

Tuskin on iästäkiinni polttaminen!

 

Selvä provohan tuo, siskot. Ruu=keskenkasvuinen teini, ikänsä pyörii luultavasti 13 korvilla. Ei kukaan ÄITI kirjoita mitään noin ala-arvoista, jos ei ole mieleltään sairas. Onhan heitäkin, valitettavasti, tässä maailmassa. Mutta veikkaisin, että teini siinä teppostelee, ajattelematon ja kyvytön tuntemaan empatiaa. Säälittävää, ressukka.

 

ap:lle ihan vaan lyhyesti että en ole vielä mummo. Minä olen mummo vasta sitten kun ensimmäinen lapsi minusta sen tekee. Siihen asti olen pelkkä äiti eikä äitiydessä ole mitään häpeämistä, ei sittenkään kun olen mummo, kun kuitenkin yhä edelleeen olen omien lasteni äiti.

 

Ruu se jaksaa käydä jokaisella aikuisten palstalla paukuttamassa tyhmää päätään vai??Pitäydyhän kuule siellä pikkuisten puolella minne kuulut,ei sun vähä-älyiset kommenttis heilauta ketään suuntaan tai toiseen.Mä olen kuule tehnyt muksuja joka iässä:20v,26v ja 36v,ja voin käsi sydämellä kertoa et tämä viimeisin on ehdottomasti kaikkein paras ikä.Jos satut aikuiseksi elämään ja joku uuno sut raskaaksi erehtyy siinä vaiheessa tekemään,tajuat kyllä itse tämän tosiasian.Toivon kyllä että älyät sterilisaation ottaa, on synti ja häpeä jatkaa sukua tolla älyllä...

 

Kirjoitustavan sivistymättömyyden perusteella liikkeellä joku moukka.EIKS SUA HÄVETÄ?Voi voi.... :headwall:

 

\

Eiks teit lähes mummoja hävetä kun luulette vielä voivanne pystyä kasvattaan vauvasta sekä HENKISESTI että FYYSISESTI terveen ihmisen!!!! Mun mielestä yli 35 pitäis kieltää lailla lasten teko. Ei teist oo mitään iloa lapselle kun makaatte jo puoleks haudas. Mua oikeen säälittää kun näkee tuol kylil rupsahtaneita akkoja jotka huutaa ryppynen naama punasena pienille lapsilleen ja kuvittelevat vielä olevansa hyviä äitejä.

Vedä pullo koskenkorvaa ja hukuta ittes. Ei sua kukaan viitti hoitaa kun vanhenet.

 

Viestiketjun aloittajalle

 

Miksi te edes vastailette tällaiselle provosoijalle? Aikuiset ihmiset!

 

\

Eiks teit lähes mummoja hävetä kun luulette vielä voivanne pystyä kasvattaan vauvasta sekä HENKISESTI että FYYSISESTI terveen ihmisen!!!! Mun mielestä yli 35 pitäis kieltää lailla lasten teko. Ei teist oo mitään iloa lapselle kun makaatte jo puoleks haudas. Mua oikeen säälittää kun näkee tuol kylil rupsahtaneita akkoja jotka huutaa ryppynen naama punasena pienille lapsilleen ja kuvittelevat vielä olevansa hyviä äitejä.

Olipas omituinen kirjoitus! Vastaan näin juhannuksen kunniaksi!

Olen 39-vuotias vauvelin äiti. En ole läheskään mummo ( mitä lie tarkoitatkaan?), vaikka vanhimmat lapsemme ovatkin jo noin murrosikäisiä. Pystyn kasvattamaan vauvasta sekä henkisesti että fyysisesti terveen ihmisen =) !

Vai että lasten teko pitäisi lailla kieltää yli 35-vuotiailta! Enpä ole hölmömpää kommenttia kuullut! Miten perustelet mielipiteesi, että lapsien synnyttäminen kuuluisi vain alle 35-vuotiaille? Minusta jokaisella äidillä on oikeus saada lapsia niin kauan, kun se on mahdollista :flower: .

Lapsia muuten saadaan, ei tehdä. Kaikki eivät voi saada lasta, vaikka kuinka yrittävät.

Vai että meistä ei olisi mitään iloa lapselle, kun makaamme jo puoliksi haudassa! Tiedoksi Sinulle, että ainakin meillä hoidetaan aivan itse lapset ja koti! Ei tarvitse sukulaisia passuuttaa lasten- ja kodinhoidolla.

Äidin ja isän on itsenäistyttävä omista vanhemmistaan, siis lapsuudenkodeistaan, ennen lasten saantia. Ei ole parisuhteen eikä lastenkaan etu, että vanhemmat ovat itse liian lapsellisia äidiksi ja isäksi. Ja huonosti toimeentulevat vanhemmat joutuvat ehkä pyytämään isovanhemmilta rahaa ja apua jatkuvasti .

Ulkonäköasiaa pitäisi kysyä muilta =). Tosin Sinähän jo tiesitkin, että yli 35-vuotiaat naiset ovat "rupsahtaneita". Oletkos tarkkaillut myös yli 35-vuotiaita miehiä? Ovatko hekin "rupsahtaneita", siis sopimattomia isäksi? Jos et ole vielä tarkkaillut näitä miehiä, niin ryhdypä hommiin!

Tunnen useita noin 40-vuotiaana synnyttäneitä äitejä, jotka ovat fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa, kuin ovat olleet 20-30-vuotiaana =) . Ja voin kokemuksesta sanoa, että pieni lapsi pitää äidinkin virkeänä =) .

En huuda kylillä naama punaisena pienille lapsille. Ja tässä iässä sitä ei enää kuvittele itsestään mitään, toisin kuin nuorempana :flower: . Pidän kyllä itseäni aika hyvänä äitinä.

Jos nainen saa lapsia 35-45-vuotiaana, hän todennäköisesti ehtii hyvin hoitaa ja kasvattaa lapsensa aikuiseksi. Suomessa naisten keskimääräinen elinikä lienee nykyään vähän yli 80 vuotta. Tosin kukaan meistä ei voi ennalta tietää omaa elinikäänsä. Ihmiselle voi sattua jokin onnettomuus. Tai voi sairastua yllättäin minkä ikäisenä vaan .

Tunnen muutamia 18-20-vuotiaita naisia, jotka olisivat jo valmiita äidiksi. Suurin osa nuorista naisista ei ole . Nykyisenä sinkkuelämän aikana kun naisenkin pitäisi harrastaa ensin irtosuhteita ja hurjaa seksiä useiden kumppanien kanssa. Tätä miehen vaihtoa osa naisista jatkaakin lähes 30-vuotiaaksi. Sen jälkeen voisit vähän rauhoittua, ja alkaa katsella vakinaista kumppania. Ja lapsia saisi tulla vasta yli 30-vuotiaille .

Tiedätkös muuten, että Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä onkin jo lähes 30 vuotta? Ja koska osa äideistä synnyttää reilusti alle 30-vuotiaana esikoisensa, niin kyllä yli 35-vuotiaita ensisynnyttäjiäkin löytyy paljon =).

Oma äitini oli 42-vuotias, kun synnyin. Ja enpä ole koskaan ajatellut, että voi olisipa äitini ollutkin 20-vuotias! Tai että olisin pitänyt äitiäni jonakin mummona. Lapselle on sama, ovatko omat vanhemmat nuoria vai vanhoja. Pääasia on, että äiti ja isä huolehtivat lapsistaan :flower: .

Murrosikäiset kapinoivat vanhempiaan vastaan, ovat nämä sitten nuoria tai vanhoja. Tosin murroikäisen käytöskin on hyvin yksilöllistä. Samassa perheessä sisaruksillakin voi olla aivan erilainen murrosikä =).

Toivotan Sinulle aurinkoista kesää =) .

 

Lapsia hankitaan/saadaan ikähaitarilla 20-40, noin niinkuin keskimäärin. Jos saa vaikka 4 lasta, nuorimmaisen vanhemmat ovat usein reilusti kolmikymppisiä. Mitä sitten? Nykyisellään eletään usein yli 80-vuotiaaksi, joten on ihan sama (lapsesta huolehtimisen kannalta), kuoleeko kun omat lapset on 6-kymppisiä vai 4-kymppisiä. Jokainen voi sairastua vaikka missä iässä ja joutua onnettomuuteen, joten mikään "oikea" ikäkään ei takaa elämässä mitään.

Mitä vanhempien kypsyyteen tulee, niin sekin on niin ihmiskohtaista! Tunnen monia todella kypsiä ja hienoja ihmisiä, jotka ovat saaneet lapsensa alle 20-vuotiaana, eikä parempia vanhempia voisi kuvitella, ja olen myös kohdannut monia, jotka ovat saaneet lapsia 40-vuotiaana ja kysyn epätoivoisesti, miksi, kun niitä ei osata kasvattaa, eikä ikä ole tuonut vanhemmille kypsyyttä lisää. Samoin sitten toisinpäin!

Olen seurannut satoja perheitä viimeisten 20 vuoden aikana, koska olen päiväkodissa töissä. Yhden voin sanoa: ikä ei merkitse vanhemmuudessa yhtään mitään (jos puhutaan kuitenkin nyt täysi-ikäisistä vanhemmista)! Muut asiat merkitsevät, ikä kaikkein vähiten.

 

MOUSE sen puki upeasti sanoiksi,hyviä esimerkkejä MIKSI tehdä lapsia yli 3-kymppisenä!ja ÄISKÄPÄISKÄ:ei hän varmastikaan sanonut tai edes vihjannut että talon omistaminen olisi minkäänlainen edellytys hyvälle vanhemmuudelle,pitikö sekin nyt vääntää ihan persposkelleen?Kyllä kateellisia löytyy joka lähtöön!Mulla ei ole omaa taloa,mutten silti ota asiaa niin että se olisi hyvän vanhemmuuden edellytys,vaan otan asian juuri niinkuin mouse sen tarkoitti.eikä ole edes vaikeaa.

 

\

MOUSE sen puki upeasti sanoiksi,hyviä esimerkkejä MIKSI tehdä lapsia yli 3-kymppisenä!ja ÄISKÄPÄISKÄ:ei hän varmastikaan sanonut tai edes vihjannut että talon omistaminen olisi minkäänlainen edellytys hyvälle vanhemmuudelle,pitikö sekin nyt vääntää ihan persposkelleen?Kyllä kateellisia löytyy joka lähtöön!Mulla ei ole omaa taloa,mutten silti ota asiaa niin että se olisi hyvän vanhemmuuden edellytys,vaan otan asian juuri niinkuin mouse sen tarkoitti.eikä ole edes vaikeaa.

ei nyt tarvii kuitenkaan vetää herneitä nenään. Mutta ei mouse varmasti muuten vaan ottanut tuota talo-juttua puheeksi... Eikä tekstini ollut tarkoitettu vain mouselle. En tiedä muista nuorista äideistä mutta itse olen ainakin törmännyt useasti tuohon "mitään järkeä hankkia lapsia kun ei oo ammattia, taloa, autoa jne." tai että "miten niin nuori osaa ottaa vastuuta toisesta ja miettiä muuta kuin bileettämistä". Taisin sortua yleistämiseen, sori.

 

\

Minulla on ikää on yli 35 v. ja paljon muutakin hyvää mitä lapselleni tarjota, henkistä ja fyysistä, siis äidinrakkauden lisäksi.

*aikaa ja läsnäoloa (ei ole biletys päällimmäisenä mielessä)

*lapseen sitoutunut isä eli vakiintunut parisuhde (ei ole hänkään hinkumassa baariin tai keskittynyt omiin menoihinsa)

*omakotitalon rauha (on ehtinyt hankkimaan omalla työllä vähän patukkaakin, nääs)

*sivistys (tullut luettua "vähän" muutakin kuin honkkarin katalogia)

*taloudellinen turva (sossun ovea ei tartte raotella kun on viittinyt hankkinut ammatin)

*sen verran vanhoilliset asenteet että nuoremmat pääsee haukkumaan "mummoäidiksi" - olen nimityksestä ylpeä koska minulle sana "mummo" edustaa turvallisuutta ja jatkuvuutta

*vanhemmuus, ei kaveruus (lapsi tarvitsee auktoriteetin johon turvata kun hän tuntee olevan pieni)

Näitä avuja en todellakaan häpeä, vaan ilolla työntelen lastani kylillä. Neuvolassakin on muuten kehuttu kuinka tasapainoinen lapsesta tulee kun ei ole äidillä turhia nuoruuden komplekseja päällä.
Tässä näitä hyviä puolia mitä ensiksi tuli mieleen. Kommentteja saa heittää.

Omakotitalo tai varallisuus sen enempää kuin koulutustasokaan ei ole mikään hyvän vanhemmuuden mitta tai mittari.

Hyviä ja tasapainoisia lapsia kasvaa myös kerrostaloista, MYÖS VUOKRAkerrostaloista!!

Kaikkia ei kiinnosta tai kaikilla ei ole mahdollisuuksia (jopa nykysuomessa näin, syystä tai toisesta, uskokaa pois!) opiskella niin paljon kuin älynlahjat edellyttäisi. Myös siivoojia, kaupan kassoja, kirvesmiehiä ym. rakentajia, auton kujettajia ja niin edelleen - duunareita - tarvitaan. Heillä nyt sitten on pienempi palkka (paitsi kirvesmiehillä),
mutta silti he ovat hyviä ja vastuullisia vanhempia, ja pärjäävät palkallaan, huolehtivat lapsistaan ja kasvattavat heistä tasapainoisia aikusia vaikka tuulipuku-duunarikansaa vuokrakerrostalosta ovatkin.

 

\

\

Minulla on ikää on yli 35 v. ja paljon muutakin hyvää mitä lapselleni tarjota, henkistä ja fyysistä, siis äidinrakkauden lisäksi.

*aikaa ja läsnäoloa (ei ole biletys päällimmäisenä mielessä)

*lapseen sitoutunut isä eli vakiintunut parisuhde (ei ole hänkään hinkumassa baariin tai keskittynyt omiin menoihinsa)

*omakotitalon rauha (on ehtinyt hankkimaan omalla työllä vähän patukkaakin, nääs)

*sivistys (tullut luettua "vähän" muutakin kuin honkkarin katalogia)

*taloudellinen turva (sossun ovea ei tartte raotella kun on viittinyt hankkinut ammatin)

*sen verran vanhoilliset asenteet että nuoremmat pääsee haukkumaan "mummoäidiksi" - olen nimityksestä ylpeä koska minulle sana "mummo" edustaa turvallisuutta ja jatkuvuutta

*vanhemmuus, ei kaveruus (lapsi tarvitsee auktoriteetin johon turvata kun hän tuntee olevan pieni)

Näitä avuja en todellakaan häpeä, vaan ilolla työntelen lastani kylillä. Neuvolassakin on muuten kehuttu kuinka tasapainoinen lapsesta tulee kun ei ole äidillä turhia nuoruuden komplekseja päällä.
Tässä näitä hyviä puolia mitä ensiksi tuli mieleen. Kommentteja saa heittää.

Omakotitalo tai varallisuus sen enempää kuin koulutustasokaan ei ole mikään hyvän vanhemmuuden mitta tai mittari.

Hyviä ja tasapainoisia lapsia kasvaa myös kerrostaloista, MYÖS VUOKRAkerrostaloista!!

Kaikkia ei kiinnosta tai kaikilla ei ole mahdollisuuksia (jopa nykysuomessa näin, syystä tai toisesta, uskokaa pois!) opiskella niin paljon kuin älynlahjat edellyttäisi. Myös siivoojia, kaupan kassoja, kirvesmiehiä ym. rakentajia, auton kujettajia ja niin edelleen - duunareita - tarvitaan. Heillä nyt sitten on pienempi palkka (paitsi kirvesmiehillä),
mutta silti he ovat hyviä ja vastuullisia vanhempia, ja pärjäävät palkallaan, huolehtivat lapsistaan ja kasvattavat heistä tasapainoisia aikusia vaikka tuulipuku-duunarikansaa vuokrakerrostalosta ovatkin.

ei se raha vaan se ikä! Se et on edes täysi-ikäinen!

 

\

Kyllä ne on nuoret tytönhutaleet jotka tuolla kylillä lapsilleen karjuu pää punaisena. Ikää kun on, ja kokemusta, riittää pinnaakin. Mutta tommonen mikä sinä olet pitäis kyl laittaa polvien päälle poikittain ja antaa äitin kädestä... ihan silleen vanhaan malliin. Tekstistäsi päätellen olet erittäin huonosti kasvatettu, epäsuvaitsevainen, kylmä ja pinnallinen,

Hei Case!En todellakaan puolustele millään lailla Ruun epäasiallista viestiä, mutta ihmettelen yleiskäsitystäsi nuorista äideistä..Itse olen 20-vuotias, ja vuoden ikäisen pojan äiti enkä koskaan ole huutanut lapselleni naama punaisena..Asiat on hoidettu ymmärtäväisesti, lasta kuunnellen (lapsi ei paljoa puhu, mutta tarkoitan hänen tarpeidensa kuuntelua..)..Kuitenkaan lapsi ei ole "kuningas" tässä perheessä

 

Jokainen äiti on lapselleen paras äiti - ikään katsomatta!
Varttuneemmat äidit ovat yleensä tasapainoisempia ja juoksunsa jo juosseet ... ellei sitten viidenkympin villitys iske jossain vaiheessa.
Itse olen tehnyt lapseni -/+ 30 v. Mielestäni äiti osaa arvostaa lastaan ja nauttia täysin sydämin lapsestaan, kun ei enää itse ole lapsi. Hän ei myöskään enää ole niin itsekäs, kuin mahdollisesti nuorempana olisi ollut... äidinhän on aina asetettava lapset etusijalle.
Toivottavasti sinä "Eiks hävetä?" et vielä pitkään aikaan harkitsekaan tekeväsi lapsia, et vaikuta kovin kypsältä ihmiseltä!

 

\

Kaikkia ei kiinnosta tai kaikilla ei ole mahdollisuuksia (jopa nykysuomessa näin, syystä tai toisesta, uskokaa pois!) opiskella niin paljon kuin älynlahjat edellyttäisi.

Siis mitää pahaa siinäkään on, vaikkei ns.älynlahjat riittäisi akateemiseen koulutukseen? Eihän sen tartte niin mennä, että siivoojan älynlahjat olis riittänyt vaikka ydinfyysikon koulutukseen, muttei ollut mahdollisuuksia opiskella. Kaikilla ei riitä älyn resurssit korkekouluun, mutta se ei tee ihmisestä silti yhtään huonompaa. Sanoisin, että jos päätyy siivoojaksi vaikka olisi ollut älyllisesti mahdollisuus vaikka mihin, niin saattaa olla katkerampi ja tyytymättömämpi kuin se, joka on siivooja ihan tyytyväisenä ja tasapainoisena ihmisenä. Ja siivooja on varmasti äitinä yhtä hyvä kuin ydinfyysikkokin.

 

Hyvä kirjoitus, Tommitiina! Akateemisilla maailma ei pyöri, meitä kaikkia tarvitaan. Olen itse aikoinani vuosia viettänyt tuolla akateemisessa maailmassa. Eivät ne akateemiset tavallista kummoisempia ole! Minulla on ystäviä kaikenlaisia, tutkinnolla ja ilman ja kaikki ovat tosi mahtavia tyyppejä. Ei työ ihmistä pahenna ellei ihminen työtä!

 

Itse sain tytön vielä alle 40-vuotiaana enkä tunne olevani mikään mummoiässä oleva vaikka lähentelenkin 50 vuotta, mutta ei se tee minusta huonoa äitä. Musta on kaikilla oikeus saada lapsi, oli se sitten alle tai yli 35-vuotias, vaikka terveysriski se on jos on yli 40-vuotias. Mutta kun kaikki on kunnossa, terveys varsinkin niin miksi ei. Älkää välittäkö tulevat ja nyt olevat yli 35-vuotiaat äidit. Taitaa tuolla ihmisellä olla jotain komplekseja meitä vanhempia kohtaan. :kieh: