eikö tämä ole ihan tavallista käytöstä 4-vuotiaalle?

[äimänä]

nyt kun on pyhäinpäivä niin kerhossa on pitkin viikkoa puhuttu kuolemasta. kotonakin siitä on puhuttu eri yhteyksissä ja meillä saa kaikenlaisista asioista kyllä jutella lapsetkin. vastailen sitten sitä mukaa jos herää kysymyksiä, kuten nyt 4-vuotiaalla: kuoleeko kaikki? kuoleeko isi ennen minua? mihin ihminen menee kun kuolee? ym.

no 4-vuotiaalla sitten tuppaa todellisuus ja mielikuvitus sekoittumaan keskenään ja lapsi oli sitten kerhossa kertonut mm. että isi ja äiti on kuolleet (minä olin hetkeä aikaisemmin vienyt lapsen kerhoon ja isänsä haki sieltä ). kerhotätit oli sitten tästä säikähtäneet ja antaneet isälle ripityksen, että lapsen kanssa pitäisi varmaan vähän puhua asioista, kun noin keksii perättömiä juttuja. ja minä olin ihan että eikös tuo nyt ole ihan normaalia käytöstä 4-vuotiaalle???

 

[äiti neljälle]

On normaalia ja ei ton ikäinen vielä ymmärrä mitä edes valehtelu on! 4v :lle kuolema on yhtä luonnollinen asia kuin syöminen ellei aikuinen pilaa tätä luonnollisuutta omilla peloilla ym tabuilla. Yritä säilyttää lapsen luonnollinen asenne kaikkea kohtaan ja ei tule pelkoja ym.

 

[FANG-ANN-75]

En usko et tarvii huolestua :hug: varmasti ihan tavallista vähän sepitellä vaikka asia onkin sinänsä vakava, mutta eipä lapsi sitä ymmärrä täysin.

 

[Cosmopolitan]

4-vuotiailla on melkoinen mielikuvitus eli mielestani on normaalia tuonikaiselta.

 

[muumuu]

Sellanen käsitteellinen asia kuin kuolema ja sen ymmärtäminen on kai useimmiten liian vaikeaa 4 vuotiaan ymmärtää. Jostaki kirjoista vois olla apua esim. kirjastosta lainata lapsille takoitettuja kirjoja kuolemasta joissa asiaa käsitellään lapsen tasoisesti.

 

[ap]

mua kummastuttaa kun noi kerhotädit on tehneet työtään jo 10-15 vuotta, niin eikö ne ole jo kaiken nähneet ja kuulleet??

ärsytti tuon miehenkin puolesta, sen kerran kun sillä on töistä vapaata ja pääsee hakemaan lasta kerhosta niin jo sieltä hyppää joku tättärä silmille sättimään että meillä ei käsitellä asioita lasten kanssa... *huoh*

 

[ansku]

oliskos nyt molemminpuolista väärinkäsitystä...ehkäpä kerhotädit tarkoitti sitä, että lapsi on nyt kuullut puhuttavan kuolemasta ja yhdisti asian näin ja kotona olisi vielä hyvä selvitellä asioita...

 

[halipula]

Taisi kerhotäti ylireakoida... ja ollut varmaan vasta väghän aikaa töissä jos tuollaisesta säpsähtää. Kyllä meidän tarinanikkari on kertonut vaikka mitä... esim. että äiti juo kossuu (heh, heh... ja minä en juo ollenkaan mitään väkeviä, joskus saunaoluen ja lasin viiniä)

 

[halipula]

Jaaha ja taas jostain paukahti tuo hymiö... ei ollut tarkoitus

 

[Riikka]

Ylireagointia mielestäni. Mulle kerrottiin pienenä juuri tuossa neljän ikävuoden paikkeilla kun munnoni kuoli, että mummon kirkas silmä katselee iltaisin taivaalla mitä me puuhaamme täällä alhaalla. Äitini tarkotti tähtiä. Kuolleet olivat siis tähtiä. Vieläkin tulee hyvä mieli kun muistaa tuon. Neljä vuotias ei vielä ymmärrä mitä kuolleelle oikeasti tapahtuu ja että elämä ja oleminen vain yhtäkkiä loppuu.