ei voi kun ihmetellä

...täällä kotiäidit jahkailee että menenkö töihin vai olenko vielä kotona. Jotkut jopa joutuvat miettimään että menisikö kenties vanhaan työhön vai ottaisiko uuden juuri minulle tarjotun työn vastaan.. vaiko kenties jäisi lapsen kanssa kotiin vielä vuodeksi, koska eihän vuoden ikäistä lasta voi missään nimessä viedä päivähoitoon. Kyllä teillä on hyvin asiat, joillain ihmisillä ei ole työtä ollenkaan, ja toisten on otettava vastaan se mitä annetaan. Ei voi kun ihmetellä.

 

Mitäpä ihmettelemistä siinä on? Puntaroidaan eri vaakakupeissa olevia asioita, työtä ja lasten kotihoitoa. Molemmista kupeista löytyy monia eri puolia, niitä löytyy, kun keskustelee useampien ihmisten kanssa.

Toisella alalla työllistyy paremmin, mutta tilanne voi vaihtua jo vuodessa. Omalla alallanikin on ollut jos jonkinmoista vaihtelua ja nyt taas voi valita missä tekee työtä ja millaisia työaikoja.

Minusta on vain hyvä, että porukat pohtii näitäkin asioita, eivätkä vaan näe sitä yhtä mahdollisuutta. Itse aion taas tehdä uudenlaisen ratkaisun, mutta olen kovasti onnellinen menneestä kolmesta vuodesta, jolloin sain olla sivuraiteella